Edellinen jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 10
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 13
[1/286]
§ 12.1 Tulen nyt siihen kolmanteen seikkaa, joka tulee huomioida kauppa-asetusten säätelyssä, nimittäin miten kuninkaallisen majesteetin korkea oikeus tullitulojen valvontaan voidaan säilyttää ja miten laiton kaupankäynti voidaan estää. Kesäkuun 15. päivän asetus näyttää pitävän päätettynä, että kun Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren ja Raahen kaupungeilla tulisi olla tapulipaikkansa Kaskisissa, niin myös Kokkolalla ja Oululla tulisi olla siellä vähintään tulo- ja lähtötarkastuspaikka, ellei peräti tapulipaikka. Edelliseen liittyvät vaikeudet on jo osoitettu, ja jälkimmäiseen liittyvät ovat myös helposti nähtävissä, sillä laajojen kiertoteiden kautta kulkevan reitin valitseminen johtaa moniin vaikeuksiin ja aiheuttaa merkittävää ajanhukkaa ja kustannuksia. Kun itäisellä tuulella voi purjehtia aina Öregrundiin asti, on tällä tuulella täysin mahdotonta päästä Kaskisiin, ja samoin, kun läntisellä tuulella Öregrundista voi suoraan purjehtia Pohjanmaalle, on samalla tuulella mahdotonta päästä sinne Kaskisista. Ja miten sitten tämä kaikki edistäisi kuninkaallisen[2/286] majesteetin ja kruunun tullitulojen takaamista ja laittoman kaupan estämistä? Jos näillä kaupungeilla täytyy olla tulo- ja tarkastuspaikka ulkomaanpurjehdukselleen, niin Kullbådan2 Öregrundin lähellähän on ensimmäinen ja varmin tulotarkastuksen paikka, johon Söderarmin reittiä3 kulkevat laivat voivat tulla tarkastusta ja luukkujen sinetöimistä4 varten. Sieltä ne voivat jatkaa matkaansa läntisen puolen tunnettua ja turvallista meritietä pitkin suoraan ja ilman pysähdyksiä kotiinpäin. Eiköhän tätä tulopaikkaa käyttämällä saavutettaisi sama varmuus kuin Kaskisissa, joka aiheuttaa heille niin vaarallisen ja pitkän kiertotien?
Kuninkaallinen majesteetti ei, saatuaan tiedon tämän asian todenmukaisesta tilasta ja liikuttuneena uskollisten alamaistensa taakasta, voi muuta kuin suostua ehdotukseen, joka on majesteetin korkean oikeuden ja kaupan elinvoimaisuuden kanssa niin luonnollisen yhdensuuntainen.
[1/286]
§. 12.5 Nu kommer jag til det tredje som wid Handels-författningarnes reglerande bör hafwas afseende uppå, nämligen, huru Kongl. Maj:ts Höga Rätt wid Tull-inkomsternas bewakning må kunna förwaras, och en understucken Handel förekommas. Författningen af den 15 Junii tyckes wilja taga för afgjordt, at såsom NyCarleby, Jacobstad och Brahestad borde hafwa sin Stapel på Kaskö, så borde ock Gamla Carleby och Uhleåborg, om icke där äfwen hafwa sin Stapel, dock åtminstone sin in- och utlops-ort. Swårigheterna af det förra äro redan bewista, och af det senare blifwa de äfwen lätt synbara; Ty, at taga en led, som med så många swårigheter och widlyftiga omgånger måste företagas, förorsakar en märkelig spillning af tid och omkostnader. Emedan då jag med Ostlig wind kan gå alt til Öregrund, blifwer det platt omöjeligit, at med denna wind nå Kaskö, och på lika sätt då man med en Wästlig wind från Öregrund kan directe segla til Österbotten, är man omöjeligen i stånd, at med samma wind komma dit ifrån Kaskö. Och hwad wore wäl genom alt detta wunnit för Kongl.[2/286] Maj:ts och Kronans säkerhet, eller til förekommande af en understucken Handel? Skola dessa Städer wid sin Utländska Sjöfart hafwa en Visitations- eller inlops-ort, så är ju Kullboda6 wid Öregrund det första och wissaste inlops-ställe, där inkommande Skepp ifrån Söderarmen7 kunde til Visitation och Luckornas försegling8 inlöpa, hwarifrån de uppå sitt kända och säkra farwatten efter Wästra sidan kunde directe och utan uppehåll få fortsätta sin resa hemåt. Månne wid denna inlops-ort ej wore all den säkerhet, som på Kaskön, som gifwer dem en så farlig och lång omwäg?
Kongl. Maj:t, underrättad om sanskylliga sammanhanget häraf och rörd öfwer Sina trogna undersåtares tunga, kan ej annat än willfara9 et med Dess Höga Rätt, och Handelens lif så naturligen sammanstämmande Förslag.
[1/286]
§ 12.10 Tulen nyt siihen kolmanteen seikkaa, joka tulee huomioida kauppa-asetusten säätelyssä, nimittäin miten kuninkaallisen majesteetin korkea oikeus tullitulojen valvontaan voidaan säilyttää ja miten laiton kaupankäynti voidaan estää. Kesäkuun 15. päivän asetus näyttää pitävän päätettynä, että kun Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren ja Raahen kaupungeilla tulisi olla tapulipaikkansa Kaskisissa, niin myös Kokkolalla ja Oululla tulisi olla siellä vähintään tulo- ja lähtötarkastuspaikka, ellei peräti tapulipaikka. Edelliseen liittyvät vaikeudet on jo osoitettu, ja jälkimmäiseen liittyvät ovat myös helposti nähtävissä, sillä laajojen kiertoteiden kautta kulkevan reitin valitseminen johtaa moniin vaikeuksiin ja aiheuttaa merkittävää ajanhukkaa ja kustannuksia. Kun itäisellä tuulella voi purjehtia aina Öregrundiin asti, on tällä tuulella täysin mahdotonta päästä Kaskisiin, ja samoin, kun läntisellä tuulella Öregrundista voi suoraan purjehtia Pohjanmaalle, on samalla tuulella mahdotonta päästä sinne Kaskisista. Ja miten sitten tämä kaikki edistäisi kuninkaallisen[2/286] majesteetin ja kruunun tullitulojen takaamista ja laittoman kaupan estämistä? Jos näillä kaupungeilla täytyy olla tulo- ja tarkastuspaikka ulkomaanpurjehdukselleen, niin Kullbådan11 Öregrundin lähellähän on ensimmäinen ja varmin tulotarkastuksen paikka, johon Söderarmin reittiä12 kulkevat laivat voivat tulla tarkastusta ja luukkujen sinetöimistä13 varten. Sieltä ne voivat jatkaa matkaansa läntisen puolen tunnettua ja turvallista meritietä pitkin suoraan ja ilman pysähdyksiä kotiinpäin. Eiköhän tätä tulopaikkaa käyttämällä saavutettaisi sama varmuus kuin Kaskisissa, joka aiheuttaa heille niin vaarallisen ja pitkän kiertotien?
Kuninkaallinen majesteetti ei, saatuaan tiedon tämän asian todenmukaisesta tilasta ja liikuttuneena uskollisten alamaistensa taakasta, voi muuta kuin suostua ehdotukseen, joka on majesteetin korkean oikeuden ja kaupan elinvoimaisuuden kanssa niin luonnollisen yhdensuuntainen.
Unfortunately this content isn't available in English
[1/286]
§. 12.14 Nu kommer jag til det tredje som wid Handels-författningarnes reglerande bör hafwas afseende uppå, nämligen, huru Kongl. Maj:ts Höga Rätt wid Tull-inkomsternas bewakning må kunna förwaras, och en understucken Handel förekommas. Författningen af den 15 Junii tyckes wilja taga för afgjordt, at såsom NyCarleby, Jacobstad och Brahestad borde hafwa sin Stapel på Kaskö, så borde ock Gamla Carleby och Uhleåborg, om icke där äfwen hafwa sin Stapel, dock åtminstone sin in- och utlops-ort. Swårigheterna af det förra äro redan bewista, och af det senare blifwa de äfwen lätt synbara; Ty, at taga en led, som med så många swårigheter och widlyftiga omgånger måste företagas, förorsakar en märkelig spillning af tid och omkostnader. Emedan då jag med Ostlig wind kan gå alt til Öregrund, blifwer det platt omöjeligit, at med denna wind nå Kaskö, och på lika sätt då man med en Wästlig wind från Öregrund kan directe segla til Österbotten, är man omöjeligen i stånd, at med samma wind komma dit ifrån Kaskö. Och hwad wore wäl genom alt detta wunnit för Kongl.[2/286] Maj:ts och Kronans säkerhet, eller til förekommande af en understucken Handel? Skola dessa Städer wid sin Utländska Sjöfart hafwa en Visitations- eller inlops-ort, så är ju Kullboda15 wid Öregrund det första och wissaste inlops-ställe, där inkommande Skepp ifrån Söderarmen16 kunde til Visitation och Luckornas försegling17 inlöpa, hwarifrån de uppå sitt kända och säkra farwatten efter Wästra sidan kunde directe och utan uppehåll få fortsätta sin resa hemåt. Månne wid denna inlops-ort ej wore all den säkerhet, som på Kaskön, som gifwer dem en så farlig och lång omwäg?
Kongl. Maj:t, underrättad om sanskylliga sammanhanget häraf och rörd öfwer Sina trogna undersåtares tunga, kan ej annat än willfara18 et med Dess Höga Rätt, och Handelens lif så naturligen sammanstämmande Förslag.
[1/286]
§ 12.19 Tulen nyt siihen kolmanteen seikkaa, joka tulee huomioida kauppa-asetusten säätelyssä, nimittäin miten kuninkaallisen majesteetin korkea oikeus tullitulojen valvontaan voidaan säilyttää ja miten laiton kaupankäynti voidaan estää. Kesäkuun 15. päivän asetus näyttää pitävän päätettynä, että kun Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren ja Raahen kaupungeilla tulisi olla tapulipaikkansa Kaskisissa, niin myös Kokkolalla ja Oululla tulisi olla siellä vähintään tulo- ja lähtötarkastuspaikka, ellei peräti tapulipaikka. Edelliseen liittyvät vaikeudet on jo osoitettu, ja jälkimmäiseen liittyvät ovat myös helposti nähtävissä, sillä laajojen kiertoteiden kautta kulkevan reitin valitseminen johtaa moniin vaikeuksiin ja aiheuttaa merkittävää ajanhukkaa ja kustannuksia. Kun itäisellä tuulella voi purjehtia aina Öregrundiin asti, on tällä tuulella täysin mahdotonta päästä Kaskisiin, ja samoin, kun läntisellä tuulella Öregrundista voi suoraan purjehtia Pohjanmaalle, on samalla tuulella mahdotonta päästä sinne Kaskisista. Ja miten sitten tämä kaikki edistäisi kuninkaallisen[2/286] majesteetin ja kruunun tullitulojen takaamista ja laittoman kaupan estämistä? Jos näillä kaupungeilla täytyy olla tulo- ja tarkastuspaikka ulkomaanpurjehdukselleen, niin Kullbådan20 Öregrundin lähellähän on ensimmäinen ja varmin tulotarkastuksen paikka, johon Söderarmin reittiä21 kulkevat laivat voivat tulla tarkastusta ja luukkujen sinetöimistä22 varten. Sieltä ne voivat jatkaa matkaansa läntisen puolen tunnettua ja turvallista meritietä pitkin suoraan ja ilman pysähdyksiä kotiinpäin. Eiköhän tätä tulopaikkaa käyttämällä saavutettaisi sama varmuus kuin Kaskisissa, joka aiheuttaa heille niin vaarallisen ja pitkän kiertotien?
Kuninkaallinen majesteetti ei, saatuaan tiedon tämän asian todenmukaisesta tilasta ja liikuttuneena uskollisten alamaistensa taakasta, voi muuta kuin suostua ehdotukseen, joka on majesteetin korkean oikeuden ja kaupan elinvoimaisuuden kanssa niin luonnollisen yhdensuuntainen.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 10
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 13
paikat: Gävle Kaskinen Kokkola Kullbådan Oulu Pietarsaari Pohjanmaa Raahe Söderarm Uusikaarlepyy Öregrund
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: