Edellinen jakso:
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 2
Tietoja siitä muutoksesta, jonka kuninkaallinen majesteetti on armollisessa kirjelmässä kuninkaalliselle kamari- ja kauppakollegiolle viime kesäkuun 15. päivänä1 nöyryydessä suvainnut tehdä siihen purjehdusvapauteen, joka vuonna 1765 on myönnetty Pohjanmaan kaupungeille.
§ 1. Suuri ja lempeä kuninkaamme on valvoessaan kuninkaallista korkeuttaan ja oikeuttaan itse hallita valtakuntaansa etenkin kahdessa seikassa osoittanut olevansa todella suuri. Nimittäin ensiksi siinä, että hän on hallitusmuodossa itsessään taannut alamaistensa hengen, omaisuudet ja lailliset oikeudet niin, että niitä ei minkäänlaisten oikoteiden kuten erityistuomioistuinten ja -komissioiden ynnä muiden kautta voida heiltä riistää.2 Toiseksi siinä, että alamaiset saavat kirjoittaessaan ja julkaistessaan painosta nauttia siitä vapaudesta, että he myös voimaantulleiden asetusten osalta saavat esittää ne seikat, jotka johtavat niistä yleiselle tai yksityiselle edulle mahdollisesti aiheutuvien hyvien tai vahingollisten seurausten lähempään tarkasteluun.3
Suurten kuninkaitten tavoitteena on kansan onnellisuus. Ja juuri siitä, että kansa tulee onnelliseksi, tulee heidän korkein päämääränsä. Kuka ruotsalainen ei tässä suhteessa tunnistaisi suurta hallitsijaansa, kun koko Eurooppa ihaillen ja aina kateellisuuteen asti ylistää meidän onneamme? Silloin olkoon se, joka jollain varjolla uskaltaisi tahrata niin suurta ja rakastettua nimeä kuin Kustaa III:n on, kelvoton nauttimaan lempeän kuninkaamme suojaa.
Mutta jotta kuningas todella tulisi suureksi kansansa parissa, on myös Ruotsin miesten velvollisuus käyttää oikein kallista vapauttaan vapaasti puhua oikeuksistaan, eikä salaisissa kuiskailuissa tule levittää epäilyksiä maailman suurimmasta kuninkaasta. Siten heidän tulee alamaisella kunnioituksella ilmaista ne seuraukset, joita hyväksytyt tai suunnitellut asetukset näyttävät tuovan yleiselle ja yksityiselle edulle. Muussa tapauksessa rehellisesti ansaitut oikeudet hautautuvat unholaan ja asetusten seuraukset saatetaan viattomimpain kustannuksella maailmaan. Tätä mustat sielut hyödyntävät salaa levittääkseen epäilyjä ihmiskunnan suurimpia hyväntekijöitä kohtaan. Suuri Kustaamme ei siksi milloinkaan katso epäsuopeasti sitä, joka sellaisessa tarkoituksessa puhuu kansalaisten puolesta, ja Ruotsin miehet rakastavat aina vapauttaan samassa määrin kuin he näkevät laillisten oikeuksiensa olevan turvassa.
Liikuttuneena mitä syvimmästä kunnioituksesta kallista kuningastani kohtaan rohkenen siis kynä kädessäni, kuten vapaan Ruotsin miehen tulee, vapaasti käsitellä aihetta, joka koskee huomattavaa osaa synnyinseudustani. Vilpitön tarkoitukseni on joko valaista tai tulla toisten valaisemaksi.
Edellinen jakso:
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 2
Henkilöt: Kustaa III
Raamatunkohdat:
Aiheet: