Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 31
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 33
§ 32
Mutta koska aito ja selvä kokemus on etenkin poliittisissa kiistoissa kaikkein vahvin todiste, en voi olla esittämättä tässä Firenzestä jo 15. huhtikuuta 1777 saatua uutisraporttia. Se on tällainen: ”Täällä on väestön määrä kasvanut muutamassa vuodessa hyvin näkyvästi. Missä ihmiset vain saavat elää vailla pakottamista ja sortoa, siellä väestö väistämättä kasvaa. Valistunut hallituksemme pitää tämän periaatteen mielessään koko ajan. Viljakauppa on rajoituksitta vapaata, eikä ketään estetä hyödyllisistä hankkeista. Jokainen toimii ja elää täällä lakien suojassa mielensä mukaan. Hallitus pyrkii pitämään hyvää huolta kansan terveydestä ja torjuu soveltuvien säädösten avulla kaikkien kulkutautien leviämistä. Toscanassa kuoli 1767 hyvin paljon ihmisiä, joista osa ei pystynyt ostamaan tavattoman kallista viljaa ja osan terveyden turmeli sen kehno laatu. Hallitus oli kuitenkin mitä kiitettävintä laupeutta osoittaen tuottanut omaan laskuunsa ulkomailta ja toimittanut hätää kärsivälle kansalle jaettavaksi viljaa yli 500 000 Rooman taalerin arvosta. Sittemmin monienkin vuosien sadot ovat olleet vielä huonompia, mutta Toscanassa on silti aina näinä vuosina ollut yllin kyllin laadultaan hyvää viljaa; myöskään samanlaiset yleiset taudit eivät ole tehneet maassa tuhojaan. Mitä voidaan pitää syynä tähän tietyssä mielessä samankaltaisten aikojen ihmeelliseen erilaisuuteen? Ensiksi mainittuna vuotena Toscanassa yhä noudatettiin tuohon aikaan Euroopassa vielä yleistä kaiken kaupankäynnin ja erityisesti viljakaupan rajoittamisen periaatetta, ja viljan kuljetuksia ja myyntiä rasitettiin mitä sietämättömimmillä esteillä. Lempeä hallitsijamme1 on viime vuosina irrottanut kaikki nämä kahleet, ja tätä vapautta Toscana saa kiittää599 nykyisestä onnentilastaan.”2 Miten kauan oikein voidaan toimia täysin päinvastaisesti? Hallitsijoilla ei ole aikaa meidän vähäisten tutkielmiemme lukemiseen, ja tuskin sitä on heidän esilukijoillaankaan. Meidän asiantuntevat isämme ja kuninkaallisten kollegioiden jäsenet eivät pitäne arvolleen sopivana mielipiteensä muuttamista, ovatpa perustelut millaiset tahansa, ja ehkä pitävät liian vaivalloisena täydellistä vanhoista tavoista luopumista, ja pelätään monia aristokraattien aivoissa syntyneitä kummituksia, joita ei todellisessa maailmassa kuitenkaan ole lainkaan olemassa. Täytyykö siis maakaupan yllä lepäävän kirouksen jatkua loputtomiin, vaikka se on rikastuttanut Suomea kiellon voimassaoloaikanakin kasvattamalla niin väestön kun tavarankin määrää?
§ 32.
Men som en ren och tydelig ärfarenhet utgör hälst i politiska mål det aldra säkraste bevis så kan jag ei underlåta at här införa en säker underrättelse från F[lor]e[ns] redan af d:n 15 Aprill 1777. Så lydande: ”I några få år har folkmängden härstädes ögonskenligen tiltagit. Hvarest ock menniskor få lefva utan tvång och för[t]ryck där ökas den nödvändigt. Denna grundsatts har [vår uply]sta Regering ständigt för ögonen. Spannemåls han[delen] niuter en oinskränkt frihet, och ingen menniska hin[dras] i något nyttigt företagande. En och hvar handlar och le[f]ver här efter sitt tycke, under skygd af Lagarna. Regeringen har mycken omsorg för folkets helsa, och hämmar genom lämpeliga författningar alla farsoters utbredande. År 1767 dog i Toskana en stor myckenhet menniskor, som dels icke kunde lösa den oerhört dyra Spannemålen, dels af dess förderfvade beskaffenhet blefvo til hälsan angrepne. Regeringen hade likväl med högst bepriselig mildhet för egen räkning låtit utrikes ifrån inkomma, och bland det nödlidande folket utdela, för mera än 500 000 Romerska dalrar spannemål. Sedermera hafva åtskilliga års skördar varit ännu långt sämre än denna; men Toscana har icke dess mindre altid haft dessa åren öfverflöd på spannemål af god egenskap; icke eller hafva sådana allmänna siukdomar förhärjat landet. Hvad må man då kunnna tilskrifva den förunderliga skilnaden emellan dessa i vist hänsende lika tider? det först nämda året var Toscana ännu underkastatt den i Europa då än allmänna inskränknings principen i all handel, och i synnerhet med spannmål, hvaraf transport och afsättning betungades med de odrägeligaste hinder. De sednare åren har vår milde Regent3 lossat alla dessa fietrar, och denna frihet har Toscana at tacka599 för sin nuvarande sällhet.”4 Huru länge skall man då arbeta snör rätt häremot? Förstars tid tillåter dem icke at läsa våra små afhandlingar och knapt deras lecteurer.5 Våra margkunnige Fäder o[ch Ko]ngl. Collegiernas Ledamöter torde vara öfver det at genom hvad anledningar som hälst ändra tanckesätt, och til äfventyrs ansåge för mödosamt at aldeles gå ifrån en gammal tabulatur,6 och man fruchtar för många spöken, som tilskapa sig uti aristocraters [hjä]rnor, hvilcka doch äro aldeles utan varelse.7 Skall då förbannelsen öfver Landthandel alt framgent bibehållas, som doch riktat8 vårt Finland under sielfva förbåds tiden både til folk-och varumängder.
§ 32
Mutta koska aito ja selvä kokemus on etenkin poliittisissa kiistoissa kaikkein vahvin todiste, en voi olla esittämättä tässä Firenzestä jo 15. huhtikuuta 1777 saatua uutisraporttia. Se on tällainen: ”Täällä on väestön määrä kasvanut muutamassa vuodessa hyvin näkyvästi. Missä ihmiset vain saavat elää vailla pakottamista ja sortoa, siellä väestö väistämättä kasvaa. Valistunut hallituksemme pitää tämän periaatteen mielessään koko ajan. Viljakauppa on rajoituksitta vapaata, eikä ketään estetä hyödyllisistä hankkeista. Jokainen toimii ja elää täällä lakien suojassa mielensä mukaan. Hallitus pyrkii pitämään hyvää huolta kansan terveydestä ja torjuu soveltuvien säädösten avulla kaikkien kulkutautien leviämistä. Toscanassa kuoli 1767 hyvin paljon ihmisiä, joista osa ei pystynyt ostamaan tavattoman kallista viljaa ja osan terveyden turmeli sen kehno laatu. Hallitus oli kuitenkin mitä kiitettävintä laupeutta osoittaen tuottanut omaan laskuunsa ulkomailta ja toimittanut hätää kärsivälle kansalle jaettavaksi viljaa yli 500 000 Rooman taalerin arvosta. Sittemmin monienkin vuosien sadot ovat olleet vielä huonompia, mutta Toscanassa on silti aina näinä vuosina ollut yllin kyllin laadultaan hyvää viljaa; myöskään samanlaiset yleiset taudit eivät ole tehneet maassa tuhojaan. Mitä voidaan pitää syynä tähän tietyssä mielessä samankaltaisten aikojen ihmeelliseen erilaisuuteen? Ensiksi mainittuna vuotena Toscanassa yhä noudatettiin tuohon aikaan Euroopassa vielä yleistä kaiken kaupankäynnin ja erityisesti viljakaupan rajoittamisen periaatetta, ja viljan kuljetuksia ja myyntiä rasitettiin mitä sietämättömimmillä esteillä. Lempeä hallitsijamme9 on viime vuosina irrottanut kaikki nämä kahleet, ja tätä vapautta Toscana saa kiittää599 nykyisestä onnentilastaan.”10 Miten kauan oikein voidaan toimia täysin päinvastaisesti? Hallitsijoilla ei ole aikaa meidän vähäisten tutkielmiemme lukemiseen, ja tuskin sitä on heidän esilukijoillaankaan. Meidän asiantuntevat isämme ja kuninkaallisten kollegioiden jäsenet eivät pitäne arvolleen sopivana mielipiteensä muuttamista, ovatpa perustelut millaiset tahansa, ja ehkä pitävät liian vaivalloisena täydellistä vanhoista tavoista luopumista, ja pelätään monia aristokraattien aivoissa syntyneitä kummituksia, joita ei todellisessa maailmassa kuitenkaan ole lainkaan olemassa. Täytyykö siis maakaupan yllä lepäävän kirouksen jatkua loputtomiin, vaikka se on rikastuttanut Suomea kiellon voimassaoloaikanakin kasvattamalla niin väestön kun tavarankin määrää?
Unfortunately this content isn't available in English
§ 32.
Men som en ren och tydelig ärfarenhet utgör hälst i politiska mål det aldra säkraste bevis så kan jag ei underlåta at här införa en säker underrättelse från F[lor]e[ns] redan af d:n 15 Aprill 1777. Så lydande: ”I några få år har folkmängden härstädes ögonskenligen tiltagit. Hvarest ock menniskor få lefva utan tvång och för[t]ryck där ökas den nödvändigt. Denna grundsatts har [vår uply]sta Regering ständigt för ögonen. Spannemåls han[delen] niuter en oinskränkt frihet, och ingen menniska hin[dras] i något nyttigt företagande. En och hvar handlar och le[f]ver här efter sitt tycke, under skygd af Lagarna. Regeringen har mycken omsorg för folkets helsa, och hämmar genom lämpeliga författningar alla farsoters utbredande. År 1767 dog i Toskana en stor myckenhet menniskor, som dels icke kunde lösa den oerhört dyra Spannemålen, dels af dess förderfvade beskaffenhet blefvo til hälsan angrepne. Regeringen hade likväl med högst bepriselig mildhet för egen räkning låtit utrikes ifrån inkomma, och bland det nödlidande folket utdela, för mera än 500 000 Romerska dalrar spannemål. Sedermera hafva åtskilliga års skördar varit ännu långt sämre än denna; men Toscana har icke dess mindre altid haft dessa åren öfverflöd på spannemål af god egenskap; icke eller hafva sådana allmänna siukdomar förhärjat landet. Hvad må man då kunnna tilskrifva den förunderliga skilnaden emellan dessa i vist hänsende lika tider? det först nämda året var Toscana ännu underkastatt den i Europa då än allmänna inskränknings principen i all handel, och i synnerhet med spannmål, hvaraf transport och afsättning betungades med de odrägeligaste hinder. De sednare åren har vår milde Regent11 lossat alla dessa fietrar, och denna frihet har Toscana at tacka599 för sin nuvarande sällhet.”12 Huru länge skall man då arbeta snör rätt häremot? Förstars tid tillåter dem icke at läsa våra små afhandlingar och knapt deras lecteurer.13 Våra margkunnige Fäder o[ch Ko]ngl. Collegiernas Ledamöter torde vara öfver det at genom hvad anledningar som hälst ändra tanckesätt, och til äfventyrs ansåge för mödosamt at aldeles gå ifrån en gammal tabulatur,14 och man fruchtar för många spöken, som tilskapa sig uti aristocraters [hjä]rnor, hvilcka doch äro aldeles utan varelse.15 Skall då förbannelsen öfver Landthandel alt framgent bibehållas, som doch riktat16 vårt Finland under sielfva förbåds tiden både til folk-och varumängder.
§ 32
Mutta koska aito ja selvä kokemus on etenkin poliittisissa kiistoissa kaikkein vahvin todiste, en voi olla esittämättä tässä Firenzestä jo 15. huhtikuuta 1777 saatua uutisraporttia. Se on tällainen: ”Täällä on väestön määrä kasvanut muutamassa vuodessa hyvin näkyvästi. Missä ihmiset vain saavat elää vailla pakottamista ja sortoa, siellä väestö väistämättä kasvaa. Valistunut hallituksemme pitää tämän periaatteen mielessään koko ajan. Viljakauppa on rajoituksitta vapaata, eikä ketään estetä hyödyllisistä hankkeista. Jokainen toimii ja elää täällä lakien suojassa mielensä mukaan. Hallitus pyrkii pitämään hyvää huolta kansan terveydestä ja torjuu soveltuvien säädösten avulla kaikkien kulkutautien leviämistä. Toscanassa kuoli 1767 hyvin paljon ihmisiä, joista osa ei pystynyt ostamaan tavattoman kallista viljaa ja osan terveyden turmeli sen kehno laatu. Hallitus oli kuitenkin mitä kiitettävintä laupeutta osoittaen tuottanut omaan laskuunsa ulkomailta ja toimittanut hätää kärsivälle kansalle jaettavaksi viljaa yli 500 000 Rooman taalerin arvosta. Sittemmin monienkin vuosien sadot ovat olleet vielä huonompia, mutta Toscanassa on silti aina näinä vuosina ollut yllin kyllin laadultaan hyvää viljaa; myöskään samanlaiset yleiset taudit eivät ole tehneet maassa tuhojaan. Mitä voidaan pitää syynä tähän tietyssä mielessä samankaltaisten aikojen ihmeelliseen erilaisuuteen? Ensiksi mainittuna vuotena Toscanassa yhä noudatettiin tuohon aikaan Euroopassa vielä yleistä kaiken kaupankäynnin ja erityisesti viljakaupan rajoittamisen periaatetta, ja viljan kuljetuksia ja myyntiä rasitettiin mitä sietämättömimmillä esteillä. Lempeä hallitsijamme17 on viime vuosina irrottanut kaikki nämä kahleet, ja tätä vapautta Toscana saa kiittää599 nykyisestä onnentilastaan.”18 Miten kauan oikein voidaan toimia täysin päinvastaisesti? Hallitsijoilla ei ole aikaa meidän vähäisten tutkielmiemme lukemiseen, ja tuskin sitä on heidän esilukijoillaankaan. Meidän asiantuntevat isämme ja kuninkaallisten kollegioiden jäsenet eivät pitäne arvolleen sopivana mielipiteensä muuttamista, ovatpa perustelut millaiset tahansa, ja ehkä pitävät liian vaivalloisena täydellistä vanhoista tavoista luopumista, ja pelätään monia aristokraattien aivoissa syntyneitä kummituksia, joita ei todellisessa maailmassa kuitenkaan ole lainkaan olemassa. Täytyykö siis maakaupan yllä lepäävän kirouksen jatkua loputtomiin, vaikka se on rikastuttanut Suomea kiellon voimassaoloaikanakin kasvattamalla niin väestön kun tavarankin määrää?
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 31
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 33
paikat: Eurooppa Firenze Toscana
Henkilöt: Leopold I (Peter Leopold)
Raamatunkohdat:
Aiheet: