Edellinen jakso: Kruunajaispuhe, § 6
Seuraava jakso: Kruunajaispuhe, § 8
§ 7
Mutta tähän voi lisätä vielä muitakin osoituksia Kustaamme suuresta älykkyydestä. Ruotsin miesten ei tarvinnut enää hankkia todisteita muukalaisilta: Kustaamme tulee kotiin, ja silloin hänen hyvä asiansa puhuu itse puolestaan. Hän ei halua, että hänen alamaisensa näkevät hänet etäältä kuin epäjumalana valtaistuimella, eikä halua iskostaa ihmisiin sokeaa kunnioitusta. Hän haluaa, että hänet tunnetaan ihmisenä, miljoonien hyväksi syntyneenä. Hän puhuu itse kansansa kanssa, hänen terävä järkensä selvittää totuuden tuossa tuokiossa, hän pudottaa muutamilla kysymyksillä paheen ja ilkeämielisyyden naamiot, niin että ne joutuvat rumassa alastomuudessaan häpeämään hänen edessään. Kypsien miesten neuvot alkavat horjua, kun hän tarkastelee asiaa ja esittää siitä omat huomautuksensa.
Hän puhuu niin täsmällisesti ja niin harkituin sanoin, että viisaimmatkin miehet ihailevat sitä. Hänen ilmauksensa ovat niin viehättäviä, niiden voima ja miellyttävyys ovat niin erinomaisia, että ne uppoavat syvälle alamaisten mieliin ja jäävät melkeinpä unohtumattomiksi.
Koko Euroopassa on tunnettu ihailua, kun on kuultu Ruotsin kuninkaan itse puhuvan suurelle kuulijajoukolle, valtakunnan kokoontuneille säädyille.1 Harvinainen tapahtuma, jota ei pidä unohtaa mainita aikakirjoissa esimerkiksi tuleville kuninkaille ja meidän Kustaamme kunniaksi.
Parhaat puhujat eivät uskalla suurissa juhlatilaisuuksissa käyttää muita sanoja kuin niitä, jotka heillä silloin on silmiensä edessä ja jotka he ovat huolellisesti harkiten etukäteen kirjoittaneet; mutta tulkaa te aikamme mestarit, tulkaa kaikkien sivistyneiden kansojen parista ja kuulkaa meidän kuninkaamme puhuvan ilman papereita mieliin sangen voimakkaasti vaikuttavasta aiheesta, äärimmäisen viehättävästi, voimakkaalla äänellä ja osoittaen kuninkaallista arvokkuutta, joka tuossa tuokiossa upposi alamaisten sydämiin ja sai kyyneleet valumaan heidän silmistään kaivatun ja lempeän kuninkaan takia, kyyneleet, jotka Kustaan lämpimimmät svealaisille hyvää toivovat sanat saivat muuttumaan ilon kyyneliksi. Tulkaa, sanon, ja katsokaa tätä, täältä te löydätte voittajanne. Puhujat! Älkää luulko olevanne Kustaamme veroisia, sillä hän on kasvanut teiltä tavoittamattomiin; älkää kuitenkaan mykistykö salaisen kateuden takia, vaan kilpailkaa keskenänne suuren Kustaamme verrattoman älyn ylistämisessä kansalle.
Mieleeni nousee vielä lisättävää tähän, ja suurta kuningastamme kohtaan tuntemani kunnioituksen liikuttaessa mieltäni en pysty vaikenemaan siitä.
Valtakunnan säädyt ovat mitä lämpimimpien tunteiden vallassa itse kuulleet kuninkaansa puhuvan, mutta niiden jäsenet havaitsivat, etteivät he pysty välittämään kotona oleville säätyveljilleen kyllin arvokasta vaikutelmaa uuden hallitsijansa älystä ja sydämellisyydestä; niinpä säädyt pyysivät ruhtinaansa puheen saattamista kansan käsiin haluten heidän pääsevän osallisiksi samasta tunteesta, jonka he olivat itse kokeneet. Puhe on julkaistu monta kertaa, sitä luettiin tuhansien ilon ilmausten ja riemuhuutojen kaikuessa, se levisi hyvin nopeasti useimpiin Euroopan hoveihin, käännettiin useille kielille ja sitä luettiin yleisen ihailun vallitessa. Puhe on lyhyt, mutta niin älykkäästi laadittu, että siitä käy ilmi mitä vahvin voima, ja olen kuullut mestareiden vilpittömästi vakuuttavan, ettei kukaan Ruotsissa olisi kyennyt samaan yhtä hyvin.
Kustaan ajattelu- ja kirjoitustapa tuli tämän puheen kautta niin erinomaisen hyvin tunnetuksi, että hänen tarvitsee kirjoittaa vain yksi rivi, jotta hänet tunnistettaisiin tuhansien joukosta.
Sic linea prodit Apellem.2
Hallitsijat! Te maallisten valtakuntien jumalat! Missä ovat teidän mestariteoksenne? Miksi te ette itse puhu kansalle? Eikö se ole kyllin arvokasta teille? Vai haluatteko te saada osaksenne kunnioitusta toisenlaisina kuin todellisuudessa olette? Tulkaa meidän nuoren Kustaamme luo, hän opettaa teidät tekemään samoin kuin hän itse tekee; silloin teidänkin kansanne siunaa teitä, ja vasta sitten te myöntänette, että meidän Kustaamme on kuitenkin ansainnut ylimmän palkinnon.
Edellinen jakso: Kruunajaispuhe, § 6
Seuraava jakso: Kruunajaispuhe, § 8
paikat: Eurooppa Kreikka Ruotsi
Henkilöt: Apelles Kustaa III
Raamatunkohdat:
Aiheet: