Puhe mestauspaikalla, § 16

§. 16. Mutta täsä on myös epäilemätä monda ijällisempä saatawilla, jotka laiskuudesa, juopumuxesa warkaudesa ja murhan hankkehisa owat noudattaneet näitä murhamiehiä askeleesta askelehen, ja minä tunnen usiampia jotka ei yhdesä mutta sangen monesa pahanteosa owat ollehet yhdesä neuwosa heidän kansansa. Speilatkat nytt itsiänne näiden julmain seurakumpaninne weresä ja kauhistukat heidän hirwiätä loppuansa. Tänä päiwänä owat he palkansa saanehet, kuka tiesi ennen pitkää taita teidän wuoronna olla. Wijmenen askel teiltä puuttu, ja kuinga pian te sen astutta, jotka himoinne kimmasa kijruhdatte onnettomutehen? jos Hjelti ja Lindströmi olis waatinut teitä seurahansa rahanottohon nijnkuin Frodig, nijn moni teistä olis mennyt, ja jos yxi olis murhannut, nijn tuskin joku teistä olis sitä ilmoittanut.

Mitäs taidaisin minä tänäpäiwänä sanoa teille waroituxexi? Minä epäilen teidän parannuxestanne, koska minä näin teidän mennehellä wijkolla seisowan Kokkolan Kaupungin Torilla ja ilman wähindäkän sydämmen lijkutusta kuuldelewan näiden kurjain hutoa: heidän waroituxensa pi25dittä te pilkana ja nauruna, ja mikä wielä hirwiämpi on, teidän paatumuxenne oli nijn suuri, että te juuri samoina päiwinä mieletöinnä juouxisa ajelitta Kaupungin kaduilla. Sen minä wain mahdan sanoa: jos että te nytkään kauhistu teidän pahuuttanne, nijn ennen pitkää teitä kohtaa näiden murhamiesten hirwiä loppu. Mutta minä rukoilen teitä, jos joku rukous wielä pysty teihin, minä rukoilen teitä Jesuxen Nimeen! Minä huudan! Jumalan tähden ja teidän oman onnenna tähden: palaitkat synnin retkildä.

§. 16. Mutta täsä on myös epäilemätä monda ijällisempä saatawilla, jotka laiskuudesa, juopumuxesa warkaudesa ja murhan hankkehisa owat noudattaneet näitä murhamiehiä askeleesta askelehen, ja minä tunnen usiampia jotka ei yhdesä mutta sangen monesa pahanteosa owat ollehet yhdesä neuwosa heidän kansansa. Speilatkat nytt itsiänne näiden julmain seurakumpaninne weresä ja kauhistukat heidän hirwiätä loppuansa. Tänä päiwänä owat he palkansa saanehet, kuka tiesi ennen pitkää taita teidän wuoronna olla. Wijmenen askel teiltä puuttu, ja kuinga pian te sen astutta, jotka himoinne kimmasa kijruhdatte onnettomutehen? jos Hjelti ja Lindströmi olis waatinut teitä seurahansa rahanottohon nijnkuin Frodig, nijn moni teistä olis mennyt, ja jos yxi olis murhannut, nijn tuskin joku teistä olis sitä ilmoittanut.

Mitäs taidaisin minä tänäpäiwänä sanoa teille waroituxexi? Minä epäilen teidän parannuxestanne, koska minä näin teidän mennehellä wijkolla seisowan Kokkolan Kaupungin Torilla ja ilman wähindäkän sydämmen lijkutusta kuuldelewan näiden kurjain hutoa: heidän waroituxensa pi25dittä te pilkana ja nauruna, ja mikä wielä hirwiämpi on, teidän paatumuxenne oli nijn suuri, että te juuri samoina päiwinä mieletöinnä juouxisa ajelitta Kaupungin kaduilla. Sen minä wain mahdan sanoa: jos että te nytkään kauhistu teidän pahuuttanne, nijn ennen pitkää teitä kohtaa näiden murhamiesten hirwiä loppu. Mutta minä rukoilen teitä, jos joku rukous wielä pysty teihin, minä rukoilen teitä Jesuxen Nimeen! Minä huudan! Jumalan tähden ja teidän oman onnenna tähden: palaitkat synnin retkildä.

Unfortunately this content isn't available in English