Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Seitsemäs saarna käskyistä, § 9

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English
Original language

§. 9.

Men det blifver ock klart, at då Herren så alfvarligen förbudit sjelfva hordoms lasten, måste ock alla de tilfällen och anledningar, som befordra otukten, tillika vara förbudna. Bland dem må vi med skäl gifva lättjan och syslolösheten det främsta rummet, när en människa förnöter sin dyra tid utan något nyttigt arbete eller bekymmer; ty Syrac säger rätt: Fåfäng gå lärer mycket ondt. Syr. 33:29. När människan är trägen och arbetsam i sina syslor, dem hon med omsorg förrättar, får det onda hjertat ej så tid och rådrum, at löpa in i all slags synd och fåfänga, och om det någon gång löper dit, kan det under många göromål lättare dragas derifrån; men är man ledig27 och syslolös i det goda, måste den värksamma själen syslosätta sig med något ondt; och en långlig erfarenhet har nogsamt öfvertygat mig derom, at sjelfva Guds barn ej länge kunna bestå i sin Christendoms utöfning, om de blifva någon tid ifrån lekamliga syslor lediga. De strida väl emot det onda, men det ligger dem så ständigt och hårdt uppå, at de ej förmå länge stå deremot, utan varda ändteligen til sin stora sorg och skada deraf öfverrumplade; då deremot den idoge icke vet af så många frestelser, och genom Guds nåd vinner öfver dem den ena segren efter den andra. Den är ock en moder eller amma för hordoms synden, såsom Konung Davids exempel sådant nog intygar, då han under sin syslolöshet fattade behag til Uriæ hustru och bedref dubbelt hor med henne, 2 Sam. 11:4. Och hvilket en högst beklagelig förfarenhet ännu dageligen bestyrker, at hvarest människor gå i lättja, där råder otukts-synden och man söker förgäfves utrota den, om icke lättjan tillika landtförvisas. Apostelen Paulus klagade däröfver för de Thessalonicer, at han hörde, huru somliga af dem omgingos oskickeliga, och arbetade intet, utan drefvo fåfänga, och säger: Men dem som sådana äro, bjude vi och förmane genom vår Herra Jesum Christum,28 at de arbeta med stillhet, och äta sit eget bröd. 2 Thes. 3:11,12. Sådant få vi ock i vår tid beklageligen se och höra af, men utan at kunna rätta dem. Det vore högeligen til önskandes, at öfverhets personer, lärare och upsynings män kunde säga med Paulo: Vi hafve icke tagit brödet til gefves, utan med arbete och möda, natt och dag hafve vi brukat oss,1 och gifva dermed sina underhafvande efterdöme til arbetsamhet; så skulle äfven otuktslasten ibland oss icke blifva så allmän, som närvarande ängsliga utsigter synas hota.

2) Förbjudes här äfven, såsom en anledning til otukt, alt frosseri och dryckenskap. Genom det ena få begärelserna mera kraft, och genom det andra uphitsas de, derföre klagar Herren öfver sit folk genom Propheten Jeremiam, och säger: Hvar och en vrenskas2 efter sin nästas hustru, såsom väl fordrade stodhästar.3 Jer. 5:8. Och Apostelen Paulus säger äfven at köttet kan fordras til kättja, Rom. 13:14. hvilket han varnar sina Romare före, och Konung Salomo talar om fylleri, at Vin gör lösagtigt folk, Ords. B. 20:1. En så förderfvelig last kan derföre ej annat än vara på det högsta förbuden. Vakter eder säger Frälsaren, at edra hjertan icke förtungade varda med svalg och dryckenskap. Luc. 21:34. Och Pau29lus förmanar: Läter oss ärliga vandra, såsom om dagen, icke i fråsseri och dryckenskap, och hvad som däraf gemenligen följer: icke i kamrar och okyskhet. Rom. 13:13.

3) Förbjudes här äfven alla ogudaktiga och lättfärdiga sälskaper. Naturens Herre har värkeligen gjort människan sälskapslik, men det kommer ej just därpå an, hvad sälskaper hon väljer. De frommas och Gudfruktigas är altid upbyggeligit, hvarföre Konung David äfven hade utvalt det, och säger: Jag håller mig til alla dem, som fruckta dig, och dina befallningar hålla. Ps. 119:63. Men om onda och förföriska sälskaper säger Syrac alt för sant: Den som kommer vid tjäro, han besmittar sig deraf, och den som gifver sig i sälskap med dem högfärdiga, och lättfärdiga, han lärer sig högfärd och otukt. Syr. 13:1. Man kan aldrig nog varna sin nästa eller varsko sig sielf för onda sälskaper, de smitta värre än sjelfva pesten. I fräcka och fria sälskaper där ondt snack drifves, befläckas lätt det menlösa hjertat. Oskulden liknar et blankt svärd, som man kan spegla sig uti; men som et svärd rostas på et fuktigt ställe, så förlorar äfven oskulden all sin glans i nedriga omgängen. Derföre varnar den vise Konung Salomo: kom icke på de ogudaktigas stig och träd icke uppå de ondas30 väg. Ordsp. B. 4:14. Men dertil vil visdom och försigtighet vara, at kunna rätt känna igen dem och förvara sig för dem. Ungdom och barn förstå det icke ens, utan föräldrar åligger at hafva öm och noga tilsyn öfver dem, och man ser ofta sjelfva ålderdomen förförd. Den som handterar en gryta, som är öfverdragen med sot, måste nödvändigt sota ned sig sjelf, och den som omgås med den lastfulla, måste äfven sjelf blifva sölad.

Ändteligen påstår jag ock, at otukten ibland oss märkeligen befordras därigenom, när de som til laga ålder komne äro, icke ingå uti ordenteliga ägtenskap, utan lefva antingen hela eller någon del af sin bästa ålder ogifte, och få derigenom anledning, at på allehanda slags olofliga sät släcka sina begärelser; hvarföre ock et sådant ogift tilstånd för dem som til ägtenskap äro skickelige, och kunna ordenteligen komma därtil, här 4) måste vara förbudet. Vår tids yppighet och vällust, hafva, häldst bland de förnämare, lagt så många hinder i vägen för ägtenskap, at de nog sällan af dem kunna vågas. De få ej sina gelikar, de hafva ej nog lön och utkomst at föra stat4 med sina hustrur, eller lefva, föra och kläda sig efter tidens smak; derföre måste de gå ogifte. Men alla des31sa skäl tämja vist icke deras begär. De anse deras olofliga mättande för mindre ondt, än at utan stat hafva en trogen maka, och genom flit och arbetsamhet upföda dygdiga barn til egen hugnad, och foster-landets rikedom. Huru bedröfveliga äro icke likväl fölgderna häraf? Makars hjertan slitas af sådana itända människor ifrån sin trohets-pligt emot hvarandra; et ljuft ägtenskap kan blifva et helfvete; flit, välmåga och en god barna-upfostran gå förlorade. Ogifta qvinnor måste nu uthärda många försök innom och utom sig, som, i fall männerne giftat sig, hade kunnat blifva trogna makar och ömma mödrar: genom et sådant mångas ogifte angripes ofta det svagare könet och sättes i frestelser, som annars kan hafva nog at strida med sig sjelf: derigenom upretas de, af sina lustar itända, til allehanda slags stumma synder, och en så använd ungdoms tid förderfvar dem redan så, at om de ändteligen någon gång komma i ägta-stånd, äro de antingen förderfvada eller sjelfsvåldiga. Och hvaröfver jag mäst ryser, härigenom gifves anledning til många barna-mord, som hos de arma qvinnorna äro en naturlig fast fasande fölgd, af deras omtanka at dölja sin otukt, för at ej förlora alt hopp om sin framtid. Slutsatsen synes vara oryggelig: Ju fle32ra til laga ålder komna, som äro ogifta, ju flera oägta barn, och ju flera sådana barn, ju flera äro äfven barna-morden, när alt annat är lika. När nu alt sådant til större delen hade kunnat förekommas genom lagliga giftermål, så är klart, at et sådant ogifte måste i flera afseenden vara syndigt och skadeligit. Derföre befalte Paulus sina Corinthier och sade: Til at undfly boleri, hafve hvar och en sin hustru och hvar och en sin man, 1 Cor. 7:2. och straxt längre fram på samma ställe, säger han til de ogifta och enkor: kunna de icke hålla sig, så gifte sig; ty det är bättre gifta sig än brinna. vers. 9. Och til Timotheum skrifver han i synnerhet om de unga enkor, hvilket likväl passar åt alla andra ogifta: Så vil jag nu at de gifta sig, föda barn, stå hus före, intet tilfälle gifva motståndarenom, til at tala illa, ty månge hafva allaredo vändt tilbaka efter satanam. 1 Tim. 5:14,15. Ser då, mine Åhörare, så väl af förnuftet, som uppenbarelsen, at et sådant ogifte gifver de största anledningar til otukt, och måste derföre äfven alfvarligen vara förbudet.


  1. tagit brödet … vi brukat oss: citat ur 2 Thess 3:8
  2. gnäggar
  3. hingstar
  4. föra stat: leva ståndsmässigt

Finnish

§ 9

Mutta on myös selvää, että kun Herra niin vakavasti kielsi itse huoruuden paheen, niin samalla täytyy kaikkien tilanteiden ja syiden, jotka ruokkivat siveettömyyttä, olla myös kiellettyjä. Niiden joukossa on aiheellista mainita ensimmäisenä laiskuus ja toimettomuus, jolloin ihminen tuhlaa kallista aikaansa ilman mitään hyödyllistä työtä tai puuhaa. Sirak sanoo oikein: Joutilaisuus saa aikaan paljon pahaa Sir. 33:29. Kun ihminen on ahkera ja työteliäs askareissaan, joita hän huolella hoitaa, ei pahalle sydämelle jää aikaa ja mahdollisuutta laukata kaiken maailman synneissä ja turhuuksissa, ja jos se joskus niihin hairahtuukin, niin se on helpommin saatavissa niistä pois, jos on monenlaista tekemistä. Mutta jos ihminen on joutilas27 ja toimeton hyvän suhteen, niin toimeliaan sielu täytyy puuhastella jotain pahaa. Ja pitkäaikainen kokemus on kylliksi vakuuttanut minut siitä, etteivät Jumalan lapsetkaan kauan jatka kristinuskon harjoitusta, jos he ovat jonkin aikaa poissa ruumiillisesta työstä. He kyllä kamppailevat pahaa vastaan, mutta se on niin alinomaa ja kovana heitä vastassa, että he eivät kykene sitä enää vastustamaan, vaan suureksi surukseen ja vahingokseen joutuvat sen yllättämiksi. Ahkera sitä vastoin ei tiedäkään monista kiusauksista ja Jumalan armolla hän voittaa ne toinen toisensa jälkeen. Tässä onkin yksi huoruuden synnin äiti tai ruokkija, kuten kuningas Daavidin esimerkki vakuuttaa, kun hän joutilaisuudessaan mielistyi Urian vaimoon ja harjoitti hänen kanssaan kaksinkertaista huoruutta 2. Sam. 11:4. Ja hyvin valitettava kokemus vahvistaa joka päivä sen, että siellä missä ihmiset ovat laiskoja, siellä vallitsee myös siveettömyyden synti, ja että sitä on turha yrittää poistaa, jollei samalla karkoteta laiskuutta. Apostoli Paavali valittikin tessalonikalaisille kuulleensa, että jotkut heistä kuljeskelivat kurittomina eivätkä tehneet työtä vaan touhusivat joutavia, ja sanoo: Sellaisia me käskemme ja kehotamme Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä28 tekemään työtä hiljaisuudessa ja ansaitsemaan itse leipänsä5 2. Tess. 3:11–12. Tällaista me saamme meidänkin aikanamme valitettavasti kuulla ja nähdä, mutta emme kykene heitä ojentamaan. Olisi hyvin toivottavaa, että esivallan edustajat, papit ja tarkastusmiehet voisivat sanoa Paavalin tavoin: me emme syöneet ilmaiseksi kenenkään leipää, vaan teimme työtä ja uurastimme yötä päivää 2. Tess. 3:8, ja siten antaa käskyvaltansa alaisuudessa oleville esimerkin työteliäisyydestä. Silloin myöskään siveettömyyden pahe ei tulisi keskuudessamme niin yleiseksi, kuin mitä tämänhetkisten surullisten näköalojen perusteella uhkaa tapahtua.

2) Tässä kielletään myös kaikki mässäily ja juopottelu, sillä ne antavat tilaisuuden siveettömyydelle. Edellinen voimistaa haluja, jälkimmäinen lietsoo niitä, ja sen tähden Herra kansansa kohdalla profeetta Jeremiaan kautta valittaa: Niin kuin hyvinruokitut oriit hirnahtelevat kiimoissaan, niin te himoitsitte toistenne vaimoja6 Jer. 5:8. Apostoli Paavalin mukaan myös ruumiin halut voivat saada vallan,7 mistä hän varoittaa roomalaisiaan Room. 13:14. Kuningas Salomo sanoo juoppoudesta: Viini tekee ihmisistä holtittomia8 Sananl. 20:1. Näin turmiollinen pahe ei siksi voi olla muuta kuin ankarasti kielletty. Pitäkää varanne, Vapahtaja sanoo, etteivät juopottelu ja päihtymys turruta teitä9 Luuk. 21:34. Ja Paavali29 kehottaa: Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, ja kuten tästä tavallisesti seuraa, siveettömästi ja irstaillen Room. 13:13.

3) Tässä kielletään myös kaikkinainen jumalaton ja kevytmielinen seura. Luonnon Herra on todellakin tehnyt ihmisen seuralliseksi, mutta juuri siksi ei olekaan samantekevää millaisen seuran hän valitsee. Hurskaiden ja jumalaapelkäävien seura on aina ylentävää, minkä vuoksi myös Kuningas Daavid valitsi sen ja sanoo: Olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun säädöksiäsi Ps. 119:63. Mutta huonosta ja turmiollisesta seurasta Sirak sanoo todella osuvasti: Jos kosket pikeen, tahraat itsesi, jos veljeilet röyhkeän ja kevytmielisen kanssa, muutut hänen kaltaisekseen ja siveettömäksi Sir. 13:1. Ei voi koskaan liiaksi varoittaa läheistään huonosta seurasta tai varoa sitä itse. Se turmelee pahemmin kuin rutto. Julkea ja vapaa seura, jossa puhutaan siivottomia, tahraa helposti viattoman sydämen. Viattomuus muistuttaa kirkasta miekkaa, josta voi kuvastella itseään, mutta niin kun miekka ruostuu kosteassa paikassa, niin menettää viattomuuskin huonossa seurassa kaiken hohtonsa. Siksi viisas kuningas Salomo varoittaakin: Jumalattomien polulle älä lähde, älä kulje pahojen30 teitä Sananl. 4:14. Mutta lisäksi on oltava viisautta ja varovaisuutta, jotta osaisi oikein tunnistaa ne ja suojautua niiltä. Nuoret ja lapset eivät sitä edes ymmärrä, vaan vanhempien on pidettävä tarkoin ja hellästi heistä huolta, ja usein näkee jopa ikäihmisen tulevan vietellyksi. Jos käsittelee pataa, joka on yltä päältä noessa, nokeentuu väistämättä itsekin, ja se joka seurustelee paheellisen kanssa, tulee välttämättä itsekin turmelluksi.

Lopuksi väitän vielä, että meillä siveettömyyttä lisää merkittävästi se, että lailliseen ikään tulleet eivät solmi säädettyä avioliittoa vaan elävät koko parhaan ikänsä tai ainakin osan siitä naimattomana. Näin he saavat tilaisuuden tyydyttää halunsa kaikenlaisilla luvattomilla tavoilla. Siksi tällainen naimattomuuden tila täytyykin 4) kieltää niiltä, jotka ovat avioliittoon kykeneviä ja voivat sen säädyllisesti solmia. Meidän aikamme ylellisyys ja nautinnon halu asettaa ennen muuta varakkaampien parissa niin monia esteitä avioliiton tielle, että he vain harvoin uskaltautuvat sellaiseen. He eivät saa vertaisiaan, heillä ei ole tarpeeksi palkkaa ja tuloja, jotta he voisivat elää vaimonsa kanssa leveästi, siis elää, käyttäytyä ja pukeutua ajan vaatimusten mukaan. Siksi heidän onkin jäätävä naimattomiksi. Mutta kaikki nämä31 syyt eivät tietenkään hillitse heidän halujaan. He pitävät niiden luvatonta tyydyttämistä vähemmän pahana kuin että heillä olisi uskollinen puoliso, muttei ylellistä elämää, ja että he ahkeruudellaan kasvattaisivat kelpo lapsia omaksi ilokseen ja isänmaan rikkaudeksi. Kuinka turmiollisia seurauksia tästä koituukaan? Sellaiset kiihottuneet ihmiset raastavat puolisoiden sydämiä pois keskinäisistä uskollisuuden velvoitteista. Suloisesta avioliitosta voi tulla helvetti, ahkeruus, hyvinvointi ja hyvä lastenkasvatus menevät hukkaan. Naimattomien naisten täytyy kestää monia sekä sisältään ja ulkopuoleltaan tulevia kiusauksia, mutta jos miehet olisivat menneet naimisiin, heistä olisi voinut tulla uskollisia puolisoita ja helliä äitejä. Tällainen yleinen naimattomuus koskettaa usein heikompaa sukupuolta ja asettaa sen kiusauksiin, kun heillä olisi tarpeeksi kestämistä itsessäänkin. Halujen syttyminen viekoittelee heitä kaikenlaisiin vaiettuihin synteihin, ja tällä tavoin käytetty nuoruuden aika turmelee heidät niin, että jos he joskus vihdoin pääsevätkin avioliittoon, niin he ovat joko turmeltuneita tai omavaltaisia. Ja eniten kauhistun sitä, että tämä kaikki aiheuttaa monia lapsenmurhia, jotka naisparoilla ovat luonnollinen, vaikkakin kauhistuttava seuraus heidän yrityksestään salata siveettömyytensä niin, etteivät he menettäisi kaikkea tulevaisuuden toivoa. Loppupäätelmä on järkkymätön: mitä enemmän32 on lailliseen ikään tulleita naimattomia ihmisiä, sitä enemmän on aviottomia lapsia ja mitä enemmän on tällaisia lapsia, sitä enemmän on lapsenmurhia, jos kaikki muu on samalla tavoin. Kun nyt kaikki tällainen voitaisiin suurimmaksi osaksi estää laillisten avioliitojen avulla, niin on selvää, että tällaista naimattomuutta tulee monessa mielessä pitää syntinä ja vahingollisena. Siksi Paavali käskikin korinttilaisiaan sanoen: Haureuden välttämiseksi tulee kunkin miehen elää oman vaimonsa ja kunkin naisen oman miehensä kanssa 1. Kor. 7:2, ja vähän myöhemmin samassa luvussa hän sanoo naimattomille ja leskille: Elleivät he jaksa hillitä itseään, menkööt naimisiin, sillä on parempi mennä naimisiin kuin palaa 1. Kor. 7:9. Timoteukselle hän kirjoittaa erityisesti nuorista leskistä, mutta se sopii myös kaikkiin muihinkin naimattomiin: Siksi tahdon, että he menevät naimisiin, synnyttävät lapsia ja hoitavat kotiaan, niin etteivät he anna vastustajillemme aihetta solvaamiseen. Jotkut näet ovat jo kääntyneet seuraamaan Saatanaa10 1. Tim. 5:14–15. Katsokaa siis, hyvät kuulijani, miten sekä järki että ilmoitus osoittavat tällaisen naimattomuuden antavan eniten tilaisuuksia siveettömyyteen, ja siksi sen tulee olla ankarasti kielletty.


  1. 1992/muokattu
  2. 1992/muokattu
  3. 1992/muokattu
  4. kääntäjän suomennos
  5. 1992/muokattu
  6. 1992/muokattu

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: