Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Seikkaperäinen vastaus, § 70

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English

Original documents

Section

Original language

§. 70.

Criticus befarar, at utlänningen skulle genom sin större handels-styrka fördärfwa hela Rikets handel: Lät oss litet tänka på saken. Skal utlänningen stöta ut wåra egna, måste han wara i stånd, at göra samma tjenst för billigare pris.

Huru kan det ske? Man wil skylla därpå, at utländske Handlande röra sig med större Capitaler, än wåra egna det kunna göra. Detta låter ganska wäl höra sig; men lät oss tala med förfarenheten: Wisar den oss icke uttryckeligen, at en Holländsk Bonde kan segla för så låga Frakter, som den rikaste Köpman i Amsterdam, ehuru han icke hafwer en hundrade del af den senares Capitaler? Jag trotsar den största Capitalist i Stockholm, at segla på Danzig och Lübeck för drägeligare Frakt, än en Raumo- och Nystads-bo, som knapt kan räkna flere Dalrar, än den förra tusende.

Om wi likwäl oaktadt alt detta påstå, at Product-Placatet tjente til at uphjelpa wår egen handel, sätta Swenska Män i förmögenhet, och med det samma i stånd at röra sig med större Capitaler, och i följe däraf i sin handel åtnöja sig med mindre ränta, än tilförene, så är klart, at denna af Placatet förmodade werkan, nu på 40 års tid ofelbart bordt wisa sig, så at åtminstone wåre största Capitalister kunnat bårtrycka af alla utlänningar, som warit af ringare förmögenhet, deras Frakter; men då de efter så långt bemödande ej hunnit längre, än at en Ängelsk, Finsk och Holländsk Bonde, kan i fredliga tider hålla dem aldeles ute, och Penninge-räntorne inom Riks, private imellan, gå up til 12, 15 à 20 pro Cent, så måste hela den principen, som föder af sig så olyckeliga fölgder, wara i grund falsk.

Helt andre orsaker äro, som sätta den ena Nation i stånd, at hålla pris med den andra: det är tarfwelig1 lefnad, sparsama116 utredningar, lindriga hyror, och billiga Skepp; men ingendera af dessa blifwer möjelig, så länge några genom författningar äga fram för andra en lätt och säker åtkomst til Penningar.


  1. anspråkslös

Finnish

§ 70

Kriitikko pelkää, että ulkomaalaiset turmelisivat suuremmalla voimallaan koko valtakunnan kaupan. Ajatelkaamme hieman asiaa. Syrjäyttääkseen meidät ulkomaalaisen täytyy olla kykenevä tekemään samat palvelukset edullisempaan hintaan.

Miten tämä voi tapahtua? Halutaan väittää, että ulkomaalaiset kauppiaat liikkuvat suurempien pääomien turvin kuin omamme voivat tehdä. Tämä kuulostaa aika hyvältä, mutta keskustelkaamme kokemuksen kanssa. Eikö se osoita meille nimenomaan, että hollantilainen talonpoika voi purjehtia yhtä matalin rahtimaksuin kuin Amsterdamin rikkain kauppias, vaikkei hänellä ole sadasosaakaan jälkimmäisen pääomista? Haastan Tukholman suurimman kapitalistin purjehtimaan Danzigiin ja Lyypekkiin edullisimmin rahtimaksuin kuin Rauman tai Uudenkaupungin asukas, jolla tuskin on useampia taalereita kuin edellisellä on niitä tuhansia.

Jos me kuitenkin tästä huolimatta väitämme, että tuoteplakaatti edisti omaa kauppaamme, vaurastutti ruotsalaisia ja samalla teki heidät kykeneviksi liikuttamaan suurempia pääomia, ja tämän seurauksena tyytymään kaupassaan aiempaa pienempiin voittoihin, niin on selvää, että näiden plakaatin vaikutusten olisi nyt 40 vuoden aikana pitänyt epäilemättä tulla esiin. Ainakin suurimpien kapitalistiemme olisi pitänyt pystyä riistämään rahtikuljetukset kaikilta ulkomaalaisilta, joilla on ollut pienempi omaisuus. Mutta kun he eivät näin pitkän yrittämisen jälkeenkään ole päässeet sen pidemmälle kuin että englantilaiset, suomalaiset ja hollantilaiset talonpojat voivat pitää rauhallisina aikoina heidät täysin poissa kaupasta, ja valtakunnan sisäiset rahakorot yksityisten kesken nousevat 12, 15 tai 20 prosenttiin, niin koko näin onnettomia seurauksia synnyttävän periaatteen täytyy olla pohjimmiltaan väärä.

Kokonaan muita ovat ne syyt, jotka tekevät jonkin kansakunnan kykeneväksi pärjäämään hinnoissa toisten kanssa. Ne ovat vaatimaton elämäntapa, säästeliäs116 laivojen varustaminen, kohtuulliset vuokrat ja edulliset laivat, mutta mitkään näistä eivät käy mahdollisiksi niin kauan kun joillakin on säädösten takia toisia helpompi ja varmempi pääsy rahoihin.

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: