Päiväämätön kirjeen katkelma on kahden viimeisen liuskan teksti kirjeestä, jossa Chydenius vastaa Jacob Tengströmin enolleen osoittamaan kysymykseen. Katkelmaan sisältyy pari yksityiskohtaa, jotka helpottavat ajoitusyritystä ja sisällön tulkintaa. Tengström valitti kirjeessään suurta työtaakkaansa. Kaikesta päätellen hän pyysi lisätietoja isästään, pitäjänapulaisesta ja opettajasta Johan Tengströmistä, joka oli kuollut 1767 pojan ollessa 11-vuotias. Kysymyksen taustana olivat suunnitelmat koota paimenmuisto Turun hiippakunnan papeista, ja siitä syystä Tengström halusi lähempiä tietoja isästään, josta hänellä ei tämän varhaisen kuoleman takia ollut riittävän selvää käsitystä. Annettuaan muutamia detaljitietoja isän pappisvihkimyksestä, avioitumisesta Chydeniuksen sisaren kanssa ja pariskunnan kolmesta lapsesta Chydenius luonnehtii isän persoonallisuutta varsin perusteellisesti, mikä varmasti kiinnosti Tengströmiä aivan erityisesti. Se hämmästyttää, ettei hän mainitse 4.12.1755 syntynyttä Jacobia lasten joukossa eikä isän eikä 1782 kuolleen äidinkään kuolinvuotta. Muutkin tiedot ovat sangen puutteellisia. Lapsista Anna Hedvig avioitui Uudenkaupungin kirkkoherran Jacob Beckmanin kanssa ja Caisa Magdalena, jota paimenmuistossa sanotaan Catharinaksi, Oulun tullikamarin hoitajan Anton Ludvig Runebergin kanssa. Pojasta Carl Fredrikistä mainitaan ainoastaan hänen syntymänsä. Hän toimi Tukholman Suuren meritullikonttorin virkamiehenä ja päätyi lopulta 1809 Suomen hallituskonseljin valtiovaraintoimituskunnan kamreeriksi. Hän kuoli 1824.
Chydenius luo kuvauksessaan isästä elävän henkilöhahmon ja esittää runsaasti hänen luonnettaan kuvaavia yksityiskohtia. Tengström lienee helposti havainnut häntä itseään ja isää yhdistäviä piirteitä: he olivat samanpituisia, ja yhteisiä olivat kyvykkyys sananjulistajina, sosiaaliset taidot ja suuri työkyky. Chydenius ei pidättynyt arvostelustakaan. Isä oli itsepäinen ja itserakas. Se hämmästyttää, ettei Chydenius anna runsaammin tietoja. Hän selittää syyksi sen, ettei hänellä ollut ollut tilaisuutta keskustella isästä kenenkään muun kanssa eikä hänellä ollut aikaa syventyä tähän asiaan tätä enemmän. Sitäkin perinpohjaisemmin hän kuitenkin käsittelee Tengströmin valitusta työtaakan raskaudesta ja kehottaa tätä kuulostelemaan, minkä verran hänen ruumiinsa kestää. Ihminen ei voi ylittää voimiensa rajoja tekemällä työtä ja valvomalla joutumatta kokemaan liian pitkälle ulottuvia seurauksia. Niinpä Chydenius neuvookin sisarenpoikaansa riistäytymään irti moninaisista tehtävistään, jotta hän voisi niin toimimalla ilahduttaa ja hyödyttää kauemmin Jeesuksen seurakuntaa, jälkimaailmaa ja omaisiaan.
Kirjeen ajoittamisessa auttaa Tengströmin Kuninkaallisen kirjaston kirjastonhoitajalle C. G. Gjörwellille 20.10.1800 lähettämä kirje. Gjörwell oli esittänyt toivomuksen, että Tengström huolehtisi siitä, että myös Turun hiippakunnan papistosta saataisiin aikaan paimenmuisto. Tengström käytti tuossa kirjeessä samoja ilmaisuja kuin tässä katkelmassakin: Hän kirjoittaa: ”Jos olisin vapaa sadasta muusta tehtävästä” (katkelmassa ”… huolellisuutensa avulla hallita 100 tehtävää”) – siinä tapauksessa hän ei epäröisi, mutta häntä rasittivat niin monet puuhat ja asiat, ettei uutterinkaan työnteko voinut riittää kaikesta huolehtimiseen. Hän vakuutti kuitenkin, ettei unohtaisi asiaa. Niinpä katkelma voidaan ajoittaa suunnilleen vuosiin 1801–1802, jolloin Tengström varovasti aloitteli aineiston keruuta paimenmuistoa varten. Työ valmistui vasta 1832–1834, jolloin paimenmuisto ilmestyi kahtena osana toimittajanaan Carl Henrik Strandberg.
GB
Suom. HE
Kirjallisuus
Björkstrand, Gustav, Jacob Tengström. Universitetsman, kyrkoledare och nationsbyggare, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 772, Helsingfors 2012.
Schybergson, M. G., Jakob Tengströms vittra skrifter i urval, med en lefnadsteckning, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 41, Helsingfors 1899.
Strandberg, C. H., Åbo stifts herdaminne, ifrån reformationens början till närvarande tid 1–2, Åbo 1832, 1834.