Edellinen jakso: Toinen saarna käskyistä, § 3
Seuraava jakso: Toinen saarna käskyistä, § 5
§ 4
Kolmas velvollisuuksiemme kohde on lähimmäinen, ja tähän on kolminkertainen syy. Ensinnäkin Jumala on suonut lähimmäiselle loputtoman armon ja armahduksen. Kuinka me siis voisimme suurimmin kaikesta rakastaa tätä suurta Luojaamme, jollemme yhtälailla rakasta niitä, joita hänkin rakastaa. Toiseksi Kaikkivaltias Lainsäätäjä on nimenomaisesti asettanut meille tämän velvoituksen. Sen laiminlyöminen on siis sama kuin nousisi Luojaansa vastaan ja halveksisi hänen käskyjään. Kolmas peruste velvollisuuksillemme lähimmäistä kohtaan on se, että meidän oma autuuteemme on kytketty juuri näiden velvollisuuksien huomioon ottamiseen. Ihminen ei selviydy ilman toista ihmistä. Yhden vaivannäkö helpottaa toista, yhden ahkeruus lisää toisen mukavuutta ja nautintoja, ja luonnon järjestys on sellainen, että suurin, korkein ja rikkain voi joutua pyytämään köyhän, vähäisen ja halveksitun apua.
Jos siis kieltäydymme rakastamasta lähimmäistämme, jäämme vaille sitä ystävyyttä, palvelusta ja iloa, jonka hän samalla tarjoaa meille. Viha, jonka kohdistamme toisiin, muuttuu usein näiden sodanjulistukseksi meitä itseämme vastaan ja kääntyy omaksi tuhoksemme.
Edellinen jakso: Toinen saarna käskyistä, § 3
Seuraava jakso: Toinen saarna käskyistä, § 5
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: