Previous Section: Seikkaperäinen vastaus, § 89
Next Section: Seikkaperäinen vastaus, § 91
§. 90.
Wid 19:de Puncten bör anmärkas, at det icke så mycket kommer an på Myntets lika Skrot och Korn1 emot de Stater med hwilka wi drifwe den mästa Handelen, emedan deras Mynt-sorter äro ofta alt för olika sins imellan, utan förnämligast därpå, at wåre egne Mynt-sorter stå med hwarandra uti en efter Skrot och Korn proportionerad ordning: Ty 1:mo. gälla wåra Penningar aldrig utomlands annars, än som Handels-waror. 2:do. Är det intet swårt för en Handlande at räkna ut, huru många Lod 12 eller 13 lödigt Silfwer2 swarar emot en Mark 15 eller 16 Lödigt.
Innan det andra medlet til hushålls Machinens rätta styrelse kan antagas, bör 1:mo. bewisas, at Staten sjelf kan immediate3 bestyra om Warornes ut- och införsel, utan at öfwerlemna den saken i några Medborgares händer, som med Staten kunna hafwa et stridigt Interesse, sådane som här ofwanföre pag. 45 i slutet af 26. §. beskrifwas. Eller om det blifwer omöjeligt 2:do. At egne Handlande, som nu besörja detta, ej blifwa i stånd så föranstalta om denna ut- och inskeppningen, at de medelst Nations utblottande rikta sig sjelfwa,4 utan at särdeles winna på utlänningen, hwarpå wår tid samlat de bedröfweligaste wedermälen.147 Och 3:tio. I fall de wore i stånd därtil, at de likwäl hysa en så redelig wilja, at de häldre försaka egen winst, än de i ringesta måtton5 skulle skada det allmänna.
Finnes denna wälsignade egenskap hos wåra Stapel-handlande i gemen, så är Critici sats riktig. Då behöfwer man ej befara några Lurendrägare-Warors6 in- eller utförsel på deras Skepp, och i följe däraf ej eller i den afsigt på andra än utlänningars Fartyg anställa några Visitationer.7
20:de Momentet kan ock få stå, om alt det härnäst förut anförda håller stick; men i annor händelse torde wara nödigt at erhindra, det utländske medtäflare emot egna Handlandes egennytta äro bättre för en Stat, än inga.
Är det blott en eller annan Stat, som besörjer om andras behof, såsom i början af Kung Gustafs8 Regements tid Lübeck war, äro Monopolier oundwikeliga, och Staten i samma äfwentyr at spolieras, som hon af få sammansatta egna Köpmän måste wara uti, om utlänningen stänges ut. I förra fallet måtte rörelsens och afsättningens wisshet hjelpas af egen, i det senare af utländsk Sjöfart, annars är Staten i båda händelserna lika olyckelig. Och äfwen så litet som wåre Handlande sörja om Statens behof utan egen winst, så litet bekymra sig ock enskildta utlänningar, om hwad som mer eller mindre gagnar deras Nation, allenast de för egen del hämta däraf någon winning.
Sjelfwa Ängelske Köpman uphandla Waror från Swerige, och skinna sin egen Nation genom Export-Præmier, då han igen föryttrar dem såsom egen afwel i Wäst-Indien.
§ 90
Kohdasta 19 pitää huomauttaa, ettei kyse ole niinkään siitä, että kolikoiden painon ja pitoisuuden pitäisi olla samoja kuin niissä valtioissa, joiden kanssa me käymme eniten kauppaa, sillä niiden rahalajit ovat usein aivan liian erilaisia keskenään, vaan ennen kaikkea siitä, että omat rahalajimme on asetettu järjestykseen, jossa niiden suhteet toisiinsa määräytyvät niiden painon ja pitoisuuden mukaisesti. Sillä ensinnäkin rahamme eivät koskaan kelpaa ulkomailla muuten kuin kauppatavaroina. Toiseksi, kauppiaan ei ole vaikea laskea, kuinka monta luotia 12- tai 13-luotista hopeaa9 vastaa yhtä markkaa 15- tai 16-luotista.
Ennen kuin toinen keino talouden koneiston oikeaan ohjaamiseen voidaan hyväksyä, täytyy ensinnäkin todistaa, että valtio itse voi ilman välikäsiä järjestää tavaroiden viennin ja tuonnin jättämättä asiaa muutamille kansalaisille, joiden edut voivat olla valtion kanssa sillä tavalla ristiriidassa kuin tässä on edellä sivulla 45 pykälän 26 lopussa kuvattu. Tai jos tämä on mahdotonta, täytyy seuraavaksi todistaa, että omat kauppiaamme, jotka nyt huolehtivat tästä, eivät kykene järjestämään tätä ulos- ja sisäänlaivausta niin, että he kansakunnan köyhdyttämisen kautta rikastuttavat itseään ilman, että he ovat erityisesti tehneet voittoa ulkomaalaisten kustannuksella, mistä meidän aikanamme on kertynyt raskauttavat todisteet.147 Ja kolmanneksi: siinä tapauksessa että he kykenisivät siihen, täytyy vielä todistaa, että heillä kuitenkin olisi niin vilpitön halu, että he mieluummin luopuvat omasta voitostaan kuin vähimmässäkään määrin vahingoittavat yleisöä.
Jos tämä siunattu ominaisuus on tapulikauppiaissamme yleinen, niin kriitikon väite on oikea. Silloin ei tarvitse pelätä mitään salakuljetustavaroiden maahantuontia tai maastavientiä heidän laivoillaan, ja tämän seurauksena ei myöskään ole syytä siinä tarkoituksessa suorittaa tarkastuksia muihin kuin ulkomaalaisten aluksiin.
Kahdeskymmenes momentti voi myös jäädä rauhaan, jos kaikki tähän asti esitetty pitää paikkansa, mutta muussa tapauksessa lienee tarpeen muistuttaa, että valtion kannalta on parempi, että omien kauppiaittemme itsekkyyttä vastustamassa on ulkomaalaisia kilpailijoita, kuin ettei olisi ketään.
Jos vain yksi tai muutama valtio toimittaa muille valtioille niiden tarvitsemat tuotteet, kuten kuningas Kustaan hallituskauden alussa Lyypekki teki, monopolit ovat väistämättömiä ja valtio on vaarassa joutua riistetyksi samalla tavalla kuin sille täytyy tapahtua muutaman yhteenliittyneen oman kauppiaan takia, jos ulkomaalaiset suljetaan ulos. Edellisessä tapauksessa liiketoimien ja myynnin varmuutta on tuettava omalla ja jälkimmäisessä ulkomaisella merenkululla, muuten valtio on molemmissa tapauksissa yhtä onnettomassa tilanteessa. Ja yhtä vähän kuin kauppiaamme huolehtivat valtion tarpeista elleivät saa siitä itselleen voittoa, yhtä vähän välittävät myös yksittäiset ulkomaalaiset siitä, mikä hyödyttää heidän kansakuntaansa enemmän tai vähemmän, kunhan he itse saavat siitä jotain voittoa.
Jopa itse englantilaiset kauppiaat ostavat tavaroita Ruotsista ja nylkevät omalta kansakunnaltaan vientitukia, kun he jälleenmyyvät niitä omana tuotantonaan Länsi-Intiassa.
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Seikkaperäinen vastaus, § 89
Next Section: Seikkaperäinen vastaus, § 91
Names: Gustav I (Vasa)
Biblical references:
Subjects: