Previous Section: Neljäs saarna käskyistä, § 11
Next Section: Neljäs saarna käskyistä, § 13
§. 12.
Til denna dagens helgande hörer äfven för det andra all enskild andakt hemma i husen på dessa dagar. Hela dagen är Herrans och af Honom helgad, därföre måste den ock hel och hållen användas til själens hvila och förnöjelse i Gudi. Den upbyggelse och upmuntran vi fått i den allmänna Gudstjensten bör sorgfälligt vid magt hållas hela dagen, genom Gudaktighets öfningar. Det predikade ordet bör gömmas och förvaras i et troget hjerta, så at vi dels påminne oss, hvad vi där lärt, dels nogare pröfve oss därefter, dels genom Christeliga samtal erhindra hvarandra därom, och genom böner och Gudeliga psalmer söka at göra vårt hjerta brinnande i Gudi. Då bör ock någon tid374 användas på Guds ords ytterligare läsande och betraktande, hvartil större delen Christne ej hafva tilräckelig tid på söknedagarna.1 Et sådant andeligit arbete på Sabbatsdagen var redan i Gamla Testamentet af Gudi befalt, då Han på ena sidan ogillar Juda folkets utvärtes fastor och öfningar som de beropade sig uppå, och sade: Hvarföre faste vi, och tu ser ther intet uppå? Hvi tvinge vi vår kropp, och tu vilt intet veta theraf? Es. 58:3. Och på andra sidan lärer dem, huru denna helga dagen rätt skulle brukas, då Han säger: Om tu vänder tin fot ifrån Sabbaten, det är, icke allenast din fot och hela din kropp, utan ock hela din själ ifrån Sabbatens ohelgande, och gifver dem båda en rätt hvila i Herranom, så at tu icke gör på minom helgedag, hvad som tig tyckes, så skal thet kallas en lustig2 Sabbat, til at helga och prisa Herran, v. 13. Ser, mine Åhörare! detta var då redan det rätta Sabbats arbetet; ty så varder tu honom prisandes, när tu icke gör eller vandrar på tina egna vägar, eller varder funnen, uti thet som tig täckes eller hvad tu talar,3 det är, icke inrättar ditt tal efter ditt eget tycke til fåfänga och lättsinnighet. Huru mycket mera bör icke oss då, som genom Sabbatens Herre äre befriade ifrån alt yttre tvång, frivilligt öfverlämna på denna375 dagen både kropp och själ til Hans dyrkan och låf och vår egen upbyggelse. Men här är ännu et Sabbats-arbete för oss Christna rätt så nödigt och nyttigt som detta, om ej nödigare: det är i synnerhet ungdomens och barnens undervisning och handledande til at lära läsa och förstå sina Christendoms stycken. Därtil förslå väl ingalunda helgedagarna allena, utan måste ock därpå flera tider och söknedagar användas, men så blifva dock Söndagarna de ständiga öfnings- och undervisningsdagar, då Föräldrar, Husbönder och Läromästare få undersöka deras framsteg, och tilhålla dem, at troligen öfva sig i vår Christeliga salighets lära. På dessa dagar passar det bäst för föräldrar, at taga sina mindre barn i sin famn och med vördnad förtälja för dem, hela denna synliga verldenes skapelse, dess uppehållning och styrelse, om sitt och sina barns iråkade elände genom synden, om Guds eviga råd til vår frälsning, om Frälsarens Jesu obeskrifveliga kärlek, om ordningen til delaktigheten häruti, och om den stora lycksalighet, hvarmed Herren kröner sina trogna barn i tid och i evighet, då de olydige hafva at bäfva för et brinnande helfvete; och i synnerhet böra de tala om för sina barn, huru hjerteligen deras Jesus älskar dem,376 och inöfva dem redan i deras späda år, at, fast på et barnsligit sätt, dock förtroligen umgås med sin trofasta själavän. Det tjenar äfven långt bättre för ordenteliga4 Församlingens Lärare, at på Sabbatsdagarna hålla, utom de ordenteliga5 predikningarna, med sine Åhörare några allmänna och fria upbyggelsestunder,6 antingen til undervisning eller ock til upmuntran, eller som rättast synes vara, til båda; eller ock öpna sig genom Guds nåd en väg på dessa dagar til enskilt själa-förtroende med sine Åhörare, än hafsa ifrån sig en vårdslös kallsinnig Gudstjenst, för at få fördrifva det mästa af denna dyra dagen i fåfängelighet, vällust eller lättja.
§ 12
Tämän päivän pyhittämiseen kuuluu toiseksi myös kaikenlainen yksityinen hartaudenharjoitus kodeissa näinä päivinä. Koko päivä on Herran, ja hänen pyhittämänsä, ja siksi se täytyy myös kokonaisuudessaan käyttää sielun lepoon ja iloon Jumalassa. Yleisessä jumalanpalveluksessa saatu mielen ylennys ja rohkaisu tulee jumalisuutta harjoittamalla tarkoin säilyttää koko päivän ajan. Saarnan sanat tulee kätkeä ja säilyttää uskollisessa sydämessä, niin että yhtäältä muistamme, mitä olemme oppineet ja tutkailemme itseämme tarkemmin niiden pohjalta, ja toisaalta kristillisten keskustelujen avulla muistutamme toisiamme niistä, ja koetamme rukousten ja jumalallisten virsien avulla saada sydämemme hehkumaan Jumalassa. Osa ajasta on kuitenkin syytä374 käyttää Jumalan sanan edelleen lukemiseen ja tarkasteluun, mihin useimmilla kristityillä ei arkisin ole riittävästi aikaa. Jumala määräsi sapattipäiväksi tällaisen hengellisen työn jo Vanhassa testamentissa, kun hän moitti Juudan kansan ulkoista paastoamista ja menoja, joihin he vetosivat ja sanoivat: Miksi sinä et huomaa, kuinka me paastoamme. Etkö näe, kuinka me kuritamme itseämme? Jes. 58:3. Ja toisaalta hän opettaa heille, miten tämä pyhä päivä on oikein käytettävä, kun hän sanoo: jos sinä käännät jalkasi pois sapatista,7 mikä tarkoittaa, että sinun ei tule vain jaloillasi ja koko ruumillasi vaan myös koko sielullasi luopua sapatin häpäisemisestä ja antaa kummallekin oikea lepo Herrassa, niin ettet aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, niin sitä kutsuttakoon iloiseksi sapatiksi, Herran pyhittämistä ja ylistämistä varten8 Jes. 58:13. Katsokaa, oi kuulijani, tämä oli jo silloin oikeaa sapatin työtä. Jos kunnioitat häntä, niin et kulje omilla asioillasi tai tee mitä sinua haluttaa etkä puhu joutavia9 Jes. 58:13, mikä tarkoittaa, että sinun ei tule suunnata puheitasi omien mielihalujesi vuoksi turhiin ja kevytmielisiin asioihin. Kuinka paljon kernaammin tuleekaan meidän, jotka sapatin Herra on vapauttanut kaikesta ulkoisesta pakosta, vapaaehtoisesti tänä päivänä omistaa375 niin sielumme kuin ruumiimmekin Herran palvomiseen ja ylistämiseen sekä omaan mielemme ylentämiseen. Mutta meillä kristityillä on vielä yksi sapattityö, joka on yhtä tärkeä ja hyödyllinen ellei tärkeämpikin: se on erityisesti lasten ja nuorten opettaminen ja opastaminen lukemaan ja ymmärtämään kristinopin kappaleensa. Tähän eivät pyhäpäivät suinkaan riitä, vaan siihen on käytettävä muutakin aikaa ja arkipäiviä, mutta sunnuntait ovat kuitenkin pysyviä opettamisen ja harjoituksen päiviä, jolloin vanhemmat, talonisännät ja oppimestarit tutkivat heidän edistymistään ja patistavat heitä tällä tavoin uskollisesti harjoittamaan kristillistä autuuden oppiamme. Näinä päivinä vanhempien on hyvä ottaa pienimmät lapset syliinsä ja kunnioittavasti kertoa heille miten koko tämä näkyvä maailma on luotu, mikä sitä pitää yllä ja ohjaa, miten he itse ja heidän lapsensa ovat joutuneet synnin kurjuuteen, miten Jumala antaa ikuisia neuvoja meidän vapahtamiseksemme, miten sanoinkuvaamatonta on Vapahtajamme Jeesuksen rakkaus, millaisen järjestyksen mukaisesti siitä voi päästä osalliseksi ja millainen on se suuri autuus, jolla Herra kruunaa uskolliset lapsensa niin ajassa kuin ikuisuudessakin, kun taas tottelemattomat joutuvat kärsimään tulisessa helvetissä. Erityisesti heidän tulee puhua lapsilleen siitä, miten sydämellisesti heidän Jeesuksensa heitä rakastaa376 ja totuttaa heitä jo varhaisimpina vuosinaan, vaikka lapsenomaisella tavallakin, silti uskollisesti seurustelemaan luotettavan sielunystävänsä kanssa. Seurakunnan vakituisten opettajien kannattaa myös sapattipäivinä mieluummin pitää varsinaisten saarnojen lisäksi avoimia ja vapaita hartaushetkiä, joko opettaakseen, rohkaistakseen tai mieluiten molemmissa tarkoituksissa, tai näinä päivinä Jumalan armosta avata itsensä kuulijoiden kanssa tapahtuvaan yksityiseen sielunhoitoon, kuin vetää kiireesti läpi arvoton, kylmäkiskoinen jumalanpalvelus, jotta saisi viettää suurimman osan tästä kalliista päivästä turhuudessa, hekumassa tai laiskuudessa.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 12.
Til denna dagens helgande hörer äfven för det andra all enskild andakt hemma i husen på dessa dagar. Hela dagen är Herrans och af Honom helgad, därföre måste den ock hel och hållen användas til själens hvila och förnöjelse i Gudi. Den upbyggelse och upmuntran vi fått i den allmänna Gudstjensten bör sorgfälligt vid magt hållas hela dagen, genom Gudaktighets öfningar. Det predikade ordet bör gömmas och förvaras i et troget hjerta, så at vi dels påminne oss, hvad vi där lärt, dels nogare pröfve oss därefter, dels genom Christeliga samtal erhindra hvarandra därom, och genom böner och Gudeliga psalmer söka at göra vårt hjerta brinnande i Gudi. Då bör ock någon tid374 användas på Guds ords ytterligare läsande och betraktande, hvartil större delen Christne ej hafva tilräckelig tid på söknedagarna.10 Et sådant andeligit arbete på Sabbatsdagen var redan i Gamla Testamentet af Gudi befalt, då Han på ena sidan ogillar Juda folkets utvärtes fastor och öfningar som de beropade sig uppå, och sade: Hvarföre faste vi, och tu ser ther intet uppå? Hvi tvinge vi vår kropp, och tu vilt intet veta theraf? Es. 58:3. Och på andra sidan lärer dem, huru denna helga dagen rätt skulle brukas, då Han säger: Om tu vänder tin fot ifrån Sabbaten, det är, icke allenast din fot och hela din kropp, utan ock hela din själ ifrån Sabbatens ohelgande, och gifver dem båda en rätt hvila i Herranom, så at tu icke gör på minom helgedag, hvad som tig tyckes, så skal thet kallas en lustig11 Sabbat, til at helga och prisa Herran, v. 13. Ser, mine Åhörare! detta var då redan det rätta Sabbats arbetet; ty så varder tu honom prisandes, när tu icke gör eller vandrar på tina egna vägar, eller varder funnen, uti thet som tig täckes eller hvad tu talar,12 det är, icke inrättar ditt tal efter ditt eget tycke til fåfänga och lättsinnighet. Huru mycket mera bör icke oss då, som genom Sabbatens Herre äre befriade ifrån alt yttre tvång, frivilligt öfverlämna på denna375 dagen både kropp och själ til Hans dyrkan och låf och vår egen upbyggelse. Men här är ännu et Sabbats-arbete för oss Christna rätt så nödigt och nyttigt som detta, om ej nödigare: det är i synnerhet ungdomens och barnens undervisning och handledande til at lära läsa och förstå sina Christendoms stycken. Därtil förslå väl ingalunda helgedagarna allena, utan måste ock därpå flera tider och söknedagar användas, men så blifva dock Söndagarna de ständiga öfnings- och undervisningsdagar, då Föräldrar, Husbönder och Läromästare få undersöka deras framsteg, och tilhålla dem, at troligen öfva sig i vår Christeliga salighets lära. På dessa dagar passar det bäst för föräldrar, at taga sina mindre barn i sin famn och med vördnad förtälja för dem, hela denna synliga verldenes skapelse, dess uppehållning och styrelse, om sitt och sina barns iråkade elände genom synden, om Guds eviga råd til vår frälsning, om Frälsarens Jesu obeskrifveliga kärlek, om ordningen til delaktigheten häruti, och om den stora lycksalighet, hvarmed Herren kröner sina trogna barn i tid och i evighet, då de olydige hafva at bäfva för et brinnande helfvete; och i synnerhet böra de tala om för sina barn, huru hjerteligen deras Jesus älskar dem,376 och inöfva dem redan i deras späda år, at, fast på et barnsligit sätt, dock förtroligen umgås med sin trofasta själavän. Det tjenar äfven långt bättre för ordenteliga13 Församlingens Lärare, at på Sabbatsdagarna hålla, utom de ordenteliga14 predikningarna, med sine Åhörare några allmänna och fria upbyggelsestunder,15 antingen til undervisning eller ock til upmuntran, eller som rättast synes vara, til båda; eller ock öpna sig genom Guds nåd en väg på dessa dagar til enskilt själa-förtroende med sine Åhörare, än hafsa ifrån sig en vårdslös kallsinnig Gudstjenst, för at få fördrifva det mästa af denna dyra dagen i fåfängelighet, vällust eller lättja.
§ 12
Tämän päivän pyhittämiseen kuuluu toiseksi myös kaikenlainen yksityinen hartaudenharjoitus kodeissa näinä päivinä. Koko päivä on Herran, ja hänen pyhittämänsä, ja siksi se täytyy myös kokonaisuudessaan käyttää sielun lepoon ja iloon Jumalassa. Yleisessä jumalanpalveluksessa saatu mielen ylennys ja rohkaisu tulee jumalisuutta harjoittamalla tarkoin säilyttää koko päivän ajan. Saarnan sanat tulee kätkeä ja säilyttää uskollisessa sydämessä, niin että yhtäältä muistamme, mitä olemme oppineet ja tutkailemme itseämme tarkemmin niiden pohjalta, ja toisaalta kristillisten keskustelujen avulla muistutamme toisiamme niistä, ja koetamme rukousten ja jumalallisten virsien avulla saada sydämemme hehkumaan Jumalassa. Osa ajasta on kuitenkin syytä374 käyttää Jumalan sanan edelleen lukemiseen ja tarkasteluun, mihin useimmilla kristityillä ei arkisin ole riittävästi aikaa. Jumala määräsi sapattipäiväksi tällaisen hengellisen työn jo Vanhassa testamentissa, kun hän moitti Juudan kansan ulkoista paastoamista ja menoja, joihin he vetosivat ja sanoivat: Miksi sinä et huomaa, kuinka me paastoamme. Etkö näe, kuinka me kuritamme itseämme? Jes. 58:3. Ja toisaalta hän opettaa heille, miten tämä pyhä päivä on oikein käytettävä, kun hän sanoo: jos sinä käännät jalkasi pois sapatista,16 mikä tarkoittaa, että sinun ei tule vain jaloillasi ja koko ruumillasi vaan myös koko sielullasi luopua sapatin häpäisemisestä ja antaa kummallekin oikea lepo Herrassa, niin ettet aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, niin sitä kutsuttakoon iloiseksi sapatiksi, Herran pyhittämistä ja ylistämistä varten17 Jes. 58:13. Katsokaa, oi kuulijani, tämä oli jo silloin oikeaa sapatin työtä. Jos kunnioitat häntä, niin et kulje omilla asioillasi tai tee mitä sinua haluttaa etkä puhu joutavia18 Jes. 58:13, mikä tarkoittaa, että sinun ei tule suunnata puheitasi omien mielihalujesi vuoksi turhiin ja kevytmielisiin asioihin. Kuinka paljon kernaammin tuleekaan meidän, jotka sapatin Herra on vapauttanut kaikesta ulkoisesta pakosta, vapaaehtoisesti tänä päivänä omistaa375 niin sielumme kuin ruumiimmekin Herran palvomiseen ja ylistämiseen sekä omaan mielemme ylentämiseen. Mutta meillä kristityillä on vielä yksi sapattityö, joka on yhtä tärkeä ja hyödyllinen ellei tärkeämpikin: se on erityisesti lasten ja nuorten opettaminen ja opastaminen lukemaan ja ymmärtämään kristinopin kappaleensa. Tähän eivät pyhäpäivät suinkaan riitä, vaan siihen on käytettävä muutakin aikaa ja arkipäiviä, mutta sunnuntait ovat kuitenkin pysyviä opettamisen ja harjoituksen päiviä, jolloin vanhemmat, talonisännät ja oppimestarit tutkivat heidän edistymistään ja patistavat heitä tällä tavoin uskollisesti harjoittamaan kristillistä autuuden oppiamme. Näinä päivinä vanhempien on hyvä ottaa pienimmät lapset syliinsä ja kunnioittavasti kertoa heille miten koko tämä näkyvä maailma on luotu, mikä sitä pitää yllä ja ohjaa, miten he itse ja heidän lapsensa ovat joutuneet synnin kurjuuteen, miten Jumala antaa ikuisia neuvoja meidän vapahtamiseksemme, miten sanoinkuvaamatonta on Vapahtajamme Jeesuksen rakkaus, millaisen järjestyksen mukaisesti siitä voi päästä osalliseksi ja millainen on se suuri autuus, jolla Herra kruunaa uskolliset lapsensa niin ajassa kuin ikuisuudessakin, kun taas tottelemattomat joutuvat kärsimään tulisessa helvetissä. Erityisesti heidän tulee puhua lapsilleen siitä, miten sydämellisesti heidän Jeesuksensa heitä rakastaa376 ja totuttaa heitä jo varhaisimpina vuosinaan, vaikka lapsenomaisella tavallakin, silti uskollisesti seurustelemaan luotettavan sielunystävänsä kanssa. Seurakunnan vakituisten opettajien kannattaa myös sapattipäivinä mieluummin pitää varsinaisten saarnojen lisäksi avoimia ja vapaita hartaushetkiä, joko opettaakseen, rohkaistakseen tai mieluiten molemmissa tarkoituksissa, tai näinä päivinä Jumalan armosta avata itsensä kuulijoiden kanssa tapahtuvaan yksityiseen sielunhoitoon, kuin vetää kiireesti läpi arvoton, kylmäkiskoinen jumalanpalvelus, jotta saisi viettää suurimman osan tästä kalliista päivästä turhuudessa, hekumassa tai laiskuudessa.
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Neljäs saarna käskyistä, § 11
Next Section: Neljäs saarna käskyistä, § 13
Places:
Names:
Biblical references:
Subjects: