Alkukieli
§. 14.
Vid afgörande af en så hufvudsakelig fråga som denna är, beder jag om lof, at få leda min Läsare, något längre ut på verlds-fältet, at af andra Rikens fordna och nyare händelser, hemta något lius i förevarande fråga.
Herr Comm. Rådet Kryger, visar rätt vackert i sina Tankar vid lediga stunder, på huru kort tid folk-hopen växte til och bebodde verlden för syndafloden, och at då för tiden inga serskilta rättigheter voro emellan jordenes inbyggare, utan en och hvar arbetade och födde sig det bästa han gitte. Men då man i vår tid, gör sig så angelägen om folkhopens tilväxt, så vil man börja med helt andra medel. Jag51 förundrar mig, huru den första verlden hade sett ut, om man satt des inbyggares näringar under förmynderskap, reglementer och privilegier, giort några til köpmän, andra til fabriqueurer, och andra til landtbrukare, förbudit landthandel, förordnat Fiscaler, utfört rättegångar, confiscerat varor, utmätt plikter, m. m. Jag tror det hade hetat, några hundrade år efter verldenes skapelse, som det hette i början, nemligen at den på menniskor var tom och öde.
En lärd Frimurare, bevisar med nog starka skäl uti et tal för sina bröder, at folk och varumängden, i de äldre tider, varit ansenligen större än i vår; då voro likväl inga sådana inskränkningar, som nu aldeles fått burskap i vår tid. Dock tror man sig nu vinna samma ändamål52 genom tvång, som då genom frihet.
Judarne, som innehade en liten fläck af det Förlofvade Landet, voro rätt talrike: deras hufvud-handtering viste sig ifrån Salomos tid, vara handelen. De foro så godt som verlden omkring, falkade ut sina varor och tilbytte sig andra, och voro således äfven store landthandlare.
Men ingen nation kan i denna delen gifva oss större efterdöme, än China; ty den är ofelbart den folk- och varu-rikaste i verlden. Hufvudstaden Pekin allena, bebos af mer än en million menniskor, eller circa 20 gångor flera än i Stockholm: Alla landsvägar deromkring, gå så fulla med folk, som skepsbron i Stockholm om sommarn. Men deras politiska anstalter, hafva ock lemnat deras näringar53 i sin vidsträktaste frihet, och söka endast, at skydda en och hvar för öfvervåld.
Tänk, huru det skulle efter 20 à 30 år stå til, uti det tätt bebodda och arbetsama Holland, om landthandel blefve förbuden, och ordningen emellan stads- och landtmanna-näring noga i akttagen, somlige af des städer giorde til stapel-städer, och alt bragt i et noga skrå-systeme; jag är säker derom, at Holland då redan vore et ödeland, på de flesta ställen öfversvämmadt med vattn, der föga mer än lemningar, af den förra arbetsamheten, skulle lysa efterkommandene i ögonen; der det nu, under all frihet i handel, siöfart och frakter, hvilka lika väl nytjas af Holländska bonden som borgaren, sitter i en fullkomlig välmåga.
- Herr Comm. Rådet Kryger ... bästa han gitte.: åsyftar Johan Fredrik Krygers verk Tankar wid lediga stunder 1–3 (1761–1766), där han i del 1, s. 126–143, bygger sin bevisföring på exempel ur Bibeln
- tom och öde: 1 Mos 1:2
- En lärd Frimurare ... större än i vår: åsyftar Montesquieu och hans skrift Lettres persanes (1721), brev CXIII (i vissa utgåvor CXII), där han hävdar att jordens befolkning var en bråkdel av vad den varit tidigare
- falkade ut: bjöd ut till försäljning
- Beijing
Suomi
§ 14
Kun ratkaistavana on tällainen perusasioita koskeva kysymys, pyydän että saan johdatella lukijani hieman kauemmaksi maailmalle valaistakseni käsillä olevaa asiaa muiden valtakuntien etäisemmässä ja äskeisessä menneisyydessä sattuneiden tapahtumien avulla.
Kauppaneuvos Kryger osoittaa varsin oivallisesti teoksessaan Tankar vid lediga stunder, miten lyhyessä ajassa ihmismäärä kasvoi ja asutti maailman ennen vedenpaisumusta ja että siihen aikaan eivät mitkään erioikeudet erottaneet maailman asukkaita toisistaan, vaan jokainen teki työtä ja hankki ravintonsa miten parhaiten taisi. Mutta kun nykyisin pidetään niin tärkeänä ihmismäärän kasvua, asiaan halutaan tarttua aivan toisenlaisin keinoin.51 Ihmettelenpä vain, millaiselta ensimmäinen maailma olisi näyttänyt, jos sen asukkaiden elinkeinot olisi asetettu holhoukseen, sääntöjen ja privilegioiden alaisiksi, määrätty eräät kauppiaiksi, toiset tehtailijoiksi ja muut maanviljelijöiksi, jos olisi kielletty kaupankäynti maaseudulla, nimitetty syyttäjiä, käyty oikeudenkäyntejä, takavarikoitu tavaroita, annettu sakkoja jne. Luulenpa, että muutamia vuosisatoja luomisensa jälkeen maailma olisi ollut samanlainen kuin sen alussa sanotaan olleen, nimittäin ihmisistä autio ja tyhjä.
Muuan oppinut vapaamuurari todistaa vahvoin perustein eräässä veljilleen pitämässään puheessa, että ihmisten ja tavaroiden määrä on etäisessä menneisyydessä ollut melkoisesti suurempi kuin meidän päivänämme; silloin ei kuitenkaan ollut voimassa mitään sellaisia rajoituksia, jotka ovat nykyisin kerta kaikkiaan yleisesti hyväksyttyjä. Nykyisin luullaan kuitenkin, että pakon avulla päästään samoihin tuloksiin52 kuin silloin vapauden vallitessa.
Juutalaiset, joilla oli pieni tilkkunen Luvatusta maasta, olivat varsin runsaslukuisia. Kaupankäynti osoittautui heidän pääelinkeinokseen jo Salomon ajasta lähtien. He kiersivät kutakuinkin koko maailman, kaupittelivat tavaroitaan, vaihtoivat itselleen toisia ja olivat näin ollen myös merkittäviä maakaupan harjoittajia.
Mikään kansakunta ei kuitenkaan voi olla meille tässä asiassa parempi esikuva kuin Kiina, sillä se on kiistattomasti maailman runsasväestöisin ja runsaimmin tavaroita tuottava maa. Pelkästään sen pääkaupungissa Pekingissä asuu yli miljoona ihmistä eli noin 20-kertaisesti Tukholmaan verrattuna. Kaikki maantiet sen ympäristössä ovat yhtä täynnä kansaa kuin Tukholman Skeppsbron kesäisin. Kiinalaisten poliittiset säädökset ovatkin antaneet53 heidän elinkeinoilleen mitä laajimman vapauden ja pyrkivät ainoastaan suojelemaan heistä jokaista mielivallalta.
Ajatelkaapa, miten asiat olisivat tiheästi asutussa ja työteliäässä Hollannissa 20–30 vuoden kuluttua, jos maakauppa kiellettäisiin ja kaupunkilaisten ja maalaisten elinkeinojen välillä pidettäisiin tarkoin yllä järjestystä, eräät sen kaupungeista määrättäisiin tapulikaupungeiksi ja kaikki alistettaisiin noudattamaan tarkkarajaista ammattikuntajärjestelmää. Olen varma siitä, että Hollanti olisi silloin jo autio maa, sen useimmat alueet olisivat jääneet tulvavesien peittoon, ja tulevien sukupolvien silmät näkisivät siellä tuskin muuta kuin jäännöksiä entisen työteliäisyyden aikaansaannoksista. Nythän siellä vallitsee täydellinen hyvinvointi niin hollantilaisten talonpoikien kuin kauppiaidenkin käyttäessä hyväkseen kaupan, merenkulun ja rahtauksen täydellistä vapautta.
- Kauppaneuvos Kryger ... lediga stunder: Viitataan Johan Fredrik Krygerin teokseen Tankar wid lediga stunder 1–3 (1761–1766). Ensimmäisen osan sivuilla 126–143 esitys nojautuu Raamatusta otettuihin todisteisiin.
- autio ja tyhjä: 1. Moos. 1:2
- Muuan oppinut vapaamuurari: tarkoitetaan Montesquieutä ja hänen Persialaiskirjeitä -teostaan (Lettres persanes 1721, kirje CXIII, joissakin laitoksissa CXII), jossa hän esittää, että maapallon väkiluku on vain murto-osa aikaisemmasta.
Englanti
§ 14
In order to settle such a fundamental issue as this one is, I request permission to take my reader somewhat further out into the world, to throw some light on the present issue from ancient or more recent events in other countries.
Board of Trade Counsellor Kryger demonstrates quite convincingly in his Thoughts in Leisure Hours in what a short space of time the human population increased and occupied the world before the Flood and that no particular rights then existed among the inhabitants of the earth, but that everyone worked and sustained himself in any way he pleased. But in our own time, when there is so much concern for an increase in population, one prefers to deal with it by quite different means. I51 can only wonder what the first world would have looked like had one placed its inhabitants’ occupations under guardianship, regulations and privileges, made some into merchants, others into manufacturers and others into farmers, prohibited rural trade, appointed public prosecutors, conducted trials, confiscated commodities, imposed fines and so on. I believe it would have been said a few centuries after the creation of the world what was stated at the beginning, namely that it was without form and void of human beings.
A learned Freemason proves with quite persuasive arguments in a speech to his brethren that the amount of people and commodities in earlier times was greater than in our own; but then there were no such restrictions as those that have become firmly established in our own time. It is now believed, however, that the same purposes52 are achieved by constraint as then by freedom.
The Jews, who possessed a small region of the Promised Land, were quite numerous; their main occupation appeared, from the time of Solomon, to be commerce. They travelled around almost the whole world, selling their goods and exchanging them for others, and were thus also great rural traders.
But no nation is able to set us a better example in this respect than China, for it is undoubtedly the country with the greatest number of people and commodities in the world. The capital, Peking, alone is inhabited by more than one million people, or about 20 times as many as Stockholm. All the roads around it are as full of people as Skeppsbron in Stockholm in the summer. But their political arrangements have also given their trades53 the most extensive freedom and seek only to protect everyone from oppression.
Imagine what the situation would be after 20 or 30 years in the densely populated and industrious Holland if rural trade were prohibited and the distinction between urban and rural occupations carefully observed, some of the towns made into staple towns and everything organized on a strict guild system. I am sure that Holland would then already be a wasteland, in most places inundated with water, with little more than remnants of its former industriousness apparent to posterity, where it now extends in perfect prosperity, with every freedom of commerce, navigation and transport, enjoyed equally by Dutch farmers and burghers.
- Thoughts in Leisure Hours: J.F. Kryger, Tankar wid lediga stunder, 3 vols, Stockholm, 1761– 6. About Kryger, see The Causes of Emigration, Introduction, note 1.
- a learned Freemason: refers to Montesquieu, who was a well-acknowledged Freemason. In his Persian Letters (Lettres persanes, letter CXII), Montesquieu proposed that the population of the world had once been ten times as large as it was in modern times.
