Edellinen jakso: Kahdeksas saarna käskyistä, § 1
Seuraava jakso: Kahdeksas saarna käskyistä, § 3
§ 2
Kaikki nämä omaisuudet saadaan tosin luonnon helmasta, johon Kaikkivaltias on kaiken meidän tarvitsemamme sijoittanut, mutta niitä ei saada sieltä ilman vaivaa, kustannuksia ja työtä; siksi luonnon Herra on määrännyt jokaisen hankkimaan ravintonsa otsa hiessä. Tarpeidemme moninaisuus vaatii meiltä tämän velvollisuuden täyttämistä, koska muuten meillä pian ei olisi välttämätöntäkään. Siellä missä useat ihmiset tai taloudet asuvat lähekkäin ja yksi ottaa ja käyttää hyväkseen toisten vaivannäön hedelmiä, täytyy käydä niin, että laiska ja ahne elää ahkeran kustannuksella ja työteliäs voi jäädä vaille kaikkein tarpeellisintakin. Siksi oli välttämätöntä
vahvistaa omistusoikeus laissa ja tehdä tarkka ero siinä, mitä kenellekin oikeutetusti kuuluu. Näemmekin, että näin on tapahtunut kaikkien yhteisössä elävien kansojen keskuudessa, vaikka nämä lait ovatkin keskenään aivan erilaisia. Ilman niitä emme voisi edes käsittää koko sukumme säilymistä. Sillä yleisen yhteisomistuksen vallitessa ei ahkeruutta ja säästäväisyyttä rohkaistaisi millään tavoin eikä laiskuudesta tai tuhlaavaisuudesta rangaistaisi. Ahkera hankkisi itselleen ravintoa, mutta kun hän haluaisi nauttia sen väsyneen ruumiinsa virkistämiseksi, niin joukko laiskimuksia asettuisikin hänen pöytänsä ääreen ja söisi sen antimet suuhunsa. Ahkera kehräisi ja kutoisi, laiska pukeutuisi sen työn tulokseen. Sellainenhan ei johtaisi mihinkään muuhun kuin kaiken ahkeruuden häviämiseen, ja samalla menisi kaikki, mitä sen avulla voidaan hankkia. Omistusoikeus ja sen turvaaminen on sitä vastoin paras rohkaisu omaisuuden hankkimiseen ja säilyttämiseen ja perustuu siten oman olemassaolomme luontoon, ja se on säädetty Jumalan sekä ihmisten laeissa. Ja vahvistaakseen sen ikuisiksi ajoiksi Herra Jumala on Siinainvuorella sisällyttänyt pyhään lakiinsa tämän seitsemännen käskyn. Mutta miten hän tässä käskyssä tämän turvan meille antaa, sitä meidän tulee nyt käydä tarkemmin selvittämään, kun ryhdymme tämän käskyn hartaaseen tarkasteluun, emme kuitenkaan itseemme luottaen vaan pyydämme nöyrästi viisautta, apua ja siunausta korkeudesta: Isä meidän jne.
Edellinen jakso: Kahdeksas saarna käskyistä, § 1
Seuraava jakso: Kahdeksas saarna käskyistä, § 3
paikat: Siinainvuori
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: