Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Seikkaperäinen vastaus, § 67

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English

Original documents

Section

Original language

Anmärkningar, Öfwer de wid Källan til Rikets Wanmagt anstälda Wattu-Prof.1

§. 67.

Bewågne Läsare!

Det förtryter mig, at jag om denna Wattu-Profwaren ej förr fick underrättelse, än sedan jag til större delen syslosatt mig med Swaret på Wederläggningen, och det i en tid, som på det nogaste warit afmätt til mångfaldiga andra förrättningar, de där med godt samwete ej kunnat wårdslösas.

När et ämne i sin ordning skal handteras, bör det med sina skäl och motskäl få fästa sig uti minnet, och ses i sitt sammanhang, på det hwar omständighet måtte få sitt behöriga ställe; men då föga annat än några af de tysta midnatts stunder fått därtil upoffras, på hwilka et med bekymmer öfwerhopat sinne, ej mera hwardera gången hunnit, än återhämta sitt lugn och sakens sammanhang, förrän Naturen fordrat det återstående af natten til lifwets wederqweckelse, så har Afhandlingen ej kunnat112 få den regel-bundna ställning, som annars en hyfsad Skrift bör äga.

Söker du sanningen, så är jag säker, at den igenfinnes: Stöter du dig öfwer ordning och skrif-sätt, så tekna dem up i ditt minne för min räkning, men utan afdrag i saken. Det är mig medfödt at fela: Jag tål gerna den blygd jag därutinnan förtjent, allenast jag kunnat afstryka mig en annan, nämligen: at sitta stum då Medborgares rättigheter trampas.

At nu aflämna et omständeligt Swar på dessa Wattu-Prof, kunde ju ej annat, än blifwa tröttsamt för dig, då nödwändigt mycket, af hwad anfördt är, borde för sammanhangets skul återhämtas, och för mig, at nu werkställa, omöjeligt. Sedan jag i föregående Afhandling fått lägga sanningen i dager, måste jag här åtnöja mig allenast med några Anmärkningar.

Ingen ting är angelägnare, än at pröfwa wattnet wid en Källa,2 innan man nyttjar något däraf; men då wattnet däruti har, efter wår Wattu-profwares eget begifwande, en lockande sötma, och det ligger wäl til pass för hwar Swensk undersåte, at få wederqwecka sig därmed, wore det äfwentyrligt, at wara för lätt-trogen, utan at noga granska saken.

Det är möjeligt, at de som wilja sälja watten på torget, ingen ting häldre önska, än at få en sådan Källa utdömd, där hwar man kunde utan penningar få dricka sig otorstig;3 och därföre betala wäl en Wattu-profware, som i det klaraste wattnet skulle oförmärkt smyga något Arsenicalskt,4 och sedan wisa för hela werlden de fula prof, som et sådant watten gifwer.


  1. Åsyftar Wattu-Prof wid Källan til Rikets Wanmagt som utgavs anonymt på Lor. Ludv. Grefings förlag 1765. Chydenius kände sannolikt till att författaren var Edvard Fredric Runeberg.
  2. at pröfwa wattnet wid en Källa: Att analysera drickbarheten och kvaliteten hos vattnet i källor och brunnar var naturligtvis av hälsoskäl mycket viktigt. Urban Hiärne gav redan 1683 ut en utförlig instruktion riktad till medicine studerande för hur vattenanalysen skulle göras, Den lilla Wattuprofwaren, hwarigenom de rätta och hälsosamma suurbrunnar ifrån de falska eller gemene jernwatn ... igenkänes och åtskillies. Carl von Linné sammanfattade sina krav på goda källor i Najades Svecicae (1734).
  3. otörstig
  4. innehållande arsenik

Finnish

Huomautuksia Valtakunnan heikkouden lähteestä otetuista vesinäytteistä5

§ 67

Hyvä lukija!

Harmikseni en saanut tietoa tästä vesinäytteiden ottajasta ennen kuin olin jo suurelta osin paneutunut vastaamaan Vastineeseen aikana, joka oli tarkkaan täynnä monenlaisia muita toimituksia, joita en voinut hyvällä omallatunnolla jättää hoitamatta.

Kun aihetta käsitellään järjestyksessä, sen perusteiden ja vastaperusteiden täytyy saada kiinnittyä muistiin ja ne täytyy nähdä yhteyksissään, jotta jokainen seikka saisi asianmukaisen paikkansa. Mutta kun tähän on voitu uhrata tuskin muuta kuin hiljaisia keskiyön tunteja, jolloin huolten täyttämä mieli ei millään kerralla ole ehtinyt enempää kuin rauhoittua ja palauttaa asioiden yhteydet ennen kuin luonto on ottanut yön jäljelläolevan osan elinvoiman elvyttämiseen, ei tutkielma ole voinut112 saada säännönmukaista muotoa, jollainen huolitellulla kirjoituksella tulisi muuten olla.

Jos etsit totuutta, olen varma, että se löytyy täältä. Jos jokin häiritsee asioiden järjestyksessä ja kirjoitustavassa, niin laske se mielessäsi minun viakseni, mutta älä anna sen heikentää itse asiaa. Erehtyminen on minulle synnynnäistä. Siedän mielelläni sen takia ansaitsemani häpeän, sillä olenhan päässyt eroon toisesta häpeästä, nimittäin siitä, että istuisin mykkänä, kun kansalaisten oikeuksia poljetaan.

Seikkaperäisen vastauksen antaminen näiden vesinäytteiden pohjalta olisi sinulle väistämättä uuvuttavaa, kun jo esitetystä täytyisi asiayhteyden takia toistaa välttämättä paljon, mikä olisi minulle nyt mahdotonta. Koska olen edellisessä tutkielmassa saanut asettaa totuuden päivänvaloon, minun täytyy tässä tyytyä ainoastaan muutamiin huomautuksiin.

Mikään ei ole tärkeämpää kuin kokeilla lähteen vettä6 ennen kuin sitä käytetään. Kun sen vesi on vesinäytteiden ottajan oman ilmoituksen mukaan houkuttelevan makeaa ja kun kaikki Ruotsin alamaiset voivat helposti saada virkistyksensä siitä, olisi vaarallista olla liian herkkäuskoinen ja jättää asia vaille tarkkaa tutkimusta.

On mahdollista, että ne, jotka haluavat myydä vettä torilla, eivät toivo mitään mieluummin kuin saada tuomituksi kelvottomaksi sellainen lähde, josta jokainen voi ilman rahaa saada juoda janonsa pois, ja he maksavat siksi hyvin vesinäytteiden ottajalle, joka huomaamatta ujuttaisi kirkkaimpaan veteen jotain arsenikkia sisältävää ja siten osoittaisi koko maailmalle, kuinka huonoja tuloksia sellainen vesi antaa.


  1. Viitataan kirjoitukseen Wattu-prof wid Källan til rikets wanmagt (Valtakunnan heikkouden lähteestä otettuja vesinäytteitä) (1765). Kirjoitus ilmestyi anonyyminä, mutta Chydenius todennäköisesti tiesi, että kirjoittaja oli Edvard Fredric Runeberg.
  2. Lähteiden ja kaivojen veden analysoiminen oli luonnollisesti terveyssyistä hyvin tärkeää. Urban Hiärne julkaisi jo 1683 lääketieteen opsikelijoille tarkoitetut perusteelliset ohjeet vesianalyysin suorittamisesta, Den lilla wattuprofwaren, hwarigenom de rätta och hälsosamma suurbrunnar ifrån de falska eller gemene jernwatn ... igenkänes och åtskillies. Carl von Linné esitti hyvälle lähteelle asettamansa kriteerit Najades Svecicae -kirjoituksessa 1734.

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: