Seikkaperäinen vastaus, § 81

Det tredje Wattu-Profwet.

§. 81

Alt hwad Criticus här från pag. 38 til och med 47 anförer, såsom mot-skäl, är i föregående Afhandling på sina ställen noga beswaradt, och gås därföre här förbi. Jag anmärker allenast, at han §. 40 röjer en stor okunnoghet i det han skrifwer om; Ty då han i 39. §. och äfwen i början af den 40:de talar om Kongl. Bärgs- och Commerce-Collegiernas betänkande, som wid 1723 års Riks-dag blef inlämnat, om Product-Placatets ut130färdande,6Bärgs- och Commerce-Collegiernas betänkande ... om Product-Placatets utfärdande: åsyftar Kansli-, bergs- och kommerskollegiernas betänkande 10.4.1723, Protokoll hos kommers-, bergs- och tulldeputationerna gemensamt 1723, vol. R 2441, fol. 324r–336v, Frihetstidens utskottshandlingar, SRA lofwar han efteråt införa det samma, hwarom dess ord lyda sålunda: ”och på det du, min Läsare! måtte kunna dömma därom, så wil jag härefter bifoga detta Patriotiska och berömwärda betänkande. etc.” Jag hade wisst haft stor lust, at få se det samma; emedan jag förgäfwes gjordt mig mycken möda, at få det om händer. Men då jag såg på det, som finnes tryckt efter Critici Afhandling, war det et helt annat Bref af Kongl. Commerce-Collegio7et helt annat Bref af Kongl. Commerce-Collegio: åsyftar kommerskollegiums odaterade brev Til Kungl. Maj:t, angående förbudet för främmande at de icke måtte hitföra annat än deras egne lands producter, som finns infört i Runebergs Wattu-prof, s. 75–79 allena til Kongl. Maj:t, hwars åratal och Datum Criticus, twifwelsutan med flit utlemnat; emedan han med sin berättelse ej kunde förena det samma.

Detta Kongl. Commerce-Collegii Bref hade jag tilförne,8vid ett tidigare tillfälle och är det icke det samma, som 1723 blef Riksens Höglofl. Ständers granskning underkastadt; emedan det är upsatt och underskrifwit den 30 October 1724, halft annat år senare, och i detta Collegii namn allena utfärdadt. Men det förra är af Kongl. Cancellie- Kammar- Bärgs- och Commerce-Collegierna, samt Stats-Contoiret och Lag-Commission affärdat den 10 April 1723 och fås icke igen uti Kongl. Commerce-Collegii eller andra Kongl. Collegiernes Handlingar och Archiver. Allmänheten skedde wisst en stor tjenst, om et så märkwärdigt Document finge se dags-ljuset. I Kongl. Commerce-Collegii Handlingar finnes ej mer än Conceptet af det Bref, som jämte samma betänkande skulle afgå til Kongl. Maj:t af den 5:te i samma månad, och at Conceptet til sjelfwa betänkandet samma dag blifwit sändt til Kongl. Cancellie-Collegium, at där ytterligare justeras.

Widare förekommer det mig underligt, hwarifrån Criticus tagit sin förtekning på Swenska Fartygen §. 41. icke därföre, at han här på stället skurit til något i wäxten, utan twärtom märkeligen minskat deras antal, emot hwad Kongl. Commerce-Collegii Handlingar därom witna, då han säger: Wår Handels-flotta ökes ifrån 113 stycken, som wåra Handels fartyg woro år 1724, til 329 år 1734 etc. då wi likwäl af samma Collegii berättelser finne, at de redan 1723 woro 117 och enligt det af Criticus sjelf bifogade Kongl. Collegii Bref af den 30 October 1724, 348, och enligt samma Collegii afgifne förtekning til 1727 års Riks-dag 480 stycken. Utom dess finnes af sjelfwa sakens natur, at Critici upgift här ej kan hålla stånd; emedan wid Product-131Placatets utfärdande år 1724, 113 Handels-Fartyg omöjeligen kunnat göra tilfyllest til halfwa Commercens bestridande, som af Borgare-ståndet redan 1723 blef så tydeligen wist, och hade Kongl. Commerce-Collegium ingalunda wågat med så litet antal egna Handels-Fartyg styrka til något Product-Placat, och än mindre är det rimligt, at et Collegium, som hade noga Förtekningar öfwer alla Skeppen, skulle listeligen för Kongl. Maj:t upte et större antal Fartyg, än som werkeligen gafs uti Riket. Men som Criticus så i detta, som mångt annat nödgats taga alt för godt, hwad han kunnat öfwerkomma, i en sak den han ej sjelf kändt, förtjenar han uti sin missräkning på detta stället billig ursäkt.

1. Bärgs- och Commerce-Collegiernas betänkande ... om Product-Placatets utfärdande: åsyftar Kansli-, bergs- och kommerskollegiernas betänkande 10.4.1723, Protokoll hos kommers-, bergs- och tulldeputationerna gemensamt 1723, vol. R 2441, fol. 324r–336v, Frihetstidens utskottshandlingar, SRA
2. et helt annat Bref af Kongl. Commerce-Collegio: åsyftar kommerskollegiums odaterade brev Til Kungl. Maj:t, angående förbudet för främmande at de icke måtte hitföra annat än deras egne lands producter, som finns infört i Runebergs Wattu-prof, s. 75–79
3. vid ett tidigare tillfälle

Kolmas Vesinäyte.

§ 81

Kaikkeen, mitä kriitikko tässä sivulta 38 aina sivulle 47 esittää vastaperusteluiksi, on edeltävässä tutkielmassa kohta kohdalta tarkkaan vastattu, ja se sivuutetaan siksi tässä. Huomautan ainoastaan, että hän paljastaa pykälässä 40 suuren tietämättömyytensä käsittelemästään asiasta, sillä kun hän pykälässä 39 ja myös pykälän 40 alussa puhuu kuninkaallisten vuori- ja kauppakollegioiden tuoteplakaatin toimeenpanoa koskevasta mietinnöstä9tuoteplakaatin toimeenpanoa koskevasta mietinnöstä: Viitataan mietintöön Kansli-, bergs- och kommerskollegiernas betänkande 10.4.1723, Protokoll hos kommers-, bergs- och tulldeputationerna gemensamt 1723, R 2441, fol. 324r–336v, Frihetstidens utskottshandlingar, SRA. Ks. myös Rautakonttorin lakkauttaminen ja Lähde, s. 6–7., joka jätettiin vuoden 1723 valtiopäivillä,130 hän lupaa liittää jäljempänä siitä kopion, minkä hän toteaa seuraavasti: ”ja jotta sinä, lukijani, voisit muodostaa mielipiteesi siitä, haluan liittää kirjoitukseni loppuun liittää tämän patrioottisen ja ylistyksen arvoisen mietinnön, ja niin edelleen”. Olisin kyllä halunnut suuresti saada nähdä tämän kopion, koska olin turhaan nähnyt paljon vaivaa saadakseni sen käsiini. Mutta kun näin, mitä on painettuna kriitikon tutkielman jälkeen10painettuna kriitikon tutkielman jälkeen: viitataan kauppakollegion päiväämättömään kirjeeseen Til Kungl. Maj:t, angående förbudet för främmande at de icke måtte hitföra annat än deras egne lands producter, joka on julkaistu Runebergin Vesinäytteitä-kirjoituksen s. 75–79., siellä olikin aivan eri kirje, jonka pelkästään kuninkaallinen kauppakollegio oli osoittanut kuninkaalliselle majesteetille, ja sen vuosiluvun ja päiväyksen kriitikko oli epäilemättä tahallaan jättänyt pois, koska hän ei voinut yhdistää asiakirjaa kertomukseensa.

Tämä kuninkaallisen kauppakollegion kirje minullakin oli taannoin, eikä se ole se, joka tuli vuonna 1723 valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen tarkasteltavaksi, koska se on laadittu ja allekirjoitettu 30. lokakuuta 1724, puolitoista vuotta myöhemmin, ja annettu ainoastaan tämän kollegion nimissä. Mutta edellinen kirje on kuninkaallisten kanslia-, kamari-, vuori- ja kauppakollegioiden sekä valtiokonttorin ja lakikomission antama 10. huhtikuuta 1723 eikä enää ole löydettävissä kuninkaallisen kauppakollegion tai muiden kuninkaallisten kollegioiden asiakirjoista ja arkistoista. Olisi todella suuri palvelus yleisöä kohtaan, jos näin erityinen dokumentti saisi nähdä päivänvalon. Kuninkaallisen kauppakollegion asiakirjoista ei löydy kuin vain konsepti siitä kirjeestä, joka olisi lähetetty mietinnön mukana kuninkaalliselle majesteetille saman kuun viidentenä, ja jossa mainitaan, että mietinnön konsepti oli samana päivänä lähetetty kuninkaalliseen kansliakollegioon siellä edelleen tarkastettavaksi.

Minusta on myös ihmeellistä, mistä kriitikko on ottanut pykälänsä 41 luettelon ruotsalaisista aluksista, ei siksi, että hän tässä kohdassa olisi mitenkään kasvattanut niiden lukumäärää, vaan päinvastoin merkittävästi vähentänyt niitä vastoin sitä, mitä kuninkaallisen kauppakollegion asiakirjat tästä todistavat. Hän näet sanoo: ”Kauppalaivastomme lisääntyy 113 kauppa-aluksesta vuonna 1724 329:ään vuonna 1734, ja niin edelleen.” Kuitenkin havaitsemme kollegion kertomuksesta, että jo vuonna 1723 niitä oli 117, ja kriitikon itse kirjoitukseensa liittämän kuninkaallisen kollegion 30. lokakuuta 1724 päivätyn kirjeen mukaan 348 ja saman kollegion vuoden 1727 valtiopäiville antaman luettelon mukaan 480 kappaletta. Tämän lisäksi itse asian luonteeseen kuuluu, että kriitikon tiedot tästä eivät voi pitää paikkaansa, sillä tuoteplakaatin131 säätämisvuonna 1724 113 kauppa-alusta ei mitenkään olisi voinut riittää puoliksikaan kaupan hoitamiseen. Tämän porvarissääty osoitti jo vuonna 1723 hyvin selvästi, eikä kuninkaallinen kauppakollegio olisi missään nimessä uskaltanut vahvistaa tuoteplakaattia niin pienen omien kauppa-alusten määrän varassa, ja vielä vähemmän on järkevää, että kollegio, jolla oli tarkat luettelot kaikista laivoista, ilmoittaisi ovelasti kuninkaalliselle majesteetille suuremman alusmäärän kuin mitä valtakunnassa todellisuudessa oli. Mutta koska kriitikko on käsitellyt asiaa, jota hän ei itse ole tuntenut, hänen on täytynyt tässä kuten monessa muussakin kohdassa uskoa siihen, mitä hän on voinut saada käsiinsä, ja siten hänet tulee tässä kohdin oikeudenmukaisuuden nimissä vapauttaa vastuusta virhelaskelmaansa.

1. tuoteplakaatin toimeenpanoa koskevasta mietinnöstä: Viitataan mietintöön Kansli-, bergs- och kommerskollegiernas betänkande 10.4.1723, Protokoll hos kommers-, bergs- och tulldeputationerna gemensamt 1723, R 2441, fol. 324r–336v, Frihetstidens utskottshandlingar, SRA. Ks. myös Rautakonttorin lakkauttaminen ja Lähde, s. 6–7.
2. painettuna kriitikon tutkielman jälkeen: viitataan kauppakollegion päiväämättömään kirjeeseen Til Kungl. Maj:t, angående förbudet för främmande at de icke måtte hitföra annat än deras egne lands producter, joka on julkaistu Runebergin Vesinäytteitä-kirjoituksen s. 75–79.

Unfortunately this content isn't available in English