Previous Section: Sammaloituneet niityt, § 2
Next Section: Sammaloituneet niityt, § 4
§. 3.
Bland desse tre grund-orsaker blifver väl oförnekeligen den första tillika den vigtigaste; men därjemte med alla andra växter så allmän, at den ej tycks fordra någon vidare undersökning vid detta tilfälle.
Den sista åter, nämligen tjenlig väderlek och luft-strek, kan til minsta delen af människo-händer styras eller förändras, och i det afseende tycks ej förtjena vidare forskande: ty återstår ej annat, än at vid det medlersta med så mycket större flit eftersinna, hvad orsaker kunde uti sidländt jord vara förhanden til denna växts frambringande, eller hvad det egenteligen är, som gör denna jord så beqväm1, at frambringa Mossa, då annan jord, fast fullsådd af samma frö och under samma luft-strek, aldrig kan, åtminstone til lika myckenhet, öfvertäckas af denna Mossa.
Den underliggande sand och moblandade gyttja kan i sig sjelf ej vara därtil någon orsak; emedan densamma efter någon upodling af förfaren47heten ses blifva otjenlig för samma växt; men däremot frambringar den härligaste växt på hö och säd. Där måste således vara något annat, som utbjuder sig til dess tjenst. Men hvad? Här är icke annat än en vätska, som i brist på aflopp öfverlastar moblandade gyttjan til den myckenhet, at hvarken Solstrålarna eller vädrens häftighet förmå tilräckeligen uptorka densamma: och sedan Mossan en gång fått rota sig, blir den et ibland de största hinder för utdunstningen.
Detta vatten, ehuru det icke är på sådana ställen altid til den myckenhet, at det ses uti pölar och bäckar, blifver dock i jord-ytan stillastående, eller, som är det samma, håller den mycket fuktig.
Et stillastående vatten, hälst med några vegetabiliska ämnen blandadt, som detta är, kan ej annat uti en Sommar-värma, än blifva surt och stinkande, hvilket ock här sker, som nogsamt röjer sig om man undersöker den jord, som ligger under Moss-torfven. Detta skal hvar och en som åtager sig mödan at följa Naturen, nogsamt finna.
Jag håller det för onödigt, at med särskildta rön nu bevisa denna sak, som af det följande skal blifva ovedersäjelig; ty kan jag af klar förfarenhet ådaga lägga, at alla medel, som häfva syran, öda tillika ut denna Mossa, och bringa jorden til undransvärd bördighet på säd och hö, så lärer denna sats ej mera få dragas i tvifvelsmål. Imedlertid och innan man kommer härtil, bör jag något ärhindra om den andra slags Mossan.
§ 3
Näiden kolmen perustekijän joukosta osoittautunee ensiksi mainittu samalla tärkeimmäksi; se on tämän ohella kuitenkin kaikkien kasvien menestymisen kannalta niin yleinen edellytys, ettei se tunnu vaativan lähempää tarkastelua tässä yhteydessä.
Viimeistä taas, siis soveliasta säätä ja ilmastoa, ihmiskädet voivat kaikkein vähiten ohjailla tai muuttaa, eikä se tämän takia tunnu ansaitsevan tarkempaa tutkimista. Sittenhän ei jäljellä ole muuta kuin keskimmäinen tekijä, ja on yhä vain uutterammin selviteltävä syitä, jotka voivat vetisellä maapohjalla olla edistämässä tämän kasvin kasvua, tai mistä varsinaisesti johtuu tällaisen maapohjan suuri edullisuus sammalen kasvulle, kun muunlainen maapohja ei toisaalta peity ainakaan samassa määrin tähän sammaleeseen, vaikka samoja siemeniä kylväytyy sinne runsaasti ja ilmasto-olot ovat samat.
Maaperän hiekka ja hiedansekainen lieju eivät sinänsä voi olla syynä tähän, koska kokemus osoittaa, että tuollainen maaperä muuttuu viljelyn aloittamisen jälkeen47 tuolle kasville sopimattomaksi, mutta tuottaa sitä vastoin mitä parhaiten kasvavaa heinää ja viljaa. Jokin muu tekijä siis vaikuttaa sammalen hyödyksi. Mutta mikä? Mitään muuta tekijää ei tässä ole kuin neste, joka poistumismahdollisuuksien puuttuessa kyllästää hiedansekaisen liejun siinä määrin, etteivät auringonsäteet eivätkä voimakkaat tuulet pysty kuivaamaan sitä riittävästi, ja kun sammal on päässyt juurtumaan, siitä tulee yksi haihtumisen pahimmista esteistä.
Tämä vesi, vaikka sitä ei tuollaisissa paikoissa aina ole niin runsaasti, että se näkyisi lampareina ja puroina, jää kuitenkin seisomaan maan pintaan tai pitää sen ainakin hyvin kosteana, mikä on merkitykseltään sama asia.
Seisova vesi, etenkin silloin, kun siihen on sekoittunut kasveista peräisin olevia aineita kuten noissa paikoissa, muuttuu kesähelteessä väistämättä happameksi ja alkaa haista, kuten noissakin paikoissa tapahtuu, mikä kyllä paljastuu, jos tutkitaan sammalturpeen alla olevaa maapohjaa. Jokainen, joka vaivautuu seuraamaan luonnon merkkejä, varmasti havaitsee tämän.
Minusta on tarpeetonta suorittaa erityisiä kokeita tämän todistamiseksi; asia tulee kiistattoman selväksi seuraavasta. Voin nimittäin kokemusperäisesti osoittaa, että kaikki aineet, jotka poistavat happamuuden, tuhoavat samalla tämän sammalen ja muuttavat maan ihmeteltävän satoisaksi viljan ja heinän tuottamiseen, joten tätä toteamusta ei enää liene lupa epäillä. Kuitenkin ja ennen kuin tähän tullaan, minun on kerrottava toisesta sammallajista.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 3.
Bland desse tre grund-orsaker blifver väl oförnekeligen den första tillika den vigtigaste; men därjemte med alla andra växter så allmän, at den ej tycks fordra någon vidare undersökning vid detta tilfälle.
Den sista åter, nämligen tjenlig väderlek och luft-strek, kan til minsta delen af människo-händer styras eller förändras, och i det afseende tycks ej förtjena vidare forskande: ty återstår ej annat, än at vid det medlersta med så mycket större flit eftersinna, hvad orsaker kunde uti sidländt jord vara förhanden til denna växts frambringande, eller hvad det egenteligen är, som gör denna jord så beqväm2, at frambringa Mossa, då annan jord, fast fullsådd af samma frö och under samma luft-strek, aldrig kan, åtminstone til lika myckenhet, öfvertäckas af denna Mossa.
Den underliggande sand och moblandade gyttja kan i sig sjelf ej vara därtil någon orsak; emedan densamma efter någon upodling af förfaren47heten ses blifva otjenlig för samma växt; men däremot frambringar den härligaste växt på hö och säd. Där måste således vara något annat, som utbjuder sig til dess tjenst. Men hvad? Här är icke annat än en vätska, som i brist på aflopp öfverlastar moblandade gyttjan til den myckenhet, at hvarken Solstrålarna eller vädrens häftighet förmå tilräckeligen uptorka densamma: och sedan Mossan en gång fått rota sig, blir den et ibland de största hinder för utdunstningen.
Detta vatten, ehuru det icke är på sådana ställen altid til den myckenhet, at det ses uti pölar och bäckar, blifver dock i jord-ytan stillastående, eller, som är det samma, håller den mycket fuktig.
Et stillastående vatten, hälst med några vegetabiliska ämnen blandadt, som detta är, kan ej annat uti en Sommar-värma, än blifva surt och stinkande, hvilket ock här sker, som nogsamt röjer sig om man undersöker den jord, som ligger under Moss-torfven. Detta skal hvar och en som åtager sig mödan at följa Naturen, nogsamt finna.
Jag håller det för onödigt, at med särskildta rön nu bevisa denna sak, som af det följande skal blifva ovedersäjelig; ty kan jag af klar förfarenhet ådaga lägga, at alla medel, som häfva syran, öda tillika ut denna Mossa, och bringa jorden til undransvärd bördighet på säd och hö, så lärer denna sats ej mera få dragas i tvifvelsmål. Imedlertid och innan man kommer härtil, bör jag något ärhindra om den andra slags Mossan.
§ 3
Näiden kolmen perustekijän joukosta osoittautunee ensiksi mainittu samalla tärkeimmäksi; se on tämän ohella kuitenkin kaikkien kasvien menestymisen kannalta niin yleinen edellytys, ettei se tunnu vaativan lähempää tarkastelua tässä yhteydessä.
Viimeistä taas, siis soveliasta säätä ja ilmastoa, ihmiskädet voivat kaikkein vähiten ohjailla tai muuttaa, eikä se tämän takia tunnu ansaitsevan tarkempaa tutkimista. Sittenhän ei jäljellä ole muuta kuin keskimmäinen tekijä, ja on yhä vain uutterammin selviteltävä syitä, jotka voivat vetisellä maapohjalla olla edistämässä tämän kasvin kasvua, tai mistä varsinaisesti johtuu tällaisen maapohjan suuri edullisuus sammalen kasvulle, kun muunlainen maapohja ei toisaalta peity ainakaan samassa määrin tähän sammaleeseen, vaikka samoja siemeniä kylväytyy sinne runsaasti ja ilmasto-olot ovat samat.
Maaperän hiekka ja hiedansekainen lieju eivät sinänsä voi olla syynä tähän, koska kokemus osoittaa, että tuollainen maaperä muuttuu viljelyn aloittamisen jälkeen47 tuolle kasville sopimattomaksi, mutta tuottaa sitä vastoin mitä parhaiten kasvavaa heinää ja viljaa. Jokin muu tekijä siis vaikuttaa sammalen hyödyksi. Mutta mikä? Mitään muuta tekijää ei tässä ole kuin neste, joka poistumismahdollisuuksien puuttuessa kyllästää hiedansekaisen liejun siinä määrin, etteivät auringonsäteet eivätkä voimakkaat tuulet pysty kuivaamaan sitä riittävästi, ja kun sammal on päässyt juurtumaan, siitä tulee yksi haihtumisen pahimmista esteistä.
Tämä vesi, vaikka sitä ei tuollaisissa paikoissa aina ole niin runsaasti, että se näkyisi lampareina ja puroina, jää kuitenkin seisomaan maan pintaan tai pitää sen ainakin hyvin kosteana, mikä on merkitykseltään sama asia.
Seisova vesi, etenkin silloin, kun siihen on sekoittunut kasveista peräisin olevia aineita kuten noissa paikoissa, muuttuu kesähelteessä väistämättä happameksi ja alkaa haista, kuten noissakin paikoissa tapahtuu, mikä kyllä paljastuu, jos tutkitaan sammalturpeen alla olevaa maapohjaa. Jokainen, joka vaivautuu seuraamaan luonnon merkkejä, varmasti havaitsee tämän.
Minusta on tarpeetonta suorittaa erityisiä kokeita tämän todistamiseksi; asia tulee kiistattoman selväksi seuraavasta. Voin nimittäin kokemusperäisesti osoittaa, että kaikki aineet, jotka poistavat happamuuden, tuhoavat samalla tämän sammalen ja muuttavat maan ihmeteltävän satoisaksi viljan ja heinän tuottamiseen, joten tätä toteamusta ei enää liene lupa epäillä. Kuitenkin ja ennen kuin tähän tullaan, minun on kerrottava toisesta sammallajista.
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Sammaloituneet niityt, § 2
Next Section: Sammaloituneet niityt, § 4
Places:
Names:
Biblical references:
Subjects: