Seikkaperäinen vastaus, § 62

§. 62.

Men at öfwertyga Läsaren om de sanskylliga orsakerna til Myntets utförande, och den klagan öfwer folkflyttningar, brist och näringslöshet, som i denna och de följande tide-hwarfwen tycktes blifwa mera grundade, än förr, så behöfwes ej mera, än anföra något af den i dessa dagar utkomna förträffeliga Instruction för den unga Polætus i några Handels-rörelser,13Instruction för den unga Polætus i några Handels-rörelser: åsyftar Efraim Otto Runebergs skrift Instruction för den unge Polaetus i några handels-rörelser (1765) som med både styrka och behaglighet äfwen utredt denna sak, då han pag. 6. säger om Gustaf den I:sta: ”at han begick det Oeconomiska felsteget, at han afskar genom et skadeligt hugg, alla de afsättnings-tåg,14bildligt om lübeckarnas handelskontakter, här sedda som grova rep eller linor fästade i de svenska hamnarna som Lübeckarne fästat i wåra Hamnar: hwaraf hän105de, at alla de arbetare, som förut hade sitt bröd utaf de Warors frambringande och anskaffande, som Lübeckarne på sine Fartyg afförde, blefwo på en gång utan föda och närings-medel, och nödgades smälta bårt genom döden, eller wika utur Riket.”15”at han begick ... utur Riket.”: citat ur Runebergs Instruction, s. 6

Han säger widare, at Handelen genom Lübeckarnes utestängande, fick en dödelig stöt, ”emedan wår egen wälmåga war med Lübeckarnas så förenad, at hon föga annat än dog i deras famn. Et fel, säger han ändteligen, drager gemenligen flere andra med sig; nu kunde ingen snäll afsättning erhållas på Landtmanna-waror, och ingen tidig undsättning i ­misswäxt-år. Fördenskul förföll jordbruket, och Konungen war nödsakad, at til en råga på wårt Handels-fördärf, förbjuda ätande Warors16ätande Warors: livsmedels utförsel ur ­Riket, ­hwaraf Landtbruket än widare förswagades,” Exporterna förminskades, ­behofwen föröktes, Handels Machinen förkrossades, och några små Atomer begynte, at krälla uti Ruinerne.17”emedan wår ... uti Ruinerne,”: citat ur Runebergs Instruction, s. 6 Behöfwes wäl något ytterligare bewis i en så solklar sak, och huru starkt prævenierad18fördomsfull måste icke den wara, som icke skulle kunna se nödwändigheten af Under-Balance och Myntets utförsel genom sådane anstalter?

Nu ser du, min Läsare! huru Criticorum anfall åt alla kanter misslyckats; så at et sundt förnuft, Tide-böcker och uplyste Medborgare äro dem allestädes emot. Här stå de nu på alla sidor kringrände19omringade af sanningen.

Med uprepandet af många åratal, Acter och Handlingar har jag fallit dig, min Läsare! beswärlig. Det hade warit långt lättare för mig sjelf, at gå dem förbi; men kom ihog, at det heter i så wigtiga ärender: non sufficit dixisse sed probasse.20non sufficit dixisse sed probasse: lat. ”Det räcker inte att bara tala, man måste bevisa också.”

För dig, som utan fördomar anser saken, har jag warit nog widlöftig. Men så Interessente sanningar afkläda därföre ingalunda sin behaglighet. Dygd och eftertanka wärfwas lätt af sanningen; men fördomar, sjelfklokhet och egennytta, slingra sig undan, så länge et enda hål finnes, at krypa uti.

1. Instruction för den unga Polætus i några Handels-rörelser: åsyftar Efraim Otto Runebergs skrift Instruction för den unge Polaetus i några handels-rörelser (1765)
2. bildligt om lübeckarnas handelskontakter, här sedda som grova rep eller linor fästade i de svenska hamnarna
3. ”at han begick ... utur Riket.”: citat ur Runebergs Instruction, s. 6
4. ätande Warors: livsmedels
5. ”emedan wår ... uti Ruinerne,”: citat ur Runebergs Instruction, s. 6
6. fördomsfull
7. omringade
8. non sufficit dixisse sed probasse: lat. ”Det räcker inte att bara tala, man måste bevisa också.”

§ 62

Mutta lukijan vakuuttamiseksi niistä syistä, jotka johtivat rahojen maasta­vientiin ja maastamuuttoa, pulaa ja elinkeinojen vähäisyyttä koskevaan valitukseen, jonka tällä ja seuranneilla aikakausilla vaikuttaa olleen perustellumpaa kuin aiemmin, ei tarvita enempää kuin lainata katkelma näinä päivinä ilmestyneestä mainiosta teoksesta Instruction för den unga Polaetus i några Handels-rörelser21Efraim Otto Runebergin kirjoitus Instruction för den unge Polaetus i några handels-rörelser (1765) (”Ohjeita nuorelle Polaetukselle joissakin kauppaliiketoimissa”)., jossa myös tätä asiaa on selvitetty sekä pontevasti että miellyttävästi. Siinä sanotaan sivulla 6 Kustaa I:stä, ”että hän teki sen taloudellisen virheen, että hän katkaisi vahingollisin iskuin kaikki ne myynnin köydet, joilla lyypekkiläiset olivat kiinnittyneet satamiimme. Tämän seuraus oli,105 että kaikki ne työntekijät, jotka aiemmin saivat leipänsä lyypekkiläisten aluksillaan pois kuljettamien tavaroiden tuottamisesta ja hankkimisesta, jäivät yhdellä kertaa ilman ruokaa ja elantoa ja joutuivat riutumaan kuolemaan asti tai lähtemään valtakunnasta”22”että hän teki sen ... tai lähtemään valtakunnasta”: lainaus Runebergin Instruction-kirjoituksesta, s. 6.

Hän sanoo edelleen, että kauppa sai lyypekkiläisten ulossulkemisen kautta ”kuolettavan iskun, sillä oma hyvinvointimme oli niin sidoksissa lyypekkiläisiin, ettei se voinut muuta kuin kuolla heidän syliinsä”. ”Virhe”, hän sanoo lopuksi, ”johtaa yleensä useampiin muihin. Nyt maaseudun tavaroille ei löytynyt nopeaa menekkiä, eikä katovuosina ollut saaatavilla minkäänlaista pikaista apua. Tästä syystä maanviljelys romahti ja kuninkaan oli pakko, jotta kauppamme tuho olisi ollut täydellinen, kieltää syötävien tavaroiden vienti valtakunnasta, minkä seurauksena maanviljelys heikentyi vielä entisestään. Viennit pienenivät, tarpeet kasvoivat, kaupan kone murskaantui ja jotkut pienet atomit alkoivat kömpiä ulos raunioista.”23”kuolettavan iskun, ... kömpiä ulos raunioista.”: lainaus Runebergin Instruction-kirjoituksesta, s. 6 Tarvitaanko näin päivänselvässä asiassa mitään lisätodistusta, ja kuinka vahvat ennakkoasenteet onkaan sillä, joka ei pysty näkemään, että alijäämä ja rahojen poiskulkeutuminen ovat tällaisten toimien väistämätön seuraus?

Nyt näet, lukijani, kuinka kriitikoiden hyökkäykset ovat epäonnistuneet kaikissa suunnissa niin, että terve järki, aikakirjat ja valistuneet kansalaiset ovat täysin niitä vastaan. Tässä ne nyt seisovat totuuden kaikilta puolilta piirittäminä.

Lukijani, sinusta on tuntunut vaivalloiselta, että olen toistanut monia vuosilukuja, asiakirjoja ja säädöksiä. Olisi ollut minullekin paljon helpompaa ohittaa ne, mutta muista, että niin tärkeistä asioista sanotaan: non sufficit dixisse sed probasse24non sufficit dixisse sed probasse: lat. ”ei riitä, että asia sanotaan, se on myös todistettava”.

Sinusta, joka ilman ennakkoluuloja tarkastelet asiaa, olen kyllä tuntunut monisanaiselta. Mutta näin mielenkiintoiset totuudet eivät sen takia menetä miellyttävyyttään. Totuus vakuuttaa helposti hyveen ja harkinnan, mutta ennakkoluulot, viisastelu ja itsekkyys pakenevat niin kauan kuin on jäljellä yksikin reikä ryömiä ulos.

1. Efraim Otto Runebergin kirjoitus Instruction för den unge Polaetus i några handels-rörelser (1765) (”Ohjeita nuorelle Polaetukselle joissakin kauppaliiketoimissa”).
2. ”että hän teki sen ... tai lähtemään valtakunnasta”: lainaus Runebergin Instruction-kirjoituksesta, s. 6
3. ”kuolettavan iskun, ... kömpiä ulos raunioista.”: lainaus Runebergin Instruction-kirjoituksesta, s. 6
4. non sufficit dixisse sed probasse: lat. ”ei riitä, että asia sanotaan, se on myös todistettava”

Unfortunately this content isn't available in English