Lue Gustav Björkstrandin kommentti “Silahkamuorin” ja Chydeniuksen kirjeenvaihdosta.
Tjänsten som kyrkoherde i Gamlakarleby söktes år 1769 förutom av Chydenius också av bland andra kyrkoherden i Kuusamo, Johan Kranck, som var en av Finlands mest betydande herrnhutare. Trots att domkapitlet i Åbo placerade Kranck i första förslagsrum och Chydenius i tredje vann Chydenius en klar seger, vilket förorsakade en djup besvikelse bland herrnhutarna i regionen. De beskyllde Chydenius för att ha skaffat sig sitt förslagsrum med hjälp av vänner och mutor. Angreppen fortsatte också senare. Tidningen Stockholms Dageligt Godt publicerade den 27 juli 1775 ett utdrag ur ett brev från Gamlakarleby daterat den 18 maj.
Chydenius svar publicerades i samma tidning den 23–25 oktober 1775.
Anna Kristina Silahka (1757–1826) var dotter till den herrnhutiskt påverkade Mårten Mattson Strang. Enligt Matthias Akiander började hon på 1780-talet intressera sig mer för andliga ting och antog då i likhet med sin far en evangelisk, närmast herrnhutisk trosuppfattning. Hon blev också påverkad av den samtida mysticismen. Hon väckte så mycket uppmärksamhet att Chydenius såg sig tvungen att be henne om en förklaring. Det är oklart när deras brevväxling ägde rum, men 1790-talet förefaller vara den mest sannolika tidsramen. Akiander har publicerat både ”Silahkamors”, som hon kallades, utredningar över sin lära och det svar Chydenius gav henne.
Chydenius hade av allt att döma frågat Anna Kristina Silahka vad hon hade emot sin kyrkoherdes lära, vilket ledde till att hon utan att ge ett direkt svar sände en förklaring över sin ”rättfärdiggörelses grund”.
Chydenius svar kan läsas här.
Kokkolan kirkkoherran virkaa haki 1769 Chydeniuksen ohella mm. Kuusamon kirkkoherra Johan Kranck, joka kuului Suomen merkittävimpiin herrnhutilaisiin. Vaikka Turun tuomiokapituli asetti Kranckin ensimmäiselle ehdokassijalle ja Chydeniuksen kolmannelle, Chydenius sai selvän voiton. Tämä oli paha pettymys seudun herrnhutilaisille. He syyttivät Chydeniusta ehdokassijan hankkimisesta ystävien ja lahjusten avulla. Hyökkäykset jatkuivat myöhemminkin. Sanomalehti Stockholms Dageligt Godt julkaisi 27. heinäkuuta 1775 otteen Kokkolasta tulleesta 18. toukokuuta päivätystä kirjeestä.
Chydenius vastasi arvosteluun samassa lehdessä 23.–25.10.1775 julkaistussa kirjoituksessaan.
Anna Kristina Silahka (1757–1826) oli kokkolalainen maalaistalon emäntä, joka omaksui isänsä tapaan evankelisen, lähinnä herrnhutilaisen uskonkäsityksen ja alkoi toimia sanajulistajana. Hän sai vaikutteita myös oman aikansa mystiikasta, jonka mukaan Jumalan Henki ilmaisi sanomansa suoraan tietyille henkilöille, jotka voivat sitten välittää sitä eteenpäin. Tämä toiminta herätti siinä määrin huomiota, että Chydenius piti välttämättömänä selityksen pyytämistä häneltä. Heidän kirjeenvaihtonsa ajankohta ei ole tiedossa, mutta todennäköisimmältä tuntuu, että se tapahtui 1790-luvulla. Akiander on julkaissut sekä ”Silahkamuorin” selvityksiä opistaan että Chydeniuksen hänelle lähettämän vastauksen.
Kaikesta päätellen Chydenius oli kysynyt, mitä Anna Kristina Silahkalla oli kirkkoherransa opetusta vastaan, ja tämän johdosta Silahka suoraa vastausta antamatta lähetti selityksen ”vanhurskauttamisensa perustasta”.
Chydeniuksen vastaus on luettavissa täällä.
Unfortunately this content isn't available in English
Tjänsten som kyrkoherde i Gamlakarleby söktes år 1769 förutom av Chydenius också av bland andra kyrkoherden i Kuusamo, Johan Kranck, som var en av Finlands mest betydande herrnhutare. Trots att domkapitlet i Åbo placerade Kranck i första förslagsrum och Chydenius i tredje vann Chydenius en klar seger, vilket förorsakade en djup besvikelse bland herrnhutarna i regionen. De beskyllde Chydenius för att ha skaffat sig sitt förslagsrum med hjälp av vänner och mutor. Angreppen fortsatte också senare. Tidningen Stockholms Dageligt Godt publicerade den 27 juli 1775 ett utdrag ur ett brev från Gamlakarleby daterat den 18 maj.
Chydenius svar publicerades i samma tidning den 23–25 oktober 1775.
Anna Kristina Silahka (1757–1826) var dotter till den herrnhutiskt påverkade Mårten Mattson Strang. Enligt Matthias Akiander började hon på 1780-talet intressera sig mer för andliga ting och antog då i likhet med sin far en evangelisk, närmast herrnhutisk trosuppfattning. Hon blev också påverkad av den samtida mysticismen. Hon väckte så mycket uppmärksamhet att Chydenius såg sig tvungen att be henne om en förklaring. Det är oklart när deras brevväxling ägde rum, men 1790-talet förefaller vara den mest sannolika tidsramen. Akiander har publicerat både ”Silahkamors”, som hon kallades, utredningar över sin lära och det svar Chydenius gav henne.
Chydenius hade av allt att döma frågat Anna Kristina Silahka vad hon hade emot sin kyrkoherdes lära, vilket ledde till att hon utan att ge ett direkt svar sände en förklaring över sin ”rättfärdiggörelses grund”.
Chydenius svar kan läsas här.
Kokkolan kirkkoherran virkaa haki 1769 Chydeniuksen ohella mm. Kuusamon kirkkoherra Johan Kranck, joka kuului Suomen merkittävimpiin herrnhutilaisiin. Vaikka Turun tuomiokapituli asetti Kranckin ensimmäiselle ehdokassijalle ja Chydeniuksen kolmannelle, Chydenius sai selvän voiton. Tämä oli paha pettymys seudun herrnhutilaisille. He syyttivät Chydeniusta ehdokassijan hankkimisesta ystävien ja lahjusten avulla. Hyökkäykset jatkuivat myöhemminkin. Sanomalehti Stockholms Dageligt Godt julkaisi 27. heinäkuuta 1775 otteen Kokkolasta tulleesta 18. toukokuuta päivätystä kirjeestä.
Chydenius vastasi arvosteluun samassa lehdessä 23.–25.10.1775 julkaistussa kirjoituksessaan.
Anna Kristina Silahka (1757–1826) oli kokkolalainen maalaistalon emäntä, joka omaksui isänsä tapaan evankelisen, lähinnä herrnhutilaisen uskonkäsityksen ja alkoi toimia sanajulistajana. Hän sai vaikutteita myös oman aikansa mystiikasta, jonka mukaan Jumalan Henki ilmaisi sanomansa suoraan tietyille henkilöille, jotka voivat sitten välittää sitä eteenpäin. Tämä toiminta herätti siinä määrin huomiota, että Chydenius piti välttämättömänä selityksen pyytämistä häneltä. Heidän kirjeenvaihtonsa ajankohta ei ole tiedossa, mutta todennäköisimmältä tuntuu, että se tapahtui 1790-luvulla. Akiander on julkaissut sekä ”Silahkamuorin” selvityksiä opistaan että Chydeniuksen hänelle lähettämän vastauksen.
Kaikesta päätellen Chydenius oli kysynyt, mitä Anna Kristina Silahkalla oli kirkkoherransa opetusta vastaan, ja tämän johdosta Silahka suoraa vastausta antamatta lähetti selityksen ”vanhurskauttamisensa perustasta”.
Chydeniuksen vastaus on luettavissa täällä.
Unfortunately this content isn't available in English
Diet Session:
Topic:Theology
Type of source:Printed sources
Relationship to Chydenius:Addressed to ChydeniusComment to Chydenius
Context: