Edellinen jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 13
Seuraava jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 15
§ 14
Nyt muutama sanoa rokonistutukseen liittyvistä ongelmista. Ensinnäkin siitä, ettei rokonistutus aina saa aikaan tartuntaa. Kun rokonistutuksesta on kulunut 8–10 vuorokautta eikä havaita rokotushaavan turpoavan eikä rokkokuumetta ilmaannu, on epäiltävä tuon lapsen rokonistutuksen onnistumista, ja tällöin on varminta suorittaa uusi rokonistutus 14 päivän kuluttua ensimmäisestä rokonistutuksesta.
Toinen asia: jos lapset saavat ensimmäisinä vuorokausina tartunnan jälkeen liian ankaran kuumeen ja sydänhäiriöitä, hoidoksi ei tarvita muuta kuin suosituksen mukainen runsas veden juominen ja lapsen vieminen usein ulos viileämpään ilmaan, mikä parantaa koko tämän vaivan, ja sisätiloissa heidän päänsä, kasvonsa ja kaulansa on oltava paljaina.
Kolmas asia on, että kun lapsille nousee rokkojen puhkeamisen aikaan myös korkea kuume, mitä tapahtuu vain niille, jotka ovat saaneet hankalampia rokkoja, ja siis varsin[22] harvoin, muita hoitoaineita ei tarvita kuin samat jotka äsken mainittiin, siis runsas veden juonti ja raitis ilma. Ja jos joskus vaikeammissa tapauksissa sattuisi, että rokkorakkulat eivät nousisi ihon pinnalle, niiden nostattamiseen riittää lämmin ammekylpy tai kaksi, vaikka rahvaan lasten on havaittu tarvitsevan tätä hoitoa varsin harvoin.
Neljäs asia on, että istutushaavan turvotessa kovin paljon ja aiheuttaessa ankaraa särkyä, kuten varsin usein tapahtuu, autuaasti edesmennyt asessori Hast ja Thodén eivät kumpikaan ole määränneet muuta hoitoa kuin haalean piimäjuustohauteen, ja tämä on aina parantanut vaivan.
Viides ja vaikein asia on monenlaisten paiseiden syntyminen rokkojen puhkeamisen jälkeen, ja rokonistutusta pilkkaavat sanovat niiden johtuvan rokonistutuksesta, vaikka heidän pitäisi kuitenkin hankkia paremmat tiedot siitä, että tuommoiset paiseet iskevät paljon kauheammin luonnollisesta isorokkotartunnasta hengissä selvinneisiin kuin rahvaan lapsiin, jotka joutuvat nämä kestämään maaseudulla ilman lääkäriä. Tämän vaivan ehkäisemiseksi ei olisi vahingoksi, että lasten annettaisiin rokkokuumeen laskettua hikoilla kunnolla leppeässä saunanlöylyssä parina kolmena perättäisenä iltana, mutta muutamat äidit ovat keksineet ratkaisuksi sen, että he heti rokon päättymisen jälkeen kuppaavat lapsensa, ja tämä on tehty niin menestyksekkäästi, etteivät lapset sen jälkeen ole saaneet ihoonsa yhtään ainoata paisetta.
Näin vähän lääkintätaitoa tarvitaan tähän toimenpiteeseen, ja tällaisena sen on pysyttävä, jotta rahvas hyväksyisi sen.
§ 14.
Nu något om händelserna1 under ympningen. den första är den, då ympningen icke griper. När 8 eller 10 dygn äro förbi ifrån ympningen, och man ei kan märcka at ympsåret swäller, eller någon Kopp feber infinner sig så bör man misstäncka sin ympning på det barnet, hwarföre säkrast är at efter 14 dagar ifrån första ympningen göra det å nyo.
den andra är: om barnen få de första dygnen då smittan gripit för stark feber och hiertsprång;2 hwarwid ei annat tarfwas än e[n] anbefalt flitig drikning af watn, och at föra barnet ofta uti den swalare luften, hwarmed hela detta onda botas, och at de i rummen gå bara om hufwud ansichte och hals.
Den tredie är då barnen under bulningen af Kopporna äfwen angripas af swår feber, hwilcket ei händer andra än dem som fådt swårare Koppor, och således ganska[22] sällan, hwart[il] ei några andra medel behöfwa nytjas än de samma som sidst omnämdes nemligen flitig watu drikning och frisk luft. Och om någon gång i swårare fall hända at Kopporna sloge tilbaka,3 så är ett eller 2 Kar bad af warmt watn i stånd at drifwa ut utslaget, ehuru man ganska sällan sedt sådant behöfwas på Allmogens barn.
den fierde är då ympsåret swäller mycket hårdt och åstadkommer swår wärck, hwilcket icke sällan händer, hwaremot hwarcken Sal Ass: Hast, eller Thoden förordnat annat, än en lium hötning4 med sur miölks ost. hwa[ri]genom den altid blifwit botad.
Den femte och swåraste är, allehanda slags bulningar efter Kopporna, dem ympningens bespottare säga [war]a fölgder af ympningen, då de likwäl borde [när]mare göra sig underrättade, at sådana bölder på ett långt grufweligare sätt anfalla den som öfwerlefwa den naturliga smittan, [ä]n Al[lmo]gens barn på landet utan läkare måste ut här[da.] Til f[öre]kommande af detta onda, wore ei otienligit, at då Kopp febern är öfwerstånden låta barnen wäl swettas i en lindrig badstugu wärma, par eller tre aftnar årad, men några Mödrar hafwa påfunnit den utwäg, at straxt efter Koppornas öfwergång Koppa5 sina barn, och det med den framgång, at de sedan ei fått en enda böld på sin Kropp.
Så litet medicinsk är då hela denna förrättningen, och sådan bör den wara, om den skall kunna blifwa antagen af allmogen.
§ 14
Nyt muutama sanoa rokonistutukseen liittyvistä ongelmista. Ensinnäkin siitä, ettei rokonistutus aina saa aikaan tartuntaa. Kun rokonistutuksesta on kulunut 8–10 vuorokautta eikä havaita rokotushaavan turpoavan eikä rokkokuumetta ilmaannu, on epäiltävä tuon lapsen rokonistutuksen onnistumista, ja tällöin on varminta suorittaa uusi rokonistutus 14 päivän kuluttua ensimmäisestä rokonistutuksesta.
Toinen asia: jos lapset saavat ensimmäisinä vuorokausina tartunnan jälkeen liian ankaran kuumeen ja sydänhäiriöitä, hoidoksi ei tarvita muuta kuin suosituksen mukainen runsas veden juominen ja lapsen vieminen usein ulos viileämpään ilmaan, mikä parantaa koko tämän vaivan, ja sisätiloissa heidän päänsä, kasvonsa ja kaulansa on oltava paljaina.
Kolmas asia on, että kun lapsille nousee rokkojen puhkeamisen aikaan myös korkea kuume, mitä tapahtuu vain niille, jotka ovat saaneet hankalampia rokkoja, ja siis varsin[22] harvoin, muita hoitoaineita ei tarvita kuin samat jotka äsken mainittiin, siis runsas veden juonti ja raitis ilma. Ja jos joskus vaikeammissa tapauksissa sattuisi, että rokkorakkulat eivät nousisi ihon pinnalle, niiden nostattamiseen riittää lämmin ammekylpy tai kaksi, vaikka rahvaan lasten on havaittu tarvitsevan tätä hoitoa varsin harvoin.
Neljäs asia on, että istutushaavan turvotessa kovin paljon ja aiheuttaessa ankaraa särkyä, kuten varsin usein tapahtuu, autuaasti edesmennyt asessori Hast ja Thodén eivät kumpikaan ole määränneet muuta hoitoa kuin haalean piimäjuustohauteen, ja tämä on aina parantanut vaivan.
Viides ja vaikein asia on monenlaisten paiseiden syntyminen rokkojen puhkeamisen jälkeen, ja rokonistutusta pilkkaavat sanovat niiden johtuvan rokonistutuksesta, vaikka heidän pitäisi kuitenkin hankkia paremmat tiedot siitä, että tuommoiset paiseet iskevät paljon kauheammin luonnollisesta isorokkotartunnasta hengissä selvinneisiin kuin rahvaan lapsiin, jotka joutuvat nämä kestämään maaseudulla ilman lääkäriä. Tämän vaivan ehkäisemiseksi ei olisi vahingoksi, että lasten annettaisiin rokkokuumeen laskettua hikoilla kunnolla leppeässä saunanlöylyssä parina kolmena perättäisenä iltana, mutta muutamat äidit ovat keksineet ratkaisuksi sen, että he heti rokon päättymisen jälkeen kuppaavat lapsensa, ja tämä on tehty niin menestyksekkäästi, etteivät lapset sen jälkeen ole saaneet ihoonsa yhtään ainoata paisetta.
Näin vähän lääkintätaitoa tarvitaan tähän toimenpiteeseen, ja tällaisena sen on pysyttävä, jotta rahvas hyväksyisi sen.
Unfortunately this content isn't available in English
§ 14.
Nu något om händelserna6 under ympningen. den första är den, då ympningen icke griper. När 8 eller 10 dygn äro förbi ifrån ympningen, och man ei kan märcka at ympsåret swäller, eller någon Kopp feber infinner sig så bör man misstäncka sin ympning på det barnet, hwarföre säkrast är at efter 14 dagar ifrån första ympningen göra det å nyo.
den andra är: om barnen få de första dygnen då smittan gripit för stark feber och hiertsprång;7 hwarwid ei annat tarfwas än e[n] anbefalt flitig drikning af watn, och at föra barnet ofta uti den swalare luften, hwarmed hela detta onda botas, och at de i rummen gå bara om hufwud ansichte och hals.
Den tredie är då barnen under bulningen af Kopporna äfwen angripas af swår feber, hwilcket ei händer andra än dem som fådt swårare Koppor, och således ganska[22] sällan, hwart[il] ei några andra medel behöfwa nytjas än de samma som sidst omnämdes nemligen flitig watu drikning och frisk luft. Och om någon gång i swårare fall hända at Kopporna sloge tilbaka,8 så är ett eller 2 Kar bad af warmt watn i stånd at drifwa ut utslaget, ehuru man ganska sällan sedt sådant behöfwas på Allmogens barn.
den fierde är då ympsåret swäller mycket hårdt och åstadkommer swår wärck, hwilcket icke sällan händer, hwaremot hwarcken Sal Ass: Hast, eller Thoden förordnat annat, än en lium hötning9 med sur miölks ost. hwa[ri]genom den altid blifwit botad.
Den femte och swåraste är, allehanda slags bulningar efter Kopporna, dem ympningens bespottare säga [war]a fölgder af ympningen, då de likwäl borde [när]mare göra sig underrättade, at sådana bölder på ett långt grufweligare sätt anfalla den som öfwerlefwa den naturliga smittan, [ä]n Al[lmo]gens barn på landet utan läkare måste ut här[da.] Til f[öre]kommande af detta onda, wore ei otienligit, at då Kopp febern är öfwerstånden låta barnen wäl swettas i en lindrig badstugu wärma, par eller tre aftnar årad, men några Mödrar hafwa påfunnit den utwäg, at straxt efter Koppornas öfwergång Koppa10 sina barn, och det med den framgång, at de sedan ei fått en enda böld på sin Kropp.
Så litet medicinsk är då hela denna förrättningen, och sådan bör den wara, om den skall kunna blifwa antagen af allmogen.
§ 14
Nyt muutama sanoa rokonistutukseen liittyvistä ongelmista. Ensinnäkin siitä, ettei rokonistutus aina saa aikaan tartuntaa. Kun rokonistutuksesta on kulunut 8–10 vuorokautta eikä havaita rokotushaavan turpoavan eikä rokkokuumetta ilmaannu, on epäiltävä tuon lapsen rokonistutuksen onnistumista, ja tällöin on varminta suorittaa uusi rokonistutus 14 päivän kuluttua ensimmäisestä rokonistutuksesta.
Toinen asia: jos lapset saavat ensimmäisinä vuorokausina tartunnan jälkeen liian ankaran kuumeen ja sydänhäiriöitä, hoidoksi ei tarvita muuta kuin suosituksen mukainen runsas veden juominen ja lapsen vieminen usein ulos viileämpään ilmaan, mikä parantaa koko tämän vaivan, ja sisätiloissa heidän päänsä, kasvonsa ja kaulansa on oltava paljaina.
Kolmas asia on, että kun lapsille nousee rokkojen puhkeamisen aikaan myös korkea kuume, mitä tapahtuu vain niille, jotka ovat saaneet hankalampia rokkoja, ja siis varsin[22] harvoin, muita hoitoaineita ei tarvita kuin samat jotka äsken mainittiin, siis runsas veden juonti ja raitis ilma. Ja jos joskus vaikeammissa tapauksissa sattuisi, että rokkorakkulat eivät nousisi ihon pinnalle, niiden nostattamiseen riittää lämmin ammekylpy tai kaksi, vaikka rahvaan lasten on havaittu tarvitsevan tätä hoitoa varsin harvoin.
Neljäs asia on, että istutushaavan turvotessa kovin paljon ja aiheuttaessa ankaraa särkyä, kuten varsin usein tapahtuu, autuaasti edesmennyt asessori Hast ja Thodén eivät kumpikaan ole määränneet muuta hoitoa kuin haalean piimäjuustohauteen, ja tämä on aina parantanut vaivan.
Viides ja vaikein asia on monenlaisten paiseiden syntyminen rokkojen puhkeamisen jälkeen, ja rokonistutusta pilkkaavat sanovat niiden johtuvan rokonistutuksesta, vaikka heidän pitäisi kuitenkin hankkia paremmat tiedot siitä, että tuommoiset paiseet iskevät paljon kauheammin luonnollisesta isorokkotartunnasta hengissä selvinneisiin kuin rahvaan lapsiin, jotka joutuvat nämä kestämään maaseudulla ilman lääkäriä. Tämän vaivan ehkäisemiseksi ei olisi vahingoksi, että lasten annettaisiin rokkokuumeen laskettua hikoilla kunnolla leppeässä saunanlöylyssä parina kolmena perättäisenä iltana, mutta muutamat äidit ovat keksineet ratkaisuksi sen, että he heti rokon päättymisen jälkeen kuppaavat lapsensa, ja tämä on tehty niin menestyksekkäästi, etteivät lapset sen jälkeen ole saaneet ihoonsa yhtään ainoata paisetta.
Näin vähän lääkintätaitoa tarvitaan tähän toimenpiteeseen, ja tällaisena sen on pysyttävä, jotta rahvas hyväksyisi sen.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 13
Seuraava jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 15
paikat:
Henkilöt: Hast, Barthold Rudolf Thodén, Lars
Raamatunkohdat:
Aiheet: