Edellinen jakso:
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 2
Tietoja siitä muutoksesta, jonka kuninkaallinen majesteetti on armollisessa kirjelmässä kuninkaalliselle kamari- ja kauppakollegiolle viime kesäkuun 15. päivänä1 nöyryydessä suvainnut tehdä siihen purjehdusvapauteen, joka vuonna 1765 on myönnetty Pohjanmaan kaupungeille.
§ 1. Suuri ja lempeä kuninkaamme on valvoessaan kuninkaallista korkeuttaan ja oikeuttaan itse hallita valtakuntaansa etenkin kahdessa seikassa osoittanut olevansa todella suuri. Nimittäin ensiksi siinä, että hän on hallitusmuodossa itsessään taannut alamaistensa hengen, omaisuudet ja lailliset oikeudet niin, että niitä ei minkäänlaisten oikoteiden kuten erityistuomioistuinten ja -komissioiden ynnä muiden kautta voida heiltä riistää.2 Toiseksi siinä, että alamaiset saavat kirjoittaessaan ja julkaistessaan painosta nauttia siitä vapaudesta, että he myös voimaantulleiden asetusten osalta saavat esittää ne seikat, jotka johtavat niistä yleiselle tai yksityiselle edulle mahdollisesti aiheutuvien hyvien tai vahingollisten seurausten lähempään tarkasteluun.3
Suurten kuninkaitten tavoitteena on kansan onnellisuus. Ja juuri siitä, että kansa tulee onnelliseksi, tulee heidän korkein päämääränsä. Kuka ruotsalainen ei tässä suhteessa tunnistaisi suurta hallitsijaansa, kun koko Eurooppa ihaillen ja aina kateellisuuteen asti ylistää meidän onneamme? Silloin olkoon se, joka jollain varjolla uskaltaisi tahrata niin suurta ja rakastettua nimeä kuin Kustaa III:n on, kelvoton nauttimaan lempeän kuninkaamme suojaa.
Mutta jotta kuningas todella tulisi suureksi kansansa parissa, on myös Ruotsin miesten velvollisuus käyttää oikein kallista vapauttaan vapaasti puhua oikeuksistaan, eikä salaisissa kuiskailuissa tule levittää epäilyksiä maailman suurimmasta kuninkaasta. Siten heidän tulee alamaisella kunnioituksella ilmaista ne seuraukset, joita hyväksytyt tai suunnitellut asetukset näyttävät tuovan yleiselle ja yksityiselle edulle. Muussa tapauksessa rehellisesti ansaitut oikeudet hautautuvat unholaan ja asetusten seuraukset saatetaan viattomimpain kustannuksella maailmaan. Tätä mustat sielut hyödyntävät salaa levittääkseen epäilyjä ihmiskunnan suurimpia hyväntekijöitä kohtaan. Suuri Kustaamme ei siksi milloinkaan katso epäsuopeasti sitä, joka sellaisessa tarkoituksessa puhuu kansalaisten puolesta, ja Ruotsin miehet rakastavat aina vapauttaan samassa määrin kuin he näkevät laillisten oikeuksiensa olevan turvassa.
Liikuttuneena mitä syvimmästä kunnioituksesta kallista kuningastani kohtaan rohkenen siis kynä kädessäni, kuten vapaan Ruotsin miehen tulee, vapaasti käsitellä aihetta, joka koskee huomattavaa osaa synnyinseudustani. Vilpitön tarkoitukseni on joko valaista tai tulla toisten valaisemaksi.
[1/284]
Uplysningar wid den ändring Kgl. Maj:t uti Nådig Skrifwelse til K. Cammar- och Commerce-Collegierne, af den 15 Junii sistl.4 i Nåder täckts göra uti den Seglations-frihet, Städerne i Österbotten år 1765 blifwit bewiljad.
§. 1. Wår Stora och Milda Konung har under förwarande af5 Sin Konungsliga Höghet och Rätt, at Sjelf styra Sitt Rike, just i twänne omständigheter bewisat Sig wara rätt6 Stor, nämligen först däruti, at Han i sjelfwa Regerings-Formen, fredlyst Sine undersåtares lif, egendomar och lagliga rättigheter, at de genom några slags ginwägar, såsom extra Domstolar och Commissioner, med mera, icke skola dem afhände warda.7 2:o, At undersåtare i Pennor och Tryck, må äga den frihet, at wid werkeliga gjorda Författningar äfwen få lemna de uplysningar, som leda til närmare granskning, af goda och skadeliga fölgder, som med dem, för det Allmänna och någon enskildt, kunna wara förknippade.8
Stora Konungars föremål är Folkets sällhet, och just at göra dem lyckeliga, blir Deras högsta bemödande. Hwem af Swear skulle icke härwid känna igen sin Store Styres-Man, då hela Europa med förundran, ända til missundsamhet, prisar oss lyckeliga? Owärdig ware då den, at njuta wår Milda Konungs beskydd, som med någon skugga wågade sig att befläcka et så stort och älskat Namn, som Gustaf Den 3:djes är.
Men skall en Konung rätt blifwa Stor ibland Sitt Folk, åligger det ock Swenske Män, at rätteligen nyttja sin dyra frihet, at fritt tala om sina rättigheter och ej i hemliga wisklekar sprida misstankar om Den Största Kung i werlden; at med undersåtelig wördnad yttra de fölgder, som af tagne eller tiltänkta Författningar synas bota9 allmänt och enskildt wäl, annars blifwa wälfångne rättigheter nedgrafne i glömska, och fölgder af Författningar föras på den oskyldigastes räkning i werlden, som sedan af swarta själar nyttjas i mjugg10 at sprida misstankar emot de största Människo-slägtets Wälgörare. Wår Store Gustaf kastar därföre aldrig omild blick uppå den, som i sådan afsigt talar för Medborgare, och Swenske Män älska altid sin frihet i den mån, de se sine lagfångne11 rättigheter skyddade.
Rörd af den djupaste wördnad för min Dyra Konung, wågar jag altså, at med pennan i handen, som en fri Swensk Man ägnar, fritt handla i et ämne, som rörer en betydelig del af min Fosterbygd; i den menlösa afsigt, at antingen uplysa, eller blifwa af andre uplyst.
Tietoja siitä muutoksesta, jonka kuninkaallinen majesteetti on armollisessa kirjelmässä kuninkaalliselle kamari- ja kauppakollegiolle viime kesäkuun 15. päivänä12 nöyryydessä suvainnut tehdä siihen purjehdusvapauteen, joka vuonna 1765 on myönnetty Pohjanmaan kaupungeille.
§ 1. Suuri ja lempeä kuninkaamme on valvoessaan kuninkaallista korkeuttaan ja oikeuttaan itse hallita valtakuntaansa etenkin kahdessa seikassa osoittanut olevansa todella suuri. Nimittäin ensiksi siinä, että hän on hallitusmuodossa itsessään taannut alamaistensa hengen, omaisuudet ja lailliset oikeudet niin, että niitä ei minkäänlaisten oikoteiden kuten erityistuomioistuinten ja -komissioiden ynnä muiden kautta voida heiltä riistää.13 Toiseksi siinä, että alamaiset saavat kirjoittaessaan ja julkaistessaan painosta nauttia siitä vapaudesta, että he myös voimaantulleiden asetusten osalta saavat esittää ne seikat, jotka johtavat niistä yleiselle tai yksityiselle edulle mahdollisesti aiheutuvien hyvien tai vahingollisten seurausten lähempään tarkasteluun.14
Suurten kuninkaitten tavoitteena on kansan onnellisuus. Ja juuri siitä, että kansa tulee onnelliseksi, tulee heidän korkein päämääränsä. Kuka ruotsalainen ei tässä suhteessa tunnistaisi suurta hallitsijaansa, kun koko Eurooppa ihaillen ja aina kateellisuuteen asti ylistää meidän onneamme? Silloin olkoon se, joka jollain varjolla uskaltaisi tahrata niin suurta ja rakastettua nimeä kuin Kustaa III:n on, kelvoton nauttimaan lempeän kuninkaamme suojaa.
Mutta jotta kuningas todella tulisi suureksi kansansa parissa, on myös Ruotsin miesten velvollisuus käyttää oikein kallista vapauttaan vapaasti puhua oikeuksistaan, eikä salaisissa kuiskailuissa tule levittää epäilyksiä maailman suurimmasta kuninkaasta. Siten heidän tulee alamaisella kunnioituksella ilmaista ne seuraukset, joita hyväksytyt tai suunnitellut asetukset näyttävät tuovan yleiselle ja yksityiselle edulle. Muussa tapauksessa rehellisesti ansaitut oikeudet hautautuvat unholaan ja asetusten seuraukset saatetaan viattomimpain kustannuksella maailmaan. Tätä mustat sielut hyödyntävät salaa levittääkseen epäilyjä ihmiskunnan suurimpia hyväntekijöitä kohtaan. Suuri Kustaamme ei siksi milloinkaan katso epäsuopeasti sitä, joka sellaisessa tarkoituksessa puhuu kansalaisten puolesta, ja Ruotsin miehet rakastavat aina vapauttaan samassa määrin kuin he näkevät laillisten oikeuksiensa olevan turvassa.
Liikuttuneena mitä syvimmästä kunnioituksesta kallista kuningastani kohtaan rohkenen siis kynä kädessäni, kuten vapaan Ruotsin miehen tulee, vapaasti käsitellä aihetta, joka koskee huomattavaa osaa synnyinseudustani. Vilpitön tarkoitukseni on joko valaista tai tulla toisten valaisemaksi.
Unfortunately this content isn't available in English
[1/284]
Uplysningar wid den ändring Kgl. Maj:t uti Nådig Skrifwelse til K. Cammar- och Commerce-Collegierne, af den 15 Junii sistl.15 i Nåder täckts göra uti den Seglations-frihet, Städerne i Österbotten år 1765 blifwit bewiljad.
§. 1. Wår Stora och Milda Konung har under förwarande af16 Sin Konungsliga Höghet och Rätt, at Sjelf styra Sitt Rike, just i twänne omständigheter bewisat Sig wara rätt17 Stor, nämligen först däruti, at Han i sjelfwa Regerings-Formen, fredlyst Sine undersåtares lif, egendomar och lagliga rättigheter, at de genom några slags ginwägar, såsom extra Domstolar och Commissioner, med mera, icke skola dem afhände warda.18 2:o, At undersåtare i Pennor och Tryck, må äga den frihet, at wid werkeliga gjorda Författningar äfwen få lemna de uplysningar, som leda til närmare granskning, af goda och skadeliga fölgder, som med dem, för det Allmänna och någon enskildt, kunna wara förknippade.19
Stora Konungars föremål är Folkets sällhet, och just at göra dem lyckeliga, blir Deras högsta bemödande. Hwem af Swear skulle icke härwid känna igen sin Store Styres-Man, då hela Europa med förundran, ända til missundsamhet, prisar oss lyckeliga? Owärdig ware då den, at njuta wår Milda Konungs beskydd, som med någon skugga wågade sig att befläcka et så stort och älskat Namn, som Gustaf Den 3:djes är.
Men skall en Konung rätt blifwa Stor ibland Sitt Folk, åligger det ock Swenske Män, at rätteligen nyttja sin dyra frihet, at fritt tala om sina rättigheter och ej i hemliga wisklekar sprida misstankar om Den Största Kung i werlden; at med undersåtelig wördnad yttra de fölgder, som af tagne eller tiltänkta Författningar synas bota20 allmänt och enskildt wäl, annars blifwa wälfångne rättigheter nedgrafne i glömska, och fölgder af Författningar föras på den oskyldigastes räkning i werlden, som sedan af swarta själar nyttjas i mjugg21 at sprida misstankar emot de största Människo-slägtets Wälgörare. Wår Store Gustaf kastar därföre aldrig omild blick uppå den, som i sådan afsigt talar för Medborgare, och Swenske Män älska altid sin frihet i den mån, de se sine lagfångne22 rättigheter skyddade.
Rörd af den djupaste wördnad för min Dyra Konung, wågar jag altså, at med pennan i handen, som en fri Swensk Man ägnar, fritt handla i et ämne, som rörer en betydelig del af min Fosterbygd; i den menlösa afsigt, at antingen uplysa, eller blifwa af andre uplyst.
Tietoja siitä muutoksesta, jonka kuninkaallinen majesteetti on armollisessa kirjelmässä kuninkaalliselle kamari- ja kauppakollegiolle viime kesäkuun 15. päivänä23 nöyryydessä suvainnut tehdä siihen purjehdusvapauteen, joka vuonna 1765 on myönnetty Pohjanmaan kaupungeille.
§ 1. Suuri ja lempeä kuninkaamme on valvoessaan kuninkaallista korkeuttaan ja oikeuttaan itse hallita valtakuntaansa etenkin kahdessa seikassa osoittanut olevansa todella suuri. Nimittäin ensiksi siinä, että hän on hallitusmuodossa itsessään taannut alamaistensa hengen, omaisuudet ja lailliset oikeudet niin, että niitä ei minkäänlaisten oikoteiden kuten erityistuomioistuinten ja -komissioiden ynnä muiden kautta voida heiltä riistää.24 Toiseksi siinä, että alamaiset saavat kirjoittaessaan ja julkaistessaan painosta nauttia siitä vapaudesta, että he myös voimaantulleiden asetusten osalta saavat esittää ne seikat, jotka johtavat niistä yleiselle tai yksityiselle edulle mahdollisesti aiheutuvien hyvien tai vahingollisten seurausten lähempään tarkasteluun.25
Suurten kuninkaitten tavoitteena on kansan onnellisuus. Ja juuri siitä, että kansa tulee onnelliseksi, tulee heidän korkein päämääränsä. Kuka ruotsalainen ei tässä suhteessa tunnistaisi suurta hallitsijaansa, kun koko Eurooppa ihaillen ja aina kateellisuuteen asti ylistää meidän onneamme? Silloin olkoon se, joka jollain varjolla uskaltaisi tahrata niin suurta ja rakastettua nimeä kuin Kustaa III:n on, kelvoton nauttimaan lempeän kuninkaamme suojaa.
Mutta jotta kuningas todella tulisi suureksi kansansa parissa, on myös Ruotsin miesten velvollisuus käyttää oikein kallista vapauttaan vapaasti puhua oikeuksistaan, eikä salaisissa kuiskailuissa tule levittää epäilyksiä maailman suurimmasta kuninkaasta. Siten heidän tulee alamaisella kunnioituksella ilmaista ne seuraukset, joita hyväksytyt tai suunnitellut asetukset näyttävät tuovan yleiselle ja yksityiselle edulle. Muussa tapauksessa rehellisesti ansaitut oikeudet hautautuvat unholaan ja asetusten seuraukset saatetaan viattomimpain kustannuksella maailmaan. Tätä mustat sielut hyödyntävät salaa levittääkseen epäilyjä ihmiskunnan suurimpia hyväntekijöitä kohtaan. Suuri Kustaamme ei siksi milloinkaan katso epäsuopeasti sitä, joka sellaisessa tarkoituksessa puhuu kansalaisten puolesta, ja Ruotsin miehet rakastavat aina vapauttaan samassa määrin kuin he näkevät laillisten oikeuksiensa olevan turvassa.
Liikuttuneena mitä syvimmästä kunnioituksesta kallista kuningastani kohtaan rohkenen siis kynä kädessäni, kuten vapaan Ruotsin miehen tulee, vapaasti käsitellä aihetta, joka koskee huomattavaa osaa synnyinseudustani. Vilpitön tarkoitukseni on joko valaista tai tulla toisten valaisemaksi.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso:
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 2
Henkilöt: Kustaa III
Raamatunkohdat:
Aiheet: