Uskonnonvapausmuistion luonnos

1

D. 17 Dec. 1778.

52.

I en tid, då Sverige, under en mild och vis regering, är nästan det enda rike i Europa som åtniuter en fullkomlig in- och utvärtes frid, kunna våra hiertan ej annat än blöda öfver de förskräkliga olyckor, vedervärdigheter och förföljelser som nu häftigt utbreda sig öfver större delen af verlden.

Månne då någon ting kunde vara mera välbetänkt, mera enligt med en rätskaffens christelig Kärlek för alla menniskor i gemen, mera instämmande med den ädla frihets och enighets anda som anstår et sällt20lyckligt folk, och, torde hända, äfven med vårt eljest goda men folkfattiga Fäderneslands sanskyldige interesse, än om vi, vid et sådant tilfälle, med ömhet öpnade våra armar mot alla de olyckelige som redan äro eller blifva i hela den öfriga delen af verlden antingen utan fristad i sine fädernesland, eller genom afsky för andres grymhet och våld, emot dem kalsinnige? Månne, i en tid, då vår invärtes sällhet genom den af Försynens hand oss tilsände stora välsignelse i vårt Konunga Hos,21stora välsignelse i vårt Konunga Hos: kronprinsen Gustav Adolf hade fötts 1.11.1778 i hela nationens hiertan väkt en täflan til barmhertighets verk och ädla gerningar, månne då, säger jag, någon föresats kunde vara det Högv. Stånd. värdigare, än at genom underdånig anhållan och tilstyrkan söka förmå vår milda Konungs hierta til en sådan allmän nåd emot menniskoslägtet, emot nästan, Guds ädlaste verk, af hvad stånd, ålder, kön eller trosbekännelse den helst vare månde.

Jag vågar tro, at lika som Kärlek och miskundsamhet22barmhärtighet i alla afseenden åligger dem som hafva sig det Hel.2 prediko embetet ombetrodt, och likasom det visserligen är deras skyldighet at derutinnan förelysa andra med goda efterdömen, så skulle ock det Högv. Pr. St:ts underdåniga bön icke blifva kraftlös utan finnas värdig någon upmärksamhet hos en Konung, hvilkens goda hierta och ädla siäl ej annat kan, än med välbehag anse alla de förslager som leda til Fäderneslandets upkomst och människoslägtets rädning.

De fördomar äro, Gudi lof! länge sedan skingrade, som i fordna tider velat genom förföljelser utrota villomeningar. Erfarenheten och alla tiders Historia ådagalägga ovedersägligen at under Guds välsignelse äro mildhet, tålsamhet,23tålamod uplysning och en sagtmodig undervisning de enda medel som rätteligen kunna omvända vilsefarande menniskor. Och vare långt ifrån Oss alla som utgöra Sveriges Rikes Presterskap, det misstroende til Guds uppenbarade Ord och vår Hel. Evangeliska Lära, at vi skulle befara någon des rubning derigenom, at fremlingar af andre religioner som således kunde inkomma at bland oss nedslå sina bopålar, skulle icke vilja genast den samma antaga, utan i stilhet och späkt24i stilhet och späkt: på ett fridsamt sätt efter hvar sin öfvertygelse dyrka den evige och alsmägtige Guden, alles vår Fader. Nej! icke är Stockholm blefvet Calvini tilhängare25Calvini tilhängare: kalvinistiskt ehuru der i flere år varit offentelig Gudstienst för de så kallade Protestanter! Icke är Danmark Judiskt, fast detta osälla folket der lefver i fred och besöker sina synagoger offenteligen! Icke är Preusen Romersk Catholsk, fast desse och alle fremande trosförvanter der idka ofentelig Gudstienst!

Mit allerödmiukaste hemställande är således, at det Högv. Stånd, skulle, i samråd med de öfrige Respect. Stånden hos H:s M:t i underdånighet anhålla, det täktes H:s M:t för nu och alla tilkommande tider mildeligen förordna:3

1:o At alla Fremlingar, af hvad Stånd, ålder, Kön eller trosbekännelse som helst, hvilka hädanefter vilja i Sverige och des underliggande provincer, Pommern allena undantaget, inflytta, at derstädes nedslå sit bo och sig ärligen nära, skola dertil ega fullkomlig frihet, med allernådigste tilsägelse af samma Konungsliga beskydd och huldhet, som alle andre Sveriges undersåtare, ifrån den dag de Kongl: M:t tro och lydno svärja;26tro och lydno svärja: genom att svära tro och lydnad till regenten blev man hans undersåte hvilket kunde ske vid Rådstufvu Rätt i den första stad dit de vorde ankommande: Och skulle fördenskul vid gränse-orterne icke göras minsta svårighet för pass,27icke göras minsta svårighet för pass: inte krävas inresetillstånd utan kunde allenast efterfrågas, och för vidare tilfällig underrättelse noga annoteras,28antecknas hvilka dermed varit försedde eller icke. Dock skulle denna tilsägelse icke komma dem til godo, som, innom någon viss tid efter sin ankomst, blefvo öfvertygade29blefvo öfvertygade: kunde bevisas at för grofva brott vara från sine hemorter förrymde.

2:o) At alla inkommande Fremlingar skulle af Konungen försäkras om fullkomlig samvets frihet, för sig, sina barn och efterkommande, och at få ostördt och offenteligen, dock med sedighet och utan at göra våre infödda menigheter30infödda menigheter: egna församlingar förargelse, idka hvar sin gusstienst,31gudstjänst samt af sine egne Präster låta sig viga, döpa, begrafva etc. efter hvarje religions och nations öflige32vanliga sed. Dock med alfvarlig och sträng tilsägelse för dem alle, andelige och verldslige, at hvarken offenteligen eller hemligen förleda eller söka förleda någon til affall från den rena Evangeliska Lutherska läran; hvarå hårdt straff både för den förförande och den som låte sig förföras, kunde blifva utsatt; och torde efter min tanke, all egendoms confiscation och evinnerlig landsflygt vara dertil tienligast. Och skulle likaledes deras Andelige vara strängt förbudne at icke befatta sig med några Presterlige förrätningar i de infödde menigheterne.

3:o) At Desse inkommande fremlingar skulle hafva lof at4 [i] städer och på land, ehvarest de kunna sig nedsätta, opåtaldt idka hvar och en den slögd, konst eller vetenskap han kan och förstår: Dock skulle de i synnerhet, så vida utan tvång möjeligit vore, förmås at antaga sig jordbruk, och, om deras antal blefve för stort, samhälls vis flytta til de i Riket varande mäst obebodde men til cultur33odling tienlige ställen, hvarest de, om ibland dem icke vore folk af penninge styrka, borde genom förlag34startkapital, lån och understöd i början hielpas, och kunde sedan, snartnog, genom flit och arbete, af stora ödemarker tildana frugtbara provinser. Och borde deras flit i denna vägen med största omsorg väckas och upmuntras, såsom hvarigenom nya skatter för hela riket efterhanden kunde upkomma.

I anledning af ofvanstående 2:e moment torde jag ännu i ödmiukhet få tillägga et i mit tycke bevekande skäl. Alla religions tvång oaktadt, finnes i Sverige en myckenhet fremmande tros-förvanter, egentligen af lägre classen folk, såsom Soldater och fabriks-folk m.fl. och då så okunnige menniskor gerna äro vidskepelige, hvarifrån och til grof ogudaktighet, Gudi klagadt, ofta är en kort väg: Ho35vem vet då, om icke just i religions tvången, som göra tusende slags hinder i deras giftermål, och som förbiuder dem at i den tro de sielfve idka upföda sina barn, just ligger förborgad en källa til många grufveliga brott och synder som hos oss taga öfverhanden, och hvilka ifrån dem kunnat blifva bland vårt eljest sediga folk utspridde, såsom lösaktighet, många stumma synder, och i synnerhet Barna-mord. Månne icke t.ex. en Fanatisk Catolsk moder, som i sin blindhet tror at ingen Luthersk Evangelisk kan blifva salig, tror sig göra sit barn en stor välgerning, då hon antingen i moderlifvet eller strax efter5 födslen afhänder det lifvet: Jag rys vid denna tanka och alla des fölgder, och jag önskar, at ingen af et blindt och öfverdrifvit nit måtte blifva oskyldigt saker36orsaken til sådana och flera styggelser.

Alt detta öfver[?]mas det Högw. Stånd:s ömma behiertande och pröfning etc.

1. lyckligt
2. stora välsignelse i vårt Konunga Hos: kronprinsen Gustav Adolf hade fötts 1.11.1778
3. barmhärtighet
4. tålamod
5. i stilhet och späkt: på ett fridsamt sätt
6. Calvini tilhängare: kalvinistiskt
7. tro och lydno svärja: genom att svära tro och lydnad till regenten blev man hans undersåte
8. icke göras minsta svårighet för pass: inte krävas inresetillstånd
9. antecknas
10. blefvo öfvertygade: kunde bevisas
11. infödda menigheter: egna församlingar
12. gudstjänst
13. vanliga
14. odling
15. startkapital, lån
16. vem
17. orsaken

1

17. joulukuuta 1778.

52.

Aikana, jona Ruotsi lempeän ja viisaan hallitusvallan alaisuudessa on melkeinpä ainoa Euroopan valtakunta, joka nauttii täydellistä sisäistä ja ulkoista rauhaa, sydämemme voivat vain vuotaa verta ajatellessamme niitä hirmuisia onnettomuuksia, kauheuksia ja vainoja, jotka parhaillaan kiivaasti leviävät suurimpaan osaan maailmaa.

Voisiko siis mikään olla perustellumpaa, paremmin kaikkiin ihmisiin yleisesti kohdistuvan oikeamielisen kristillisen rakkauden sekä onnelliselle kansalle sopivan vapauden ja yksimielisyyden jalon hengen ja varmaankin myös muuten hyvän, mutta vähäväestöisen isänmaamme todellisen edun mukaista kuin se, että juuri tällaisessa tilanteessa avaisimme sylimme hellästi kaikille onnettomille, jotka jo ovat vailla tai tulevaisuudessa jäävät vaille turvaa isänmaassaan tai toisten julmuuden ja väkivallan takia suhtautuvat siihen kylmästi? Voisiko aikana, jona sisäisten olojemme onnellisuus Kaitselmuksen meille ja kuningashuoneellemme suoman suuren siunauksen37meille ja kuningashuoneellemme suoman suuren siunauksen: viitataan Kustaa Adolfin syntymään 1.11.1778 välityksellä on virittänyt koko kansakunnan sydämissä keskinäisen kilpailun laupeudentöiden ja jalojen tekojen aikaansaamiseksi, voisiko siis silloin, näin sanon, mikään hanke olla paremmin kunnianarvoisan säädyn arvon mukainen kuin pyrkimys saada alamaisella anomuksella ja kannatuksen ilmauksella lempeän kuninkaamme sydän taivutetuksi tuollaiseen yleiseen armonosoitukseen ihmiskunnalle, lähimmäiselle, Jumalan jaloimmalle luomukselle, hänen säädystään, iästään, sukupuolestaan ja uskontunnustuksestaan riippumatta.

Rohkenen uskoa, että samoin kuin rakkaus ja laupeus kuluvat joka suhteessa niiden velvollisuuksiin, joiden haltuun pyhä2 saarnavirka on uskottu, ja samoin kuin heidän velvollisuutensa tässä tehtävässä tosiaankin on valaista muiden tietä hyvää esimerkkiä osoittamalla ei kunnianarvoisan pappissäädyn alamainen anomuskaan jäisi tehottomaksi, vaan saisi huomiota osakseen kuninkaalta, jonka hyvä sydän ja jalo sielu voivat vain suopeasti suhtautua kaikkiin ehdotuksiin, jotka johtavat isänmaan menestykseen ja ihmissuvun pelastumiseen.

Sellaiset käsitykset, joiden vallassa entisaikoina on haluttu vainoilla kitkeä pois harhaopit, ovat Jumalan kiitos jo kauan sitten haihtuneet. Kokemus ja kaikkien aikakausien historia osoittavat kiistattomasti, että lempeys, kärsivällisyys, valistaminen ja rauhallinen opetus ovat Jumalan siunaamina ainoat keinot, jotka voivat oikealla tavalla käännyttää harhaantuneita ihmisiä. Ja olkoon meistä kaikista Ruotsin valtakunnan papiston jäsenistä kaukana sellainen Jumalan ilmoitettuun sanaan ja pyhään evankeliseen oppiimme kohdistuva epäluottamus, että pelkäisimme sen millään tavoin järkkyvän siitä, että muihin uskontokuntiin kuuluvat muukalaiset, jotka siis voisivat saapua maahan asettuakseen keskuuteemme asumaan, eivät haluaisi heti omaksua tätä oppia, vaan palvelisivat hiljaisesti ja rauhallisesti iankaikkista ja kaikkivaltiasta Jumalaa, meidän kaikkien Isäämme, kukin oman vakaumuksensa mukaisesti. Ei toki – ei Tukholmasta ole tullut Calvinin kannattajaa, vaikka siellä on jo useiden vuosien ajan pidetty julkisia jumalanpalveluksia näille niin sanotuille protestanteille! Ei Tanska ole juutalainen, vaikka tämä onneton kansa elää siellä rauhassa ja käy julkisesti synagogissaan! Ei Preussi ole roomalaiskatolinen, vaikka katolilaiset ja kaikki vierasuskoiset saavat siellä pitää julkisia jumalanpalveluksiaan!

Nöyrin ehdotukseni siis on, että kunnianarvoisa säädyn pitäisi yhteisesti muiden säätyjen kanssa anoa hänen majesteetiltaan alamaisesti, että hänen majesteettinsa suvaitsisi armollisesti säätää nykyhetkeä ja tulevia aikoja varten:3

1) että säädystään, iästään, sukupuolestaan ja uskontunnustuksestaan riippumatta kaikki muukalaiset, jotka tästä lähtien haluavat muuttaa Ruotsiin ja sen alaisiin maakuntiin, ainoastaan Pommeria lukuun ottamatta, asettuakseen tänne asumaan ja hankkiakseen kunniallisesti elantonsa, saavat sen tehdä täysin vapaasti, ja heille luvataan armollisimmin sama kuninkaallinen suojelus ja suosiollisuus kuin kaikille Ruotsin alamaisille siitä päivästä saakka, jona he vannovat uskollisuutta ja kuuliaisuutta kuninkaalle, mikä voisi tapahtua sen kaupungin raastuvanoikeudessa, jonne he ensiksi saapuvat. Eikä rajapaikkakunnilla pitäisi tästä syystä vaikeuttaa maahanpääsyä passia vaatimalla, vaan sitä voitaisiin vain kysyä ja merkitä myöhempää mahdollista tiedonsaantia varten tarkasti muistiin, keillä oli passi ja keillä ei. Tämän turvalupauksen ei kuitenkaan pitäisi tulla niiden osaksi, joista saataisiin tietyn ajan kuluessa heidän saapumisestaan varma tieto, että he ovat paenneet kotiseudultaan tehtyään törkeitä rikoksia.

2) että kuningas takaisi kaikille maahan saapuville muukalaisille täydellisen omantunnonvapauden niin heille itselleen kuin heidän lapsilleen ja jälkeläisilleenkin, ja sen, että he saisivat häiritsemättä ja julkisesti, kuitenkin hyvä tapoja noudattaen ja herättämättä pahennusta meidän omissa seurakunnissamme, pitää kukin omia jumalanpalveluksiaan sekä antaa omien pappiensa vihkiä heidät avioliittoon, kastaa, haudata jne. kunkin uskonnon ja kansakunnan tapojen mukaisesti. Kuitenkin heitä kaikkia, niin hengellisen kuin maallisenkin toiminnan harjoittajia, olisi vakavasti ja ankarasti kiellettävä niin julkisesti kuin salaisestikaan houkuttelemasta tai yrittämästäkään houkutella ketään luopumaan puhtaasta evankelisluterilaisesta opista. Voitaisiin säätää ankara rangaistus sekä houkuttelijalle että henkilölle, joka antautuisi houkuteltavaksi, ja käsitykseni mukaan kaiken omaisuuden takavarikointi ja pysyvä maastakarkotus lienevät tässä asiassa sopivimmat keinot. Ja samoin heidän hengenmiehiltään pitäisi ankarasti kieltää kaikki papilliset toimet kantaväestön seurakunnissa.

3) että näillä maahan saapuvilla muukalaisilla olisi lupa4 kaupungeissa ja maaseudulla, minne he vain voivat asettua, harjoittaa rangaistuksetta sellaista käsityötä, taidetta tai tiedettä, jota kukin osaa ja taitaa. Kuitenkin heitä olisi erityisesti taivuteltava ryhtymään maanviljelijöiksi, sikäli kuin tämä pakkoon turvautumatta käy päinsä, ja mikäli heitä ilmaantuisi liian paljon, muuttamaan yhdyskunnittain valtakunnan harvaanasutuimmille, mutta viljelyyn soveltuville seuduille, joilla heitä olisi autettava alkuun lainoilla ja tukirahoilla, ellei heidän joukossaan olisi varakasta väkeä. He kykenisivät sitten hyvinkin nopeasti uutteruudella ja työnteolla muokkaamaan laajoista erämaista viljavia maakuntia. Ja heidän tämänsuuntaista uurastustaan pitäisi mitä huolekkaimmin viritellä ja kannustaa, koska sen kautta koko valtakunnalle saattaisi vähitellen syntyä uusia rikkauksia.

Edellä esitetyn 2. kohdan johdosta saanen vielä nöyrästi lisätä yhden mielestäni asiaa puoltavan perusteen. Kaikista uskontoon kohdistuvista rajoituksista huolimatta Ruotsissa on runsaasti vierasuskoisia, ensi sijassa alempaan luokkaan kuuluvaa väkeä kuten sotilaita ja tehdastyöläisiä ym., ja kun tuollaiset tietämättömät ihmiset ovat useinkin taikauskoisia, tästä on monesti vain lyhyt tie karkeaan jumalattomuuteen, Jumala armahtakoon. Kukapa siis voi sanoa, etteikö juuri uskonnonharjoituksen rajoittaminen, joka tuhansin tavoin estää heidän avioliittojaan ja kieltää heitä kasvattamasta lapsiaan siihen uskoon, jota he itse harjoittavat, olekin juuri salainen lähde, josta saavat alkunsa monet kauheat rikokset ja synnit, jotka ovat keskuudessamme pääsemässä valtaan ja ovat voineet heidän kauttaan levitä muuten hyvätapaisen kansamme keskuuteen. Mainittakoon siveettömyys, monet mykät synnit38mykät synnit: Kokoava nimitys epäluonnollisina ja synnillisinä pidettyille seksuaalisuuden muodoille (eläimiin sekaantuminen, sukurutsaus, itsetyydytys, homoseksuaalisuus jne.) ja etenkin lastenmurhat. Eiköhän esim. kiihkokatolinen äiti, joka sokeudessaan uskoo, ettei kukaan evankelisluterilainen voi päästä autuuteen, usko tekevänsä lapselleen suuren hyvän työn riistäessään tältä elämän joko kohdussa tai heti5 syntymän jälkeen. Tämä ajatus ja kaikki sen seuraukset kauhistuttavat minua, ja toivon, ettei kukaan sokean ja liiallisen uskoninnon takia tahattomasti aiheuttaisi tuollaisia eikä muitakaan kauheuksia.

Kaikki tämä jätetään kunnianarvoisan säädyn tarkan harkinnan ja tutkiskelun kohteeksi jne.

Suom. Heikki Eskelinen

1. meille ja kuningashuoneellemme suoman suuren siunauksen: viitataan Kustaa Adolfin syntymään 1.11.1778
2. mykät synnit: Kokoava nimitys epäluonnollisina ja synnillisinä pidettyille seksuaalisuuden muodoille (eläimiin sekaantuminen, sukurutsaus, itsetyydytys, homoseksuaalisuus jne.)

Unfortunately this content isn't available in English