Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Ajatuksia rokonistutuksesta, § 1

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English
Original language

[1]

Tanckar om Koppympningen för Allm[o]gen i Finland

§ 1.

Frågan har blifwit wäkt, om det ei wore möje[l]igit, at aldeles förekomma Koppsmittan; och den som ei känner samman lefnaden Menniskor emellan wid alla Rikets gränsor, och tro[r] at en befallning af Högsta machten med det samma skall blifwa wärkstäld då han är gifwen kan snart nog ledas at tro sådant blifwa möjeligit; men den som närmare känner, huru folcket på gränsen af ett Rike umgås dageligen med hwarandra, utan at någondera wet hafwa någon afsky för den andra skall lätt se omöjeligheten af ett sådant hindrande af Kopp[s]mittan. Den kan föras uti allehanda Köp manna waror i linnen och walmars plagg,1 genom dem som nalkats Kopp barnen, och den smittar farligast genom menniskor som redan gådt igenom denna farliga siukdomen, och hwem kan säga huru många weckor åtgå innan smittan i kroppen aldeles uphör.

den som nu tillika Känner huru smyg handlare natt [och] dag på de aldra minst bebodda gränsor af Riket ifrån båda sidor tränga sig fram, at idka sin handtering, och låta hwarcken lagar eller plichter2 afhålla sig derifrån, måste lätt finna huru omöjeligit det är at förekomma all smitta. Men om det ock i ansende til dem wore möjeligit, så hafwa wi Tattare eller så kallade Zigenare, som fara hela werlden om kring, och med sina barn plantera smittan, hwilcka inglunda wälja några stråt wägar3 där de af upsynings män kunde gripas, utan oftast i de aldra aflägsnaste gårdar tränga sig fram,[2] utan at någon up syning[s]man, den de wäl wäija hinner få derom någon k[u]nskap.

Men lät oss än supponera at Koppsmittan härigenom blefwe afhållen i 15 a 20 år ifrån [he]la Riket, så frågar jag: Hwem är i stånd at förs[äkr]a, det smittan aldrig m[era] kund[e y]ppas, då fol[k a]f några och 20 år hundrade tals resa öfwer alla Rikets gränsor, som ei haft kopp[or] i låfliga och olofliga ärender där smittan Kan wara gång bar, som kunna [h]ä[mta] den hem, då än friska och sunda, hwilcka e[fter h]emko[m]sten siukna in, och ut breda en förskräckelig smitta, långt wäre än sielfwa pesten, så som det skedde med de arma Grön ländare;4 hwarigenom hela Ri[k]ets ungdom under 30 år til största delen blefwe dödens rof.

Ty af ärfarenheten är det owed[er]säjeli[git] at ju oftare Koppsmittan går omkring ju m[in]dre dödande är hon, men dröjer hon borta 8 a [12] år blifwer hon förskräckeligen mörda[nde] icke allenast derföre, at af 8 eller 12 års barn och derinunder långt flera måste dö, än a[f] 2 och 3 års barn, utan förnämligast derigenom, at den då angriper hela 15 a 20 barn i några större hushåll, hwaraf upkommer en faselig stank; som besmittar hela huset, så at af 15 el. 20 barn knapt 2 el:r 3 lämna wi[d] lif.5 Huru grufwelig blefwe den då icke, om den blefwe borta 20 a 30 år eller längre, då en allmän ödeläggelse af Millioner skulle hota. Hwarföre jag för min ringa del wille aldeles afråda från alla steg at hindra Koppsmittan i ett rike,[3] såsom högst äfwentyrlig, och at ingen borde leda Öfwerheten uti några sådana förslager.


  1. walmars plagg: kläder av vadmal
  2. bötesstraff
  3. stråt wägar: allmänna landsvägar
  4. så som det skedde med de arma Grön ländare: År 1733 spred sig smittkoppsviruset från Danmark till Grönland och epidemin som bröt ut i området kring nuvarande Nuuk var mycket förödande för den lokala befolkningen. Se kommentaren.
  5. lämna wi[d] lif: överlever

Finnish

[1]

Ajatuksia rokonistutuksesta Suomen rahvaan hyväksi

 

§ 1

On herätetty kysymys, olisiko isorokon täydellinen torjuminen mahdollista. Henkilö, joka ei tunne ihmisten välisiä yhteyksiä valtakunnan kaikilla rajoilla ja uskoo, että korkeimman vallan käsky saadaan toteutetuksi tuota pikaa, kun se on annettu, saattaa ehkä hyvinkin pitää sitä mahdollisena. Mutta kun tietää tarkemmin, miten valtakunnan rajalla asuvat ihmiset ovat päivittäin tekemisissä toistensa kanssa kummankaan osapuolen tuntematta minkäänlaista vastenmielisyyttä toista kohtaan, havaitsee helposti, että isorokon leviämisen estäminen tuolla tavalla on mahdotonta. Se voi kulkeutua monenlaisissa kauppatavaroissa, pellava- ja sarkavaatteissa, rokkoon sairastuneiden lasten lähellä olleiden ihmisten välityksellä ja leviää vaarallisimmin sellaisten ihmisten kautta, jotka ovat itse jo sairastaneet tämän vaarallisen taudin, ja kukapa osaa sanoa, kuinka monta viikkoa kuluu taudin täydelliseen poistumiseen ihmisestä.

Jos myös tietää, miten salakauppiaat öin ja päivin laeista ja sakoista välittämättä tunkeutuvat kummaltakin puolelta valtakunnan vähiten asuttujen rajojen yli kauppaa käymään, havaitsee väistämättä helposti, miten mahdotonta on minkään tarttuvan taudin torjuminen. Ja vaikka se olisikin mahdollista tuon väen osalta, maassa on tattareita eli ns. mustalaisia, jotka kiertelevät kaikkialla maailmassa ja tartuttavat tautia lapsineen, eivätkä he suinkaan valitse kulkuväylikseen valtateitä, joilta viranomaiset voisivat ottaa heidät kiinni, vaan tunkeutuvat useimmiten kaikkein syrjäisimpiin taloihin,[2] niin ettei kukaan valvova viranomainen, joita he toki välttelevät, ehdi saada tietoa asiasta.

Olettakaamme kuitenkin, että isorokko kyettäisiin torjuntatoimilla pitämään poissa valtakunnasta 15–20 vuotta. Kysyn sitten: kuka pystyy vakuuttamaan, ettei tartunta koskaan enää saapuisi, kun valtakunnan rajojen yli matkustaa satamäärin noin 20-vuotiaita ihmisiä, jotka eivät ole sairastaneet tautia, laillisissa ja laittomissa asioissa paikkoihin, joissa tauti voi olla liikkeellä, ja jotka saattavat tuoda sen mukanaan ollessaan vielä terveitä ja hyväkuntoisia, mutta sairastuvat kotiin palattuaan ja levittävät hirmuisen, jopa ruttoa pahemman tartunnan, jollainen riehui grönlantilaisparkojen keskuudessa,6 niin että suurin osa maamme alle 30-vuotiaasta nuorisosta menehtyisi.

Onhan kokemus osoittanut, että mitä useammin isorokko liikkuu maassa, sitä vähemmän ihmisiä se tappaa, mutta jos se pysyy poissa 8–12 vuotta, se ilmenee kauhistuttavan murhaavana, eikä vain siitä syystä, että 8–12-vuotiaista ja sitä nuoremmista lapsista kuolee väistämättä paljon useampia kuin 2–3-vuotiaista, vaan ennen muuta sen takia, että silloin se sairastuttaa suuremmissa talouksissa jopa 15–20 lasta, ja tästä aiheutuu kauhea löyhkä, joka tartuttaa koko talon, niin että 15–20 lapsesta tuskin 2 tai 3 jää eloon. Miten kauhea taudista tulisikaan, jos se pysyisi poissa 20–30 vuotta tai kauemminkin. Silloin uhkaamassa olisi yleinen miljoonien ihmisten tuhoutuminen. Tästä syystä minä vähäiseltä osaltani haluaisin neuvoa, ettei missään valtakunnassa pitäisi ryhtyä mihinkään toimiin isorokkotartunnan torjumiseksi,[3] koska se on erittäin uhkarohkeaa, eikä kenenkään pitäisi johdatella esivaltaa tekemään tuonsuuntaisia esityksiä.


  1. jollainen riehui grönlantilaisparkojen keskuudessa: Vuonna 1733 isorokkovirus levisi Tanskasta Grönlantiin ja aiheutti nykyisen Nuukin seudulla epidemian, josta muodostui hyvin tuhoisa paikalliselle väestölle. Ks. kommentti.

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: