Selostus Gävlen valtiopäiviltä

[1]

Relation om alt hwad hufwudsakeligit händt och förewarit wid Riksdagen i Gefle 1792 i synnerhet uti Presta Ståndet

1:o Den första och förnämsta fråga har wist warit den om wåra förfallna financers förbättrande, hwilcken Kongl. Maij:stt anförtrodt ett Hemligt Utskott, som bestått af 18. Riddersmän och 9 af de hwardera andra Stånden, hwaruti Konungen sielf warit Ordförande, hwilcket hemliga Utskott lämnat til Ståndens Plena ett betänckande, hwaruti det upgifwer en genom Krigets förlängande63Krigets förlängande: kriget mellan Sverige och Ryssland 1788–1790 öfwer hwad 1789 kunde föreses upkommen tilökning af Rikets skuld sig bestigande til 12 511 613 Rdr., af hwilcken summa, som stats wärcket hade förskutit ganska mycket, åtog sig Konungen at eftergifwa 4 011 613 Rdr. med försäkran at desamma hwarcken nu eller framdeles återfordra, så at af denna tilökta skulden nu allenast återstå 8 ½ million Rdr. dem Riksens Ständer nu sig åtaga och til betalning gvarantera. Hwarjemte Ständer åtaga sig til dess minskande at til nästa Riksdag ärlägga samma bewilning, som 1789 blef giord, med den ändring, at Ridd: och Adelen, samt Ståndspersoner betala en olika determinerad64bestämd, fastställd del deraf uti specie.65en olika determinerad del deraf uti specie: Prästerskapet och borgarna betalade en bestämd procentandel (10 och 20 procent) av bevillningen i speciemynt, medan ridderskapet och adeln, ståndspersoner och bönder erlade en fast summa. De senarenämnda grupperna var internt indelade i olika klasser, inom vilka summan som skulle erläggas bestämdes utgående från den skattskyldiges (ekonomiska) ställning. Med hjälp av de insamlade speciemynten ville man stärka riksgäldskontorets kapital. Kongl. maj:ts kungörelse, angående utgörande af en viss andel uti specie- eller bankomynt i afräkning på den år 1789 af rikets ständer åtagne bevillning 7.5.1792. Prästa Ståndet 10 proCent af hela bewilningen, Borgare Ståndet 20 proCent, och Bonda ståndet något litet för hwar person. Riksgälds Contoirets förwaltning blef af Utskottet til alla delar gillad och berömd, och blef beslutat at alla Fahnehielmare66På grund av arméns betalningssvårigheter under Gustav III:s ryska krig gav finska generalkrigskommissariatet ut fältkassepolletter, som kallades ”fahnehjelmare” efter chefen för finska krigskommissariatet i Borgå Pehr Georg Fahnehielm. Precis som i fallet med riksgäldssedlarna sjönk värdet på fahnehjelmarna och de löstes slutligen in med riksgäldssedlar efter ett beslut fattat vid riksdagen i Gävle 1792 skulle innom detta året få inwäxlas emot full summa med Riksgälds sedlar, som efter hemliga upgifter utgöra 78 Tun. Guld Utrednings Commissions sedlar67Utrednings Commissions sedlar: Det samma som ”långrockar”. Utredningskommissioner tillsattes vid olika tidpunkter (t.ex. 1742 och 1757) för att rusta armén för krig. Detta skedde även 1788. Utredningskommissionen betalade införskaffningar och löner med betalningsförbindelser eller sedlar, som förlorade till och med hälften av sitt värde. Se även Andra termer relaterade till myntsystemet, s. 774. LINKKI inlösas på 10 år med nedsatt ränta til 10 proCent om året och dessutom betalas andra inhemska fordringar för Kriget, som torde utgöra circa 1½ million äfwen med Riksgälds sedlar, hwaraf creditsedelstocken ansenligen ökes. Kongl. Maij:stt försäkrade äfwen deruti, at så inrätta Rikets Stat, at den nu och framdeles skulle bära sig, utan at göra någon skuld, eller tilgripa de medel, som til skuldens afbetalande af Ständer äro anslagna och bewiljade.[2]

2:o Giorde Kongl. Maij:stt en proposition til Riksens Ständer för at hämma ett omåtteligit stigande af Agio emellan Banco- och Riksgälds myntet,68Agio emellan Banco- och Riksgälds myntet: se Kommentar till Riksgäldssedlar at liqvidation emellan privata debitorer och creditorer borde ske på det sättet, at då en Creditor utfordrar sitt uti specie eller Banco gifna lån, debitor då finge låf at betala det samma i Riksgälds sedlar med 6 proCents tilökning, och en högre ränta få betalas med 4 procent in specie;69med 4 procent in specie: Innebar att räntan upp till 4 procent skulle erläggas i speciemynt, medan den andel av räntan som överskred 4 procent kunde erläggas även i riksgäldssedlar. Men om en debitor sielf erböd sig at afbörda en uti specie giord skuld, den då borde gäldas i samma mynt, hwilcken proposition bijfölls af 3 Stånd, men afslogs af Adelen, och sålunda går i wärkställighet.

3:io Uplästes banco Utskottets betänckande, som försäkrade oss, at Rikets banqve wore af sina Fullmächtiga wårdad med högsta granlagenhet,70noggrannhet, omsorgsfullhet och befants i så godt stånd at den kunde inlösa alla sina sedlar, ehuru man från andra håll med wisshet wet, at derifrån på sidst förflutna år äro emot dess sedlar lyftade öfwer 700 000 Rdr. specie. Äfwen bewiljades utur Banqven en disconterings fond71disconterings fond: Helhetssumman för det lån som ständernas bank beviljade riksgäldskontoret höjdes från 400 000 till 600 000 riksdaler. til Riksgälds Contoiret på 600 000 Rdr. at efter behof nytja.

4:o Beslöt Presta Ståndet at genom en stor Deputation tacka Konungen för det han behagat til alla Ecclesiastiqvemåls afgörande förordna en särskilt Ecclesiastiqve expedition,72Ecclesiastiqve expedition: Kanslikollegiets expedition för kyrkliga ärenden, ecklesiastikexpeditionen, grundades 1790. I budgeten hade man reserverat medel endast till expeditionschefen, de andra arbetade till en början utan lön. där de af en Ståndets Ledamot få hos Kongl. Maij:stt föredragas, och för at dermed ei ligga Statswärcket til last, erböd Ståndet, at sielf sammanskiuta medel til betieningens aflönande neml:n

Hwilcket Kongl. Maij:stt ei allenast ansåg i Nåder, utan ock försäkrade at framgent bi behålla denna expedition, så at en Ofrälse Prästman73en Ofrälse Prästman: Förenings- och säkerhetsakten 1789 upphävde adelns monopol till statliga ämbeten och följaktligen blev det nu möjligt för ofrälse att tillträda statliga tjänster. altid finge föredraga Ecclesiastiqve ärender, och hwad mera, Nådigt åtog sig at af Stats wärcket sielf aflöna en sådan af Ståndet föreslagen stat, utan at falla Ståndet dermed til någon tunga.[3]

5:o Expediertes en stor Deputation af 75 personer utaf de 3 ofrälse Stånden, som skulle tacka Konungen för den dem 1789. gifna säkerhets act, för Ofrälse Ståndets insättande i Rikets Högsta Domstol, samt Råds ämbetens indragande, Hwarwid Konungen i ömmaste Ordalag försäkrade Ofrälset om sitt fulla förtroende.

6:o Bewiljades at af Banqvens fond skulle slås en medaille öwer sidsta slaget och segern wid Svensund.74slaget och segern wid Svensund: Svensksund, en fjärd utanför Kotka i sydöstra Finland där två kända sjöslag utkämpades under Sveriges krig mot Ryssland 1788–1790. I det andra sjöslaget den 9 juli 1790 segrade Sverige och segern ledde till en för Sverige förmånlig fred utan gränsändringar.

7:o Lät Konungen uti Ständers deputerades närwaru examinera Kron Prinsen, som först förhördes uti Christendomen och Theologien af Doct. och Öf.Håfpr. Flodin,75Doct. och Öf.Håfpr. Flodin: Överhovpredikanten, kyrkoherden i Storkyrkoförsamlingen Johan Gustaf Flodin var lärare i kristendom för kronprins Gustav Adolf 1786–1794. hwaruti han ei allenast aflemnade rätt wakra och fullständiga swar, utan ock giorde det i Practiska ämnen med så stor uprichtighet och ömhet, at han derwid sielf flöt uti tårar och rörde hela det Höga auditorium. Cancellie Rådet v. Rosenstein76Cancellie Rådet v. Rosenstein: Nils von Rosenstein, kansliråd, sekreterare för Svenska Akademien 1786–1824, kronprinsens lärare examinerade honom först i Latinen och lät honom explicera77förklara, tolka, översätta ett helt Capitel utur Salustius,78Tre verk kan med säkerhet tillskrivas den romerske historikern Gaius Sallustius Crispus: De coniuratione Catilinae (”Om Catilinas sammansvärjning”), Bellum Iugurthinum (”Kriget mot Jugurtha”) och det fragmentariskt bevarade Historiae. det han giorde helt fermt,79flinkt, raskt och säkert och sedan något i resolution,80satsanalys hwarwid Archi Biskopen81Archi Biskopen: Uno von Troil, ärkebiskop 1786–1803, prästeståndets talman vid 1792 års riksdag och Bisk. Weidman82Thure Weidman, biskop i Skara stift 1789–1828, tidigare professor i grekiska och österländska språken vid Lunds universitet äfwen på Kongl. befallning frågade ett och annat uti construction83ordfogning, syntax och casibus.84lat. ”om kasus” (pl. ablativ) Därnäst förhördes han uti moralen85moralfilosofin, etiken och Prinsen giorde redo för sig som en hel karl med Latinska termer och distinctioner,86särskiljande förklaringar och sidst helt widlöftigt uti Romerska och nyare europæiska och Swenska Historien, uti hwilcka han giorde flera omständeliga berättelser med mycket lätthet och ordning; Hwilcket Hedrande examen föranlet Ständerna, at ei allenast tacka Konungen för sin ömma omwårdnad för sin Son och wårt framtida hopp utan äfwen at erbiuda K. M:stt det i händelse honom täktes innan nästa Ständers sammankomst utse för KronPrinsen en Gemål af någon i Evangeliska Läran upfödd Prinsessa Ständer nu bewiljade, at kostnaden derwid skulle en likadan Bröllops gärd87Bröllops gärd: En bröllopsgärd var en extraordinär skatt som uttaxerades av folket i samband med att en kunglig person gifte sig. År 1766 hade kung Gustav III gift sig med Sofia Magdalena av Danmark och nu erbjöd sig ständerna att ställa en liknande summa till kungens förfogande för att bestrida kostnaderna för bröllopet om kungen beslöt att gifta bort kronprinsen innan nästa riksdag sammankallades. upbäras i 3:ne år som 1766 bewiljades hans K. Maij:stt då hans Höga Biläger88Höga Biläger: bröllop stod.

8:o waldes Ledamöter af Presta Ståndet til Banqven Doctor Flodin, Prost. Nordin,89Carl Gustaf Nordin, ledamot av den såkallade ecklesiastikberedningen, prost i Västerbottens andra kontrakt, senare biskop i Härnösand och Prost. Brander.90Johan Brander, kyrkoherde i Katarina (Stockholm) och Bromma (Uppsala stift)

9:o Likaledes til Riksgälds Contoiret, Lector Eberhardt,91Johan Hartman Eberhardt, lektor och historiker Kyrckoh: A. Borg i Riddarholmen92kyrkoherden i Ryd, Näs och Riddarholms församlingar Anders Borg och Rect. Murberg.93Johan Murberg, pedagog och skriftställare, från 1777 rektor för trivialskolan i Stockholm

10 Beslöts at Banco- och Riksgälds Contoirets Fullmächtiga skulle emellan Riksdagarna utgöra ett Presta Ståndets[4] cancellie, som emellan Riksdagarna tilsätter Ledamöter uti dessa båda Ständernas wärk när någon af dem kommer at afgå.

Det största, som denna Riksdag, hwilcken fruchtades blifwa mycket bullersam hafwer framför alla Riksdagar uti detta seculo är den fullkomligaste enighet så inom hwart Stånd, som samtelige Stånden emellan, och änteligen emellan Kung och Ständer. Præs. Baron Ruth94Eric Ruuth, greve, president i Kammarkollegium, lantmarskalk vid riksdagen i Gävle 1792 har til samteliga Ridderskapets och Adelens fulkomligaste nöje fört Landtmarskalks Stafwen. Konungen har tilbudit Fritski95Clas Frietzcky, politiker, bruksägare, en framträdande oppositionsman mot kungamakten at blifwa Commendeur af Wasa Orden, det han wägrat at emottaga.

Det wärsta är at wårt delabrerade96förfallna, från franskans se délabrer, ”förfalla” peninge wärk ei lärer kunna hielpas genom en tilwäxande sedelstock det är ett swagt palliative,97medel som ger hjälp och lindring för tillfället utan att bota och torde snart nog medföra obehageliga fölgder, men denna gången har ei saken kunnat hielpas.

Aldrig har Ridderskapet legat så lågt som wid denna Riksdag och warit så wänliga och fogliga emot de andra Stånden. De förnämsta af dem hafwa flera gångor besökt oss på Prest Klubben. Aldrig har Präst ståndet warit så ömt omfattat af sin Öfwerhet som nu.

Under hela Riksdagen har hos Hans Maij:stt warit public spisning98public spisning: Publik spisning eller publik taffel var en ceremoniell bankett där kungligheterna intog middag inför publik. Middagar av den här typen ingick i Gustav III:s franska hovceremoniel. och fritt til träde för alla.

Konungen har på ett utmärkt sätt förenat sig med de 3 ofrälse Stånden. Gud wälsigne Honom!

Wår dyra Kronprins gifwer Swerige bästa hopp, ei allenast genom sina insichter, utan ock genom sitt goda och redeliga hierta. Jag har ingådt i specielt förtroende med båda hans Informatorer,99båda hans Informatorer: Flodin och von Rosenstein som hwar i sin wäg försäkrat mig derom, at han har ett både redeligt och ömt hierta, och at han helt wist skal blifwa sparsam och en god hushållare.

1. Krigets förlängande: kriget mellan Sverige och Ryssland 1788–1790
2. bestämd, fastställd
3. en olika determinerad del deraf uti specie: Prästerskapet och borgarna betalade en bestämd procentandel (10 och 20 procent) av bevillningen i speciemynt, medan ridderskapet och adeln, ståndspersoner och bönder erlade en fast summa. De senarenämnda grupperna var internt indelade i olika klasser, inom vilka summan som skulle erläggas bestämdes utgående från den skattskyldiges (ekonomiska) ställning. Med hjälp av de insamlade speciemynten ville man stärka riksgäldskontorets kapital. Kongl. maj:ts kungörelse, angående utgörande af en viss andel uti specie- eller bankomynt i afräkning på den år 1789 af rikets ständer åtagne bevillning 7.5.1792.
4. På grund av arméns betalningssvårigheter under Gustav III:s ryska krig gav finska generalkrigskommissariatet ut fältkassepolletter, som kallades ”fahnehjelmare” efter chefen för finska krigskommissariatet i Borgå Pehr Georg Fahnehielm. Precis som i fallet med riksgäldssedlarna sjönk värdet på fahnehjelmarna och de löstes slutligen in med riksgäldssedlar efter ett beslut fattat vid riksdagen i Gävle 1792
5. Utrednings Commissions sedlar: Det samma som ”långrockar”. Utredningskommissioner tillsattes vid olika tidpunkter (t.ex. 1742 och 1757) för att rusta armén för krig. Detta skedde även 1788. Utredningskommissionen betalade införskaffningar och löner med betalningsförbindelser eller sedlar, som förlorade till och med hälften av sitt värde. Se även Andra termer relaterade till myntsystemet, s. 774. LINKKI
6. Agio emellan Banco- och Riksgälds myntet: se Kommentar till Riksgäldssedlar
7. med 4 procent in specie: Innebar att räntan upp till 4 procent skulle erläggas i speciemynt, medan den andel av räntan som överskred 4 procent kunde erläggas även i riksgäldssedlar.
8. noggrannhet, omsorgsfullhet
9. disconterings fond: Helhetssumman för det lån som ständernas bank beviljade riksgäldskontoret höjdes från 400 000 till 600 000 riksdaler.
10. Ecclesiastiqve expedition: Kanslikollegiets expedition för kyrkliga ärenden, ecklesiastikexpeditionen, grundades 1790. I budgeten hade man reserverat medel endast till expeditionschefen, de andra arbetade till en början utan lön.
11. en Ofrälse Prästman: Förenings- och säkerhetsakten 1789 upphävde adelns monopol till statliga ämbeten och följaktligen blev det nu möjligt för ofrälse att tillträda statliga tjänster.
12. slaget och segern wid Svensund: Svensksund, en fjärd utanför Kotka i sydöstra Finland där två kända sjöslag utkämpades under Sveriges krig mot Ryssland 1788–1790. I det andra sjöslaget den 9 juli 1790 segrade Sverige och segern ledde till en för Sverige förmånlig fred utan gränsändringar.
13. Doct. och Öf.Håfpr. Flodin: Överhovpredikanten, kyrkoherden i Storkyrkoförsamlingen Johan Gustaf Flodin var lärare i kristendom för kronprins Gustav Adolf 1786–1794.
14. Cancellie Rådet v. Rosenstein: Nils von Rosenstein, kansliråd, sekreterare för Svenska Akademien 1786–1824, kronprinsens lärare
15. förklara, tolka, översätta
16. Tre verk kan med säkerhet tillskrivas den romerske historikern Gaius Sallustius Crispus: De coniuratione Catilinae (”Om Catilinas sammansvärjning”), Bellum Iugurthinum (”Kriget mot Jugurtha”) och det fragmentariskt bevarade Historiae.
17. flinkt, raskt och säkert
18. satsanalys
19. Archi Biskopen: Uno von Troil, ärkebiskop 1786–1803, prästeståndets talman vid 1792 års riksdag
20. Thure Weidman, biskop i Skara stift 1789–1828, tidigare professor i grekiska och österländska språken vid Lunds universitet
21. ordfogning, syntax
22. lat. ”om kasus” (pl. ablativ)
23. moralfilosofin, etiken
24. särskiljande förklaringar
25. Bröllops gärd: En bröllopsgärd var en extraordinär skatt som uttaxerades av folket i samband med att en kunglig person gifte sig. År 1766 hade kung Gustav III gift sig med Sofia Magdalena av Danmark och nu erbjöd sig ständerna att ställa en liknande summa till kungens förfogande för att bestrida kostnaderna för bröllopet om kungen beslöt att gifta bort kronprinsen innan nästa riksdag sammankallades.
26. Höga Biläger: bröllop
27. Carl Gustaf Nordin, ledamot av den såkallade ecklesiastikberedningen, prost i Västerbottens andra kontrakt, senare biskop i Härnösand
28. Johan Brander, kyrkoherde i Katarina (Stockholm) och Bromma (Uppsala stift)
29. Johan Hartman Eberhardt, lektor och historiker
30. kyrkoherden i Ryd, Näs och Riddarholms församlingar Anders Borg
31. Johan Murberg, pedagog och skriftställare, från 1777 rektor för trivialskolan i Stockholm
32. Eric Ruuth, greve, president i Kammarkollegium, lantmarskalk vid riksdagen i Gävle 1792
33. Clas Frietzcky, politiker, bruksägare, en framträdande oppositionsman mot kungamakten
34. förfallna, från franskans se délabrer, ”förfalla”
35. medel som ger hjälp och lindring för tillfället utan att bota
36. public spisning: Publik spisning eller publik taffel var en ceremoniell bankett där kungligheterna intog middag inför publik. Middagar av den här typen ingick i Gustav III:s franska hovceremoniel.
37. båda hans Informatorer: Flodin och von Rosenstein

[1]

Selostus kaikista tärkeimmistä Gävlen valtiopäivillä 1792 etenkin pappissäädyssä tapahtuneista ja esillä olleista asioista

1) Ensimmäinen ja tärkein asia on toki ollut kysymys rappiolle joutuneen valtiontaloutemme tilan parantamisesta, ja sen kuninkaallinen majesteetti on uskonut hoidettavaksi salaiselle valiokunnalle, johon on kuulunut 18 aatelismiestä ja 9 edustajaa jokaisesta muusta säädystä ja jonka puheenjohtajana on toiminut kuningas itse. Tämä salainen valiokunta on jättänyt säätyjen täysistunnoille mietinnön, jossa se ilmoittaa valtakunnan velan kasvaneen 12 511 613 riikintaalerilla siitä syystä, että sota kesti kauemmin kuin 1789 kyettiin ennalta näkemään. Koska valtiokonttori100ruots. statsverk tarkoittaa tässä sitä valtion taloushallinnon elintä, joka hallinnoi kuninkaallisen majesteetin (hallituksen) käytössä olevia varoja oli suorittanut ennakkomaksuina varsin paljon tästä summasta, kuningas myönsi helpotusta 4 011 613 riikintaaleria vakuuttaen, ettei tätä summaa vaadittaisi maksettavaksi takaisin nyt eikä tulevaisuudessa, joten tästä velkaa kasvattaneesta summasta on nyt jäljellä vain 8½ miljoonaa riikintaaleria, jotka valtakunnan säädyt nyt ottavat vastuulleen ja takaavat niiden maksamisen. Samalla säädyt myöntävät seuraaviin valtiopäiviin saakka velkasumman pienentämiseksi saman suostuntaveron kuin 1789 myönnettiin, kuitenkin sillä tavalla muutettuna, että ritaristo ja aateli sekä säätyläiset maksavat siitä eri perustein määrätyt osuudet hopearahana, pappissääty 10 prosenttia koko suostunnasta, porvarissääty 20 prosenttia ja talonpoikaissääty pikkuerän henkeä kohti.101ritaristo ja aateli ... henkeä kohti: Papisto ja porvaristo maksoivat määrätyn prosenttiosuuden (10 ja 20 prosenttia) suostuntaverosta täysiarvoisena hopearahana, kun taas ritaristo ja aateli, säätyläiset ja talonpojat suorittivat tietyt kiinteät summat. Jälkimmäiset ryhmät oli jaettu sisäisesti eri luokkiin, jolloin maksu määräytyi verovelvollisen (taloudellisen) aseman perusteella. Kootulla täysiarvoisella rahalla vahvistettiin valtionvelkakonttorin pääomaa. Kongl. maj:ts kungörelse, angående utgörande af en viss andel uti specie- eller bankomynt i afräkning på den år 1789 af rikets ständer åtagne bevillning 7.5.1792. Valiokunta hyväksyi kiitoksin valtionvelkakonttorin hallinnon toimet kaikilta osin, ja päätettiin, että kaikki fahnehjelmit102ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687 LINKKI lunastettaisiin tämän vuoden aikana täydestä nimellisarvostaan valtionvelkaseteleillä, joita salaisten tietojen mukaan on 78 kultatynnyrin arvosta. Varustelutoimikunnan maksusitoumukset103Varustelutoimikunnan maksusitoumukset: Varustelutoimikuntia asetettiin eri sotien yhteydessä (esim. 1742 ja 1757) vastaamaan armeijan varustamisesta. Näin tapahtui myös 1788. Varustelutoimikunta maksoi hankintoja ja palkkoja antamalla maksusitoumuksia, jotka menettivät jopa puolet arvostaan. Ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687. lunastetaan 10 vuoden kuluessa alennetulla korolla 10 prosenttiyksikön vuotuisissa erissä, ja lisäksi valtionvelkaseteleillä maksetaan myös muut sodasta aiheutuneet kotimaiset vaatimukset, joiden yhteissumma lienee noin 1½ miljoonaa, ja tämä merkitsee velkasetelien määrän melkoista lisäystä. Tätä asiaa käsiteltäessä kuninkaallinen majesteetti myös vakuutti järjestävänsä valtiontalouden hoidon sellaiseksi, että se nyt ja tulevaisuudessa pysyy tasapainossa velkaantumatta tai käyttämättä niitä varoja, jotka säädyt ovat päättäneet myöntää velan maksamiseen.[2]

2) Kuninkaallinen majesteetti antoi valtakunnan säädyille pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen104pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen: ks. Kommentti: Valtionvelkasetelit kohtuuttoman kasvun estämiseksi esityksen, jonka mukaan yksityisten velallisten ja velkojien väliset suoritukset olisi järjestettävä siten, että velkojan vaatiessa takaisin hopearahana tai pankin seteleinä myöntämänsä lainan velallinen saisi maksaa saatavan valtionvelkaseteleinä, jolloin summaa korotetaan 6 prosenttia, ja korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiin asti hopearahassa.105korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiiin asti hopearahassa: toisin sanoen 4 prosenttia ylittävältä osalta korot sai maksaa valtionvelkaseteleillä Jos taas velallinen tarjoutuisi maksamaan hopearahassa otetun velan, se pitäisi tuossa tapauksessa maksaa samassa rahalajissa. Tämän esityksen hyväksyi kolme säätyä, mutta aateli hylkäsi sen, ja näin ollen se tulee voimaan.

3) Luettiin pankkivaliokunnan mietintö, jossa meille vakuutettiin, että pankkivaltuusmiehet ovat hoitaneet valtakunnan pankkia mitä huolellisimmin ja että sen oli todettu olevan niin hyvässä asemassa, että se kykenisi lunastamaan kaikki liikkeelle laskemansa setelit, vaikka toiselta taholta on saatu varma tieto siitä, että sieltä on viime vuosina sen seteleitä vastaan nostettu yli 700 000 riikintaaleria hopearahaa. Pankista myönnettiin myös valtionvelkakonttorille 600 000 riikintaalerin diskonttorahasto106diskonttorahasto: Säätyjen pankin valtionvelkakonttorin käyttöön myöntämän lainan kokonaissummaa korotettiin 400 000:sta 600 000 riikintaaleriin. tarpeen mukaan käytettäväksi.

4) Pappissääty päätti suuren lähetystön välityksellä kiittää kuningasta siitä, että hän on suvainnut kaikkien kirkollisten asioiden ratkaisemista varten asettaa erityisen kirkollisasiain toimituskunnan,107kirkollisasiain toimituskunnan: Kansliakollegion kirkollisasiain toimisto, joka oli perustettu 1790. Talousarviossa oli kuitenkin palkka ainoastaan toimiston päällikölle, ja muut työntekijät työskentelivät aluksi ilman palkkaa. jossa säädyn edustaja saa esitellä ne kuninkaalliselle majesteetille, ja jotta tämä ei rasittaisi valtiontaloutta, sääty tarjoutui itse toimittamaan varat palveluskunnan palkkaamiseen, nimittäin

Tätä kuningas ei pelkästään armollisesti hyväksynyt, vaan lupasi myös vakiinnuttaa tämän toimituskunnan pysyväksi, niin että aateliton pappismies108aateliton pappismies: Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja oli avannut aatelittomille säädyille suurimman osan viroista, jotka aikaisemmin olivat olleet periaatteessa vain aatelin hallussa. saisi aina esitellä kirkolliset asiat, ja vieläpä armollisesti otti itsensä valtion maksettavaksi tuon säädyn ehdottaman virkakunnan palkkauksen, niin ettei se mitenkään rasittaisi säätyä.[3]

5) Lähetettiin kolmea aatelitonta säätyä edustava suuri 75 hengen lähetystö kiittämään kuningasta niille 1789 annetusta vakuuskirjasta, aatelittoman säädyn edustajien pääsystä valtakunnan korkeimman oikeuden jäseniksi sekä valtaneuvosten virkojen lakkauttamisesta, ja tässä yhteydessä kuningas mitä lempeimmin sanoin vakuutti täyttä luottamustaan aatelittomiin säätyihin.

6) Päätettiin, että pankin varoilla lyödään mitali Ruotsinsalmen viimeisen taistelun109Ruotsinsalmessa Kotkan edustalla käytiin kaksi tunnettua meritaistelua Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1788–1790. Toinen taistelu 9.7.1790 päättyi Ruotsin voittoon, ja ilman rajamuutoksia solmituista rauhanehdoista tuli Ruotsille edulliset. ja siinä saadun voiton muistoksi.

7) Kuningas antoi säätyjen valtuutettujen läsnä ollessa suorittaa kruununprinssin opintosuoritusten kuulustelun. Ensiksi häntä kuulusteli kristinuskosta ja teologiasta tohtori ja ylihovisaarnaaja Flodin,110Ylihovisaarnaaja, Tukholman Suurkirkon seurakunnan kirkkoherra Johan Gustaf Flodin toimi kruununprinssi Kustaa Adolfin uskonnonopettajana 1786–1794. eikä hän pelkästään näistä aiheista antanut varsin hyvin muotoiltuja ja täydellisiä vastauksia, vaan suoriutui samoin käytännön asioista osoittaen niin suurta vilpittömyyttä ja herkkätunteisuutta, että hän itse kyynelehti ja liikutti koko arvovaltaista kuulijakuntaa. Kanslianeuvos von Rosenstein111kanslianeuvos Nils von Rosenstein, Ruotsin akatemian sihteeri 1786–1824, kruununprinssi Kustaa Adolfin kotiopettaja kuulusteli ensin hänen latinan taitoaan ja pani hänet selittämään kokonaisen luvun Sallustiuksen teoksesta,112Sallustiuksen teoksesta: Kolme teosta tiedetään varmuudella roomalaisen historioitsija Gaius Sallustius Crispuksen kirjoittamiksi: De coniuratione Catilinae (”Catilinan salaliitto”), Bellum Iugurthinum (”Jugurthan sota”) ja Historiae, josta on säilynyt ainoastaan katkelmia. mistä hän suoriutui aivan vankasti, ja sitten jonkin verran lauseenjäsennystä, missä yhteydessä arkkipiispa113Uno von Troil, arkkipiispa 1786–1803, pappissäädyn puhemies vuoden 1792 valtiopäivillä ja piispa Weidman114Thure Weidman, Skaran piispa 1789–1828, aikaisemmin kreikan ja itämaisten kielten professori Lundin yliopistossa kyselivät kuninkaan käskystä yhtä ja toista syntaksista ja sijamuodoista. Seuraavaksi prinssiltä kuulusteltiin moraalioppia, josta hän teki selkoa kuin aikamies käytellen latinankielisiä termejä ja määritelmiä, ja lopuksi sangen laajasti Rooman samoin kuin uudempaa Euroopan ja Ruotsin historiaa, joista hän esitti useita perusteellisia kertomuksia sangen vaivattomasti ja aiheen hyvin halliten. Tämän kokelaalle kunniaa tuottaneen tutkintotilaisuuden johdosta säädyt eivät pelkästään kiittäneet kuningasta hänen pojalleen ja tulevaisuuden toivollemme osoittamastaan hellästä huolenpidosta, vaan tarjosivat kuninkaalliselle majesteetille sen mahdollisuuden varalta, että hän suvaitsisi ennen säätyjen seuraavaa kokoontumista valita kruununprinssille puolisoksi jonkun evankelisen opin mukaisesti kasvatetun prinsessan, tästä aiheutuvia kustannuksia varten kolmen vuoden aikana saman hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin115hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin: Hääsuostunta oli ylimääräinen vero, joka perittiin kansalaisilta kuninkaallisen henkilön avioituessa. Vuonna 1766 Kustaa III oli avioitunut tanskalaisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa, ja nyt säädyt tarjosivat samankokoista summaa kuninkaan käyttöön hääkuluja varten, mikäli kuningas päättäisi kruununprinssin avioitumisesta ennen seuraavia valtiopäiviä. hänen kuninkaalliselle majesteetilleen hänen häitään varten.

8) Pappissäädyn edustajiksi pankkiin valittiin tohtori Flodin, rovasti Nordin116Carl Gustaf Nordin, ns. kirkollisasiain valmistelukunnan (ecklesiastikberedningen) jäsen, Västerbottenin toisen rovastikunnan rovasti, sittemmin Härnösandin piispa ja rovasti Brander.117Johan Brander, kirkkoherra Katarinan seurakunnassa Tukholmassa ja Brommassa

9) Samoin valittiin valtionvelkakonttoriin lehtori Eberhardt,118Johan Hartman Eberhardt, lehtori ja historioitsija Riddarholmenin kirkkoherra A. Borg119Anders Borg, joka toimi kirkkoherrana Rydin, Näsin ja Riddarholmenin seurakunnissa ja rehtori Murberg.120Johan Murberg, pedagogi ja kirjailija, vuodesta 1777 Tukholman triviaalikoulun rehtori

10) Päätettiin, että pankin ja valtionvelkakonttorin valtuutetut toimivat valtiopäivien välisenä aikana pappissäädyn[4] kansliana, joka valtiopäivien välisenä aikana nimeää valtuutetut näihin kumpaankin säätyjen yhteiseen elimeen, kun joku heistä jättää tehtävänsä.

Suurinta näillä valtiopäivillä, joiden pelättiin osoittautuvan hyvin riitaisiksi, on kaikkia tämän vuosisadan valtiopäiviä menestyksekkäämmin saavutettu mitä täydellisin yksimielisyys niin kunkin säädyn omassa keskuudessa kuin kaikkien säätyjen kesken ja lopuksi kuninkaan ja säätyjen välillä. Presidentti, paroni Ruuth121kreivi Eric Ruuth, kamarikollegion presidentti, maamarsalkka valtiopäivillä Gävlessä 1792 on kaikkien ritariston ja aatelin jäsenten mitä täydellisimmäksi tyytyväisyydeksi kantanut maamarsalkan sauvaa. Kuningas on tarjonnut Frietzckylle122Clas Frietzcky, poliitikko, ruukinomistaja, näkyvä kuninkaan vastaisen opposition edustaja Vaasan ritarikunnan komentajan arvoa, mutta hän on kieltäytynyt ottamasta sitä vastaan.

Pahinta on, että hunningolle päästettyä rahalaitostamme ei saatane kuntoon setelistöä kasvattamalla, se on heikko hoitokeino ja saanee varsin pian ikäviä seurauksia, mutta tällä kerralla asia ei ollut autettavissa.

Ritaristo ei ole koskaan pysynyt niin nöyränä kuin näillä valtiopäivillä, eivätkä sen jäsenet ole koskaan suhtautuneet muihin säätyihin yhtä ystävällisesti ja myötämielisesti. Merkittävimmät heistä ovat vierailleet useita kertoja meidän luonamme papiston klubilla. Esivalta ei ole koskaan suhtautunut yhtä suopeasti pappissäätyyn kuin nyt.

Koko valtiopäivien ajan on kaikilla ollut avoin pääsy seuraamaan hänen majesteettinsa ateriointia.123Koko valtiopäivien ... hänen majesteettinsa ateriointia.: Kustaa III:n ranskalaisiin hoviseremonioihin kuuluivat ateriat, joita yleisö pääsi seuraamaan.

Kuningas on erinomaisella tavalla ollut yhtä mieltä kolmen aatelittoman säädyn kanssa. Jumala häntä siunatkoon!

Kallisarvoinen kruununprinssimme antaa Ruotsille aiheen mitä parhaisiin tulevaisuudentoiveisiin, ei pelkästään tietämyksensä, vaan myös hyvän ja rehdin mielenlaatunsa takia. Olen solminut erityisen luottamukselliset suhteet kumpaankin hänen opettajaansa,124kumpaankin hänen opettajaansa: Flodin ja von Rosenstein jotka kumpikin erikseen ovat saaneet minut vakuuttumaan siitä, että hänellä on sekä rehti että herkkätuntoinen mieli ja että hänestä täysin varmasti kehittyy säästäväinen ja hyvä taloudenpitäjä.

Suom. Heikki Eskelinen

1. ruots. statsverk tarkoittaa tässä sitä valtion taloushallinnon elintä, joka hallinnoi kuninkaallisen majesteetin (hallituksen) käytössä olevia varoja
2. ritaristo ja aateli ... henkeä kohti: Papisto ja porvaristo maksoivat määrätyn prosenttiosuuden (10 ja 20 prosenttia) suostuntaverosta täysiarvoisena hopearahana, kun taas ritaristo ja aateli, säätyläiset ja talonpojat suorittivat tietyt kiinteät summat. Jälkimmäiset ryhmät oli jaettu sisäisesti eri luokkiin, jolloin maksu määräytyi verovelvollisen (taloudellisen) aseman perusteella. Kootulla täysiarvoisella rahalla vahvistettiin valtionvelkakonttorin pääomaa. Kongl. maj:ts kungörelse, angående utgörande af en viss andel uti specie- eller bankomynt i afräkning på den år 1789 af rikets ständer åtagne bevillning 7.5.1792.
3. ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687 LINKKI
4. Varustelutoimikunnan maksusitoumukset: Varustelutoimikuntia asetettiin eri sotien yhteydessä (esim. 1742 ja 1757) vastaamaan armeijan varustamisesta. Näin tapahtui myös 1788. Varustelutoimikunta maksoi hankintoja ja palkkoja antamalla maksusitoumuksia, jotka menettivät jopa puolet arvostaan. Ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687.
5. pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen: ks. Kommentti: Valtionvelkasetelit
6. korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiiin asti hopearahassa: toisin sanoen 4 prosenttia ylittävältä osalta korot sai maksaa valtionvelkaseteleillä
7. diskonttorahasto: Säätyjen pankin valtionvelkakonttorin käyttöön myöntämän lainan kokonaissummaa korotettiin 400 000:sta 600 000 riikintaaleriin.
8. kirkollisasiain toimituskunnan: Kansliakollegion kirkollisasiain toimisto, joka oli perustettu 1790. Talousarviossa oli kuitenkin palkka ainoastaan toimiston päällikölle, ja muut työn­tekijät työskentelivät aluksi ilman palkkaa.
9. aateliton pappismies: Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja oli avannut aatelittomille säädyille suurimman osan viroista, jotka aikaisemmin olivat olleet periaatteessa vain aatelin hallussa.
10. Ruotsinsalmessa Kotkan edustalla käytiin kaksi tunnettua meritaistelua Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1788–1790. Toinen taistelu 9.7.1790 päättyi Ruotsin voittoon, ja ilman rajamuutoksia solmituista rauhanehdoista tuli Ruotsille edulliset.
11. Ylihovisaarnaaja, Tukholman Suurkirkon seurakunnan kirkkoherra Johan Gustaf Flodin toimi kruununprinssi Kustaa Adolfin uskonnonopettajana 1786–1794.
12. kanslianeuvos Nils von Rosenstein, Ruotsin akatemian sihteeri 1786–1824, kruununprinssi Kustaa Adolfin kotiopettaja
13. Sallustiuksen teoksesta: Kolme teosta tiedetään varmuudella roomalaisen historioitsija Gaius Sallustius Crispuksen kirjoittamiksi: De coniuratione Catilinae (”Catilinan salaliitto”), Bellum Iugurthinum (”Jugurthan sota”) ja Historiae, josta on säilynyt ainoastaan katkelmia.
14. Uno von Troil, arkkipiispa 1786–1803, pappissäädyn puhemies vuoden 1792 valtiopäivillä
15. Thure Weidman, Skaran piispa 1789–1828, aikaisemmin kreikan ja itämaisten kielten professori Lundin yliopistossa
16. hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin: Hääsuostunta oli ylimääräinen vero, joka perittiin kansalaisilta kuninkaallisen henkilön avioituessa. Vuonna 1766 Kustaa III oli avioitunut tanskalaisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa, ja nyt säädyt tarjosivat samankokoista summaa kuninkaan käyttöön hääkuluja varten, mikäli kuningas päättäisi kruununprinssin avioitumisesta ennen seuraavia valtiopäiviä.
17. Carl Gustaf Nordin, ns. kirkollisasiain valmistelukunnan (ecklesiastikberedningen) jäsen, Västerbottenin toisen rovastikunnan rovasti, sittemmin Härnösandin piispa
18. Johan Brander, kirkkoherra Katarinan seurakunnassa Tukholmassa ja Brommassa
19. Johan Hartman Eberhardt, lehtori ja historioitsija
20. Anders Borg, joka toimi kirkkoherrana Rydin, Näsin ja Riddarholmenin seurakunnissa
21. Johan Murberg, pedagogi ja kirjailija, vuodesta 1777 Tukholman triviaalikoulun rehtori
22. kreivi Eric Ruuth, kamarikollegion presidentti, maamarsalkka valtiopäivillä Gävlessä 1792
23. Clas Frietzcky, poliitikko, ruukinomistaja, näkyvä kuninkaan vastaisen opposition edustaja
24. Koko valtiopäivien ... hänen majesteettinsa ateriointia.: Kustaa III:n ranskalaisiin hoviseremonioihin kuuluivat ateriat, joita yleisö pääsi seuraamaan.
25. kumpaankin hänen opettajaansa: Flodin ja von Rosenstein

Unfortunately this content isn't available in English