Seikkaperäinen vastaus, § 59

§. 59.

I fjortonhundrade talet utmärglades Swenska undersåtare af de odrägeliga pålagor, som Danska Öfwerwäldet drog in och förde öfwer til Dannemark. I alla tider har man klagat öfwer underwigt, det skedde äfwen denna tiden; men icke desto mindre fants här redbart Mynt i landet, ej allenast inländskt, utan äfwen främmande Mynt-sorter, såsom Ängelska Nobler,6i Sverige gångbara utländska, i första hand engelska, guldmynt Ungerska Gülden, Lübske Marker med flere.

Då war den arbetande hopens antal dubbelt emot nu:7den arbetande hopens antal dubbelt emot nu: Det var en vanlig föreställning vid den här tiden att befolkningen hade varit betydligt större förr. Enligt t.ex. Montesquieu hade jordens befolkning förr varit tio gånger större. Från och med 1749 fick man i Sverige någorlunda tillförlitliga uppgifter om befolkningsmängden och det visade sig att tidigare gjorda uppskattningar hade varit i överkant. då exporterades Spannemål och Victualier til stor myckenhet, hwilket ännu skedde i 15 hundrade talet, som ses bland annat af den Handels-Tractat, som 1536 slöts med Lübeckarne,8Handels-Tractat, som 1536 slöts med Lübeckarne: Efter Grevefejden ingick man ett nytt handelskontrakt med Lübeck. Lübeck förlorade sin tidigare särställning och begränsningarna för den svenska utrikeshandeln avskaffades. där de blefwo förbudne, at exportera några Victualier, hwaraf de hämtat den nytta, at i det ställe nu för tiden sälja sådant til oss. Alt detta talade för denna tidsens Handels-Balance emot wår. Är icke Rikedom och wälmåga rätta ändamålet af wår Handel? Den Handel måste således heta gagnelig, hwarigenom detta ändamål bäst winnes? Men huru står det nu til med oss? Hwar är wårt folk? Hwar wår Spannemål? Hwar wåre Victualier? Hwar äro wåra Penningar? Hu101ru hafwe wi handlat? Hwad ut- eller inländska Mynt-sorter gå i wår rörelse? Hurudane äro wåra Financer? Är icke en eller annan bedragares undergång i stånd, at städja hela Rikets Handels-rörelse? Och et olycks-djup, där Ständer genom outtröttelig möda på 6 à 8 månader knapt hunnit se bottnen af, hotar oss, så at näppeligen någon utwäg mera synes möjelig, at rädda Riket, utom den, som man så mycket ropar på, nämligen: at å nyo öfwerlämna det allmännas wälfärd i deras händer, som hittils så djerft handlat med Krona och Medborgare.

1. i Sverige gångbara utländska, i första hand engelska, guldmynt
2. den arbetande hopens antal dubbelt emot nu: Det var en vanlig föreställning vid den här tiden att befolkningen hade varit betydligt större förr. Enligt t.ex. Montesquieu hade jordens befolkning förr varit tio gånger större. Från och med 1749 fick man i Sverige någorlunda tillförlitliga uppgifter om befolkningsmängden och det visade sig att tidigare gjorda uppskattningar hade varit i överkant.
3. Handels-Tractat, som 1536 slöts med Lübeckarne: Efter Grevefejden ingick man ett nytt handelskontrakt med Lübeck. Lübeck förlorade sin tidigare särställning och begränsningarna för den svenska utrikeshandeln avskaffades.

§ 59

Ruotsin alamaisia piinattiin 1400-luvulla sietämättömillä maksuilla, joita Tanskan ylivalta keräsi ja siirsi Tanskaan. Kaikkina aikoina on valitettu kaupan alijäämäisyydestä, ja niin tapahtui myös tuolloin, mutta maasta löytyi siitä huolimatta käteistä rahaa, ei ainoastaan kotimaista, vaan myös vieraita rahalajeja, kuten muun muassa englantilaisia noble-kultarahoja, unkarilaisia guldeneita ja lyypekkiläisiä markkoja.

Työtätekevien lukumäärä oli tuolloin kaksinkertainen verrattuna nykyiseen9kaksinkertainen verrattuna nykyiseen: Tähän aikaan uskottiin yleisesti, että väkiluku oli aikaisemmin ollut huomattavasti suurempi. Esim. Montesquieun mukaan maapallon väkiluku oli ollut kymmenkertainen senhetkiseen verrattuna. Ruotsin väkiluvusta saatiin vuodesta 1749 alkaen tarkkoja lukuja, jotka osoittautuivat huomattavasti oletettua alhaisemmiksi.. Viljaa ja elintarvikkeita vietiin tuolloin suuria määriä. Näin tapahtui vielä 1500-luvulla, mikä nähdään muun muassa vuonna 1536 lyypekkiläisten kanssa solmitusta kauppasopimuksesta101536 lyypekkiläisten kanssa solmitusta kauppasopimuksesta: Ns. kreivisodan (grevefejden) jälkeen Lyypekin kanssa tehtiin uusi kauppasopimus, jossa se menetti aikaisemman erityisasemansa ja Ruotsin ulkomaankaupan rajoitukset poistettiin., jossa heitä kiellettiin viemästä maasta mitään elintarvikkeita. Tästä he ovat ottaneet sen hyödyn, että nykyisin he sen sijaan myyvät sellaisia meille. Kaikki tämä osoittaa, että kauppa oli tuolloin paremmassa tasapainossa kuin nykyisin. Eivätkö rikkaus ja hyvinvointi ole oikeita päämääriä kaupallemme? Hyödyllistä täytynee siten olla sen kaupan, jonka kautta tämän päämäärän voi parhaiten saavuttaa? Mutta mikä meidän tilanteemme oikein on? Missä on kan­samme? Missä viljamme? Missä elintarvikkeemme? Missä ovat meidän rahamme? Kuinka olemme101 käyneet kauppaa? Mitä ulko- tai kotimaisia raha­laatuja käytetään liiketoimissamme? Millainen on taloutemme tila? Eikö yhden tai toisen petkuttajan turmio voi pysäyttää kaupan koko valtakunnassa? Ja meitä uhkaa onnettomuuden syöveri, jonka pohjaa säädyt ovat väsymättömällä 6–8 kuukauden puurtamisella tuskin päässeet näkemään, niin että valtakunnan pelastamiseksi näyttää tuskin olevan enää mitään keinoa paitsi se, jonka perään paljon huudetaan, eli yleisön hyvinvoinnin jättäminen jälleen niiden käsiin, jotka tähänkin asti ovat niin röyhkeästi käsitelleet kruunua ja kansalaisia.

1. kaksinkertainen verrattuna nykyiseen: Tähän aikaan uskottiin yleisesti, että väkiluku oli aikaisemmin ollut huomattavasti suurempi. Esim. Montesquieun mukaan maapallon väkiluku oli ollut kymmenkertainen senhetkiseen verrattuna. Ruotsin väkiluvusta saatiin vuodesta 1749 alkaen tarkkoja lukuja, jotka osoittautuivat huomattavasti oletettua alhaisemmiksi.
2. 1536 lyypekkiläisten kanssa solmitusta kauppasopimuksesta: Ns. kreivisodan (grevefejden) jälkeen Lyypekin kanssa tehtiin uusi kauppasopimus, jossa se menetti aikaisemman erityisasemansa ja Ruotsin ulkomaankaupan rajoitukset poistettiin.

Unfortunately this content isn't available in English