314r
Utdrag af Riksdags Fullmägtigens för Prästerskapet i Österbotten, Probstens Doctor Chydenii til sine Committenter afgifne Berättelse, om det hufwudsakligaste, som wid Riksdagen i Gefle år 1792 blifwit förehaft och Beslutat samt Redowisning för det Honom updragne förtroende; Tjenande til uplysning wid Historien om berörde Riksdag
§ 1
Det hufwudsakligaste har utan twifwel warit Hemliga Utskottets Betänkande om wårt bortblandade penningwerk, som förnämligast innehölt Kongl. May:sts upgift på Rikets skuld, som genom Krigets förlängande1Krigets förlängande: kriget mellan Sverige och Ryssland 1788–1790 stigit til något öfwer 12 Millioner Rd:r högre än 1789 års upgift innehåller, hwaraf K: M: åtog Sig at genom egna tilgångar betala Circa 4 Millioner, så at tilökningen på Rikets skuld för Ständerne at betala, bestiger Netto til 8 ½ Million, den Ständer äfwen åtogo sig at betala: til hwilken skulds afbetalande Ständerne dock icke kunde åtaga sig större Bewillning än den de nu bära; Men som den utrikes gjorda skulden skall betalas i Specie, blef det oumgjängeligt at ock någon del af Bewillningen skulle utgå i Specie, nemnl. Bönderna något wist för Person i Specie, eller något mera i RiksgjäldsSedlar: Borgare Ståndet 20 proCent af hela deras Bewillning: Preste Ståndet 10 proCent: Ridderskapet och Adelen samt Stånds Personer något wist per Capita efter Stånd och löner. – Inrikes[314v] skulden består til större delen uti 480 T:r Guld i Riksgjälds Sedlar, 240 D:o i så Kallade Långråckar,2Utredningskommissionens sedlar, som fick detta namn på grund av sitt stora format. 78 T:r Guld i fanhjelmare,3På grund av arméns betalningssvårigheter under Gustav III:s ryska krig gav finska generalkrigskommissariatet ut fältkassepolletter, som kallades ”fahnehjelmare” efter chefen för finska krigskommissariatet i Borgå Pehr Georg Fahnehielm. Precis som i fallet med riksgäldssedlarna sjönk värdet på fahnehjelmarna och de löstes slutligen in med riksgäldssedlar efter ett beslut fattat vid riksdagen i Gävle 1792 och några T:r Guld uti ännu oliqviderade fordringar för Kriget. det Beslöts, at alla fanhjelmare skulle inom detta års slut inlösas med Riksgälds Sedlar, och Långråckarne med 10 proCent om året och 2 proCent i ränta i samma mynt; hwarigenom Riksgjälds Sedelstocken ansenligen tilwäxer utan någon Solid fond, utom den inlöpande Bewillningen, sig bestigande til Circa 80 T:r guld, hwaraf 12 altid gå til Stats wercket, öfwer 30 til utrijkes skuldens betalning, och något öfwer 20 T:r guld til Sedelstockens dödande, som eij förslår långt; Och är derföre fara wärdt at agio emellan Specie och Riksgjälds myntet Kan stiga nog högt. – Ehuru sehnt framkommen4sehnt framkommen: Riksdagen inleddes den 5 januari 1792, men Chydenius kom fram till Gävle först den 5 februari. Se kommentaren. och i början helt okunnog om finance werkets tilstånd och tilgånger, utarbetade jag en finance Plan;5finance Plan: Något sådant dokument har inte kunnat hittas bland Gustav III:s efterlämnade papper. Men saken war då redan så långt hunnen och principen fattad, at den eij Kunde frångås: Jag inlemnade likwäl mitt första utKast uti Konungens egen Hand. den tid torde Komma, at min Plan blifwer antagelig.
§ 2
Så snart ofwannemnde finance Systême bifölls af alla 4 Stånd, inlämnade Kongl. May:st ett project om skuldens Liqviderande emellan Debitorer och Creditorer, som bifölls i 3 Stånd, men afslogs hos Riddersk. och Adelen, hwars innehåll redan är bekant i en nyligen utKommen Förordning.6en nyligen utKommen Förordning: åsyftar Kongl. maj:ts nådiga kungörelse, huruledes med riksens ständers riksgälds contoirs credit-sedlars gångbarhet hädanefter bör förhållas 16.3.1792
§: 3
Under Riksdagen satt äfwen ett BancoUtskott på wanlig Tysthets Ed, som berättade om Banquens goda och säkra tilstånd. Jag Kunde ock upgifwa dess pertinenta7exakta, noggranna beskaffenhet, om det eij wore emot ett löfte om tysthet. Nog af at den är315r säker och Banco Sedlen är och blir lika god med Specie, fast allmänheten, af fruktan det Banquen skulle öpnas til realiserande af Riksgjälds Sedlar, fordrat Valuta8här: silvermynt av fullt värde, specie för en stor del af Banco Sedlar, så at på 1791 öfwer 500 000 Rdr sp. der blifwit uttagne, och allena i Jan: månad 1792 Circa 50 000 D:o.
§ 4
Det blir en besynnerlig Nåd af Kongl. Maij:st för wårt Stånd, att Han 1789 Förordnade en särskilt Eclesiastique Expedition,9Kanslikollegiets ecklesiastikexpedition som grundades 1790. I budgeten hade man reserverat medel endast till expeditionschefens lön, de andra arbetade till en början utan lön. där en Präst altid är Föredragande af wåra och Religions angelägenheter; Men som en sådan Inrättning eij war stadgad uti några Författningar, eij heller någon lön anslagen til nödig Betjening wid denna Expedition, ansåg Ståndet högst angeläget at uti en Stor Deputation tacka Konungen derföre och föreslå den derwid nödiga Betjening, nemnl. en Expeditions Secreterare, en Protocollist, en Copist och en Waktmästare, alle med Lön, som tilsammans bestiger til 1 100 Rdr. årligen, jemte underdånigt anbud, at Ståndet til Statswerkets lisa10til Statswerkets lisa: till statsverkets lindring eller lättnad; för att minska bördan på statsverket wille sjelf löna dem. denna Deputation blef ganska Nådigt emottagen med Skriftelig Försäkran af Kongl. May:st at Han alt framgjent wille bibehålla Ståndet härwid och låta altid en Prästman af Ofrälse Ståndet11en Prästman af Ofrälse Ståndet: Förenings- och säkerhetsakten 1789 upphävde adelns monopol till statliga ämbeten och följaktligen blev det nu möjligt för ofrälse att tillsträda statliga tjänster. wara Föredragande i alla Eclesiastique mål; Och ehuru K: M: uti Ståndets anbud til Betjeningens lönande igenKjände dess beredwillighet at underlätta Hans bekymmer, så wille Han dock icke derwid falla Ståndet til någon tunga, utan försäkrade at af Statsmedlen sjelf besörja om Betjeningens aflöning, aldeles efter den af Ståndet föreslagna Stat.12här: budget Jag frågar billigt,13rättvist, med fog Kunde något mera Nådigt Swar önskas? – Hwarwid jag får tillägga at denna Expedition nu förwaltas på det oegennyttigaste sätt af Herr Biskopen och Kongl. ÖfwerHofPredikanten Wallqwist14Olof Wallqvist var biskop i Växjö stift från 1787, överhovpredikant, rådgivare åt Gustav III. Åren 1789–1792 var han chef för ecklesiastikexpeditionen inom kungens kansli. til hela Ståndets nöje, hwarföre jag ock fick tillfälle at å ÖsterBottns Presterskaps wägnar honom Complimentera15uppvakta etc. – – – – – – – – – – – – . [315v]
§ 5
Den af 3:ne Ofrälse Stånden i en Stor Deputation hos Kongl. May:st aflagde underdåniga tacksägelse för de dem 1789 gifne och Försäkrade Privilegier samt intagandet i Högsta domstolen och RådKammarens afskaffande16för dem 1789 gifna ... RådKammarens afskaffande: åsyftar beställelserna i förenings- och säkerhetsakten 1789 samt Konungens uti uttryckeligaste ordalag gjorde Förening med Ofrälse Stånden, behöfwer jag nu eij widlöftigt omröra, emedan alt finnes redan infört i wåra Tidningar.
§ 6
KronPrintsens Examen inför Ständernes Deputerade, det jag sjelf biwistade, bör jag litet närmare omröra. Han förhördes först af Herr Öfw.Hof Predikanten Doctor Flodin17Öfw.Hof Predikanten Doctor Flodin: Överhovpredikanten, kyrkoherden i Storkyrkoförsamlingen Johan Gustaf Flodin var lärare i kristendom för kronprins Gustav Adolf 1786–1794. i Theologien, och gjorde eij allenast fullkomlig redo i alt, utan ock i de mäst practiska frågor med så ömma Kjänslor för religion, at Han och en stor del af det Höga Auditorium, flöto i tårar. H:r Cancellie Rådet von Rosenstein18H:r CancellieRådet von Rosenstein: Nils von Rosenstein, kansliråd, sekreterare för Svenska Akademien 1786–1824, kronprinsens lärare lät Honom sedan explicera19översätta och förklara ett helt Capitel utur Sallustius,20Tre verk kan med säkerhet tillskrivas den romerske historikern Gaius Sallustius Crispus: De coniuratione Catilinae (”Om Catilinas sammansvärjning”), Bellum Iugurthinum (”Kriget mot Jugurtha”) och det fragmentariskt bevarade Historiae. det Han gjorde fermt.21flinkt, raskt och säkert Sedan examinerade Han Honom uti Gramatican och Syntaxin, hwarpå Konungen Befalte ArchiBiskopen förhöra Honom i resolution22satsanalys och Constructionerne,23ordfogning, syntax och sidst Biskop Veideman,24Biskop Veideman: Thure Weidman, biskop i Skara stift 1789–1828, tidigare professor i grekiska och österländska språken vid Lunds universitet och alle fingo Sufficienta Swar. Sedermera anstälde Canc: Rådet v. Rosenstein förhör uti Moralen25moralfilosofin, etiken och dess flere grenar, då Kron Printsen swarade, alt med latinska Distinctioner26särskiljande förklaringar med stor färdighet. Sidst förhördes Han uti historien, först i den gamla Romerska, sedan i flere Europeiska, och sidst på Konungens uttryckeliga Befallning i Swenska Historien; Hwarwid det i synnerhet wäckte min upmerksamhet, huru Kron Printsen, i flere Händelsers widlöftiga berättande, talte ganska otwungit och med fullkomligaste redighet, som utmärker en redig eftertanka och en lätthet att exprimera27uttrycka sig. Jag hade dessutom det nöjet at pläga ett förtroligt umgjänge med28pläga ett förtroligt umgjänge med: ha tillfälle att umgås förtroligt med bägge Hans wärdige316r Ledare,29Flodin och von Rosenstein som försäkrade mig om Herrens dygdiga och Redliga hjerta samt Hans fallenhet för at spara och hushålla, så at Han i alla afseenden gifwer Swerige ett godt hopp. Han är icke lång til wäxten, nog mager, men försäkrades dock wara frisk.
För Konungens ömma wård om denna Rikets ögnasten och EfterKommandes hopp, tackades Konungen i stor Deputation af alla Stånd, 120 Personer starck, då äfwen Offererades 1766 års Bröllopsgjärd,30Offererades 1766 års Bröllopsgjärd: En bröllopsgärd var en extraordinär skatt som uttaxerades av folket i samband med att en kunglig person gifte sig. År 1766 hade kung Gustav III gift sig med Sofia Magdalena av Danmark och nu erbjöd sig ständerna att ställa en liknande summa till kungens förfogande för att bestrida kostnaderna för bröllopet om kungen beslöt att gifta bort kronprinsen innan nästa riksdag sammankallades. om Konungen behagade förmäla KronPrintsen, innan Stånden härnäst Komma tilsammans.
§ 7
Efter wanligheten waldes Ledamöter til Banco Fullmägtige emellan Riksdagarne; hwartil wårt Stånd utnemnde Doctor Flodin, Pastor wid StorKyrkan i Stockholm, Probsten Nordin31Probsten Nordin: Carl Gustaf Nordin, ledamot av den så kallade ecklesiastikberedningen, prost i Västerbottens andra kontrakt, senare biskop i Härnösand och Doctor Brander:32Doctor Brander: Johan Brander, kyrkoherde i Katarina (Stockholm) och Bromma (Uppsala stift) Til Riksgjälds Contoiret waldes Lector Eberhardt,33Lector Eberhardt: Johan Hartman Eberhardt, lektor och historiker KyrkoHerden Borg34kyrkoherden Borg: kyrkoherden i Ryd, Näs och Riddarholms församlingar Anders Borg i RiddarHolmen och Rector Murberg.35Rector Murberg: Johan Murberg, pedagog och skriftställare, från 1777 rektor för trivialskolan i Stockholm
§ 8.
Sidst Beslöts at ett Eclesiastique Cancellie skulle inrättas i Stockholm, som Kommer at bestå af Biskop Wallqwist och de tilförordnade Banco och Riksgjälds Contoirs Fullmägtige, för at emellan Riksdagarne wälja Banco och Riksgjälds Fullmägtige uti de afgåendes ställen. Uti de andra Ofrälse Stånden är ock fogad någon dylik anstalt.
§ 9
Det war ifrån Nerpes Contract allena, jag hade om händer några Petitioner,36Desiderierne, som Prästerskapet i Nerpes Probsterie will genom deras Fullmächtige [...] hafwa anmälda samt bewakade..., Ecklesiastikdeputationens handlingar 1792, opag., vol. R 960, Prästeståndets riksdagshandlingar, Ständernas plena och kanslier, SRA. af hwilka ingen dera blef antagen uti Eclesiastique Utskottet37Chydenius var medlem i ecklesiastikutskottet at refereras til Ståndet, som i wist afseende war en lycka, emedan de då aldeles lämnat orörda, då icke ett enda derifrån til Ståndet refererat mål, för[316v] påhastat slut af Riksdagen, hant en gång Komma under Ventilation i Ståndet, än mindre afgjöras och expedieras: de angingo uptagande af Inrikes lån til utrikes lånens förminskande, fanehjelmarnes utwäxling emot Riksgjälds mynt, och mera tilgång på skiljemynt,38växelmynt, mynt med låga valörer, småmynt hwilka alla jag anmälte uti Hemliga Utskottet genom Wårt Stånds Ledamöter i berörde Utskott, där de, om eij gjorde stor Afect, dock bidrogo til uphöjande af den allmänna rösten ifrån Finland om Krigs Commissariatets polletters39Krigs Commissariatets polletters: fahnehjelmare omwäxling til annat öfwer hela Riket gångbart mynt. Om den sidsta, hwaruti anhölls om fastställande af 1743 års Förordning om Prästa rättigheterne i ÖsterBottn at följas så wäl af Lärare och åhörare, som ock af Embets Män wid twisters afgjörande de förra emellan, gick jag i råd med Biskop Wallqwist och på Hans tilstyrkande lade jag in hånom til Kongl. May:st och androg40om fastställande af 1743 ... til Kongl. May:st och androg: åsyftar Petition angående det österbottniska prästerskapets löning etc. – – – – – – – – – – – .
§ 10
Hwad wederlags saken41wederlags saken: frågan gällde prästerskapets avlöning beträffar, ansåg jag den wara af sådan beskaffenhet, at den, som nu är i Kammar Collegio, eij Kunde immediate42omedelbart dragas til Kongl. May:st. Ett Summario Processu43Summario Processu: lat. genom summarisk process, förenklad behandling utwerkat Utslag hade eij heller på en framtid haft stor Auctorité. Och som jag tror at wår wederlagssak är så Documenterad at den tål all granskning, så är det just genom den som målet winner sin rätta stadga för Efterträdarne, då den Via Ordinaria44Via Ordinaria: lat. den vanliga vägen, på det vanliga sättet Kan Komma til Kungs.
§§ 11 et 12
Handla dels om upbörden af Riksdags Manna arfwo317rdet, och dels om någon enskilt händelse wid RiksdagsMannawahlet etc. – – – – – – –.
Gamla Carleby den 13 April 1792.
Anders Chydenius
314r
Otteita Pohjanmaan papiston valtiopäiväedustajan, rovasti ja tohtori Chydeniuksen valitsijoilleen esittämästä tärkeimpiä vuoden 1792 Gävlen valtiopäivillä käsiteltyjä asioita ja tehtyjä päätöksiä koskevasta kertomuksesta sekä selvityksestä, miten hän on käyttänyt saamansa luottamuksen; laadittu mainittujen valtiopäivien historian valaisemiseksi.
§ 1
Tärkein asia on epäilyksittä ollut salaisen valiokunnan mietintö sekasortoon saatetun rahalaitoksemme tilasta, ja sen pääsisältönä oli kuninkaallisen majesteetin antama tieto valtakunnan velasta, joka on sodan pitkittymisen takia45sodan pitkittymisen takia: Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1788–1790 noussut yli 12 miljoonaa riikintaaleria suuremmaksi kuin vuoden 1789 ilmoituksessa mainittiin. Tästä summasta kuninkaallinen majesteetti otti maksaakseen omista varoistaan noin 4 miljoonaa, joten säätyjen maksettavaksi tuleva velan lisäys nousee nettomääräisesti 8½ miljoonaan, minkä säädyt myös hyväksyivät maksettavakseen. Tämän velan maksamiseen säädyt eivät kuitenkaan voineet hyväksyä suurempaa suostuntaveroa kuin ne jo maksavat. Koska karttunut ulkomaanvelka on kuitenkin maksettava hopearahana, oli väistämätöntä, että myös jokin osa suostuntaverosta on perittävä hopearahana, nimittäin talonpojilta jonkin verran henkeä kohti hopearahana tai hieman enemmän valtionvelkaseteleinä, porvarissäädyltä 20 % koko sen maksettavaksi tulevasta suostuntaverosta, papistolta 10 %, ritaristolta ja aatelilta sekä säätyläisiltä jokin määrä henkeä kohti säätyaseman ja palkkojen perusteella. – Kotimaanvelan[314v] pääosa on 480 kultatynnyriä46kultatynnyri (en tunna guld) oli laskennallinen rahayksikkö, joka vastasi 100 000 hopeataaleria vastaava määrä valtionvelkaseteleitä, 240 kultatynnyriä vastaava määrä valtion obligaatioita, 78 kultatynnyrin määrä fahnehjelmeja47ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687 LINKKI ja muutaman kultatynnyrin verran vielä maksamattomia sotaan liittyviä velkoja. Päätettiin, että kaikki fahnehjelmit lunastettaisiin tämän vuoden aikana valtionvelkaseteleillä ja valtion obligaatioista maksettaisiin 10 prosenttia pääomasta vuodessa ja 2 prosentin korko samassa rahassa. Tämän takia valtionvelkasetelien määrä kasvaa melkoisesti ilman lujaa katetta, valtion kassaan virtaavaa suostuntaveroa lukuun ottamatta. Sen määrä vastaa noin 80 kultatynnyriä, mistä määrästä 12 menee aina valtiontalouden hoitoon, yli 30 ulkomaanvelan maksamiseen ja hieman yli 20 kultatynnyriä vastaava erä setelistön supistamiseen, vaikka se ei pitkälle riitä. Tämän takia uhkaamassa on vaara, että hopearahan ja valtionvelkasetelien vaihtosuhde voi nousta varsin suureksi. – Vaikka saavuin perille myöhään48Vaikka saavuin perille myöhään: Valtiopäivät alkoivat 5.1.1792, mutta Chydenius ehti Gävleen vasta 5.2. Ks. kommentti, s. 354. LINKKI ja olin aluksi täysin tietämätön valtiontalouden tilasta ja käytettävissä olevista varoista, laadin sen järjestämiseksi suunnitelman, mutta asia oli silloin jo ehditty saattaa niin pitkälle ja periaate lyöty lukkoon, ettei siitä voitu luopua. Jätin kuitenkin ensimmäisen luonnokseni kuninkaan omaan käteen.49Jätin kuitenkin ... kuninkaan omaan käteen: Tällaista asiakirjaa ei ole onnistuttu löytämään Kustaa III:n papereista. Vielä tullee aika, jolloin suunnitelmani on hyväksyttävissä.
§ 2
Heti kun edellä mainittu finanssien järjestely oli hyväksytty kaikissa neljässä säädyssä, kuninkaallinen majesteetti esitti ehdotuksen velallisten ja velkojien välisten velkasuhteiden maksujärjestelystä. Se hyväksyttiin kolmessa säädyssä, mutta ritaristo ja aateli torjui sen. Sen sisältö tunnetaan jo vastikään julkaistusta asetuksesta.50vastikään julkaistusta asetuksesta: viitataan asetukseen Kongl. maj:ts nådiga kungörelse, huruledes med riksens ständers riksgälds contoirs credit-sedlars gångbarhet hädanefter bör förhållas 16.3.1792
§ 3
Valtiopäivien aikana kokoontui myös tavanomaisen vaikenemisvalan sitoma pankkivaliokunta, joka esitti kertomuksensa pankin hyvästä ja turvallisesta tilasta. Voisin kuitenkin ilmoittaa sen täsmällisen tilanteen, ellei se olisi vastoin vaikenemislupausta. Riittäköön toteamus, että se on315r varmalla pohjalla ja pankin setelit ovat nyt ja tulevaisuudessa täysin hopearahan veroisia, vaikka yleisö onkin pelätessään, että pankki ryhtyisi lunastamaan valtionvelkaseteleitä, vaatinut saada vaihtaa suuria määriä pankin seteleitä täysiarvoiseksi rahaksi, niin että 1791 pankista on otettu yli 500 000 hopeariikintaaleria ja pelkästään tammikuussa 1792 noin 50 000.
§ 4
Kuninkaallinen majesteetti on suonut säädyllemme aivan erityisen armonosoituksen asettaessaan 1789 erityisen kirkollisasiain toimituskunnan,51kirkollisasiain toimituskunnan: Kansliakollegion kirkollisasiain toimisto, joka oli perustettu 1790. Talousarviossa oli kuitenkin palkka ainoastaan toimiston päällikölle, ja muut työntekijät työskentelivät aluksi ilman palkkaa. jossa on aina pappismies esittelemässä meitä sekä uskontoa koskevia asioita. Koska tuollaista laitosta ei kuitenkaan mainita laeissa eikä myöskään ole olemassa määrärahaa tämän toimituskunnan tarvitseman henkilökunnan palkkaukseen, piti sääty hyvin aiheellisena kiittää kuningasta tästä toimenpiteestä suuren lähetystön välityksellä ja ehdottaa, että sääty itse palkkaisi valtionkassan taakan keventämiseksi toimituskunnan tarvitseman henkilökunnan eli toimituskunnan sihteerin, protokollasihteerin, kopistin ja vahtimestarin palkoilla, joiden yhteissumma on 1100 riikintaaleria vuodessa. Tämä lähetystö otettiin sangen armollisesti vastaan, ja kuninkaallinen majesteetti antoi samalla kirjallisesti vakuutuksen siitä, että hän pitää tulevaisuudessakin säädyn tässä asemassa ja antaa aina aatelittomaan säätyyn kuuluvan papin52aatelittomaan säätyyn kuuluvan papin: Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja oli avannut aatelittomille säädyille suurimman osan viroista, jotka aikaisemmin olivat olleet periaatteessa vain aatelin hallussa. esitellä kaikki kirkolliset asiat, ja vaikka kuninkaallinen majesteetti havaitsi säädyn tarjouksen henkilökunnan palkkojen maksamiseksi osoittavan sen valmiuden hänen huoliensa keventämiseen, hän ei kuitenkaan halunnut rasittaa tällä asialla säätyä, vaan vakuutti huolehtivansa itse valtion varoilla henkilökunnan palkkauksesta täysin säädyn ehdottaman menoarvion mukaisesti. Minulla on syytä kysyä, voitaisiinko vielä armollisempaa vastausta toivoa? – Tähän minun on vielä lisättävä, että herra piispa ja kuninkaallinen ylihovisaarnaaja Wallqvist53Ylihovisaarnaaja Olof Wallqvist oli vuodesta 1787 Växjön piispa ja kuului Kustaa III:n neuvonantajiin. Vuosina 1789–1792 hän oli kuninkaallisessa kansliassa toimineen kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö. hoitaa nyt tätä toimituskuntaa mitä epäitsekkäimmällä tavalla koko säädyn tyydytykseksi, mistä minulla oli tilaisuus myös kiittää häntä Pohjanmaan papiston puolesta jne.– – – – – –[315v]
§ 5
Kolmen aatelittoman säädyn suuren lähetystön välityksellä kuninkaalliselle majesteetille esittämää alamaista kiitosta niille 1789 annetuista ja vakuutetuista privilegioista sekä niiden edustajien hyväksymisestä korkeimman oikeuden jäseniksi ja valtaneuvoston lakkauttamisesta54niille 1789 ... valtaneuvoston lakkauttamisesta: tässä viitataan yhdistys- ja vakuuskirjan sisältämiin määräyksiin sekä kuninkaan mitä selvimmin sanoin ilmaisemaa yhteisymmärrystä aatelittomien säätyjen kanssa minun ei tarvitse tässä laveasti selostaa, koska tämä kaikki on jo julkaistu sanomalehdissämme.
§ 6
Hieman tarkemmin minun on selostettava kruununprinssin tutkintokuulustelua säätyjen valtuutettujen edessä, joihin itsekin kuuluin. Herra ylihovisaarnaaja, tohtori Flodin55Ylihovisaarnaaja, Tukholman Suurkirkon seurakunnan kirkkoherra Johan Gustaf Flodin toimi kruununprinssi Kustaa Adolfin uskonnonopettajana 1786–1794 kuulusteli häneltä aluksi teologiaa, eikä hän pelkästään tehnyt täydellisesti selkoa kaikesta, vaan osoitti myös mitä käytännöllisimpienkin kysymysten suhteen sellaista lämmintä uskonnollista tunnetta, että niin hän itse kuin suuri osa arvovaltaisesta kuulijakunnastakin kyynelehtivät vuolaasti. Herra kanslianeuvos von Rosenstein56kanslianeuvos Nils von Rosenstein, Ruotsin akatemian sihteeri 1786–1824, kruununprinssi Kustaa Adolfin kotiopettaja pani hänet sitten selittämään kokonaisen luvun Sallustiuksen teoksesta,57Sallustiuksen teoksesta: Kolme teosta tiedetään varmuudella roomalaisen historioitsija Gaius Sallustius Crispuksen kirjoittamiksi: De coniuratione Catilinae (”Catilinan salaliitto”), Bellum Iugurthinum (”Jugurthan sota”) ja Historiae, josta on säilynyt ainoastaan katkelmia. ja siitä hän suoriutui vakuuttavasti. Sitten von Rosenstein esitti hänelle kysymyksiä kieli- ja lauseopista, minkä jälkeen kuningas antoi arkkipiispalle käskyn kuulustella häneltä lauseenjäsennykseen ja rakenteisiin liittyviä asioita, ja lopuksi tätä jatkoi piispa Weidman,58Thure Weidman, Skaran piispa 1789–1828, aikaisemmin kreikan ja itämaisten kielten professori Lundin yliopistossa ja kaikki saivat riittävän hyvät vastaukset. Sitten kanslianeuvos von Rosenstein kuulusteli moraalioppia ja kyseli sen eri haaroista, ja kruununprinssi vastasi hyvin taitavasti latinankielisiä käsitteitä kaikessa käyttäen. Lopuksi häneltä kuulusteltiin ensin vanhan Rooman ja sitten useiden Euroopan maiden ja viimeiseksi kuninkaan nimenomaisesta käskystä Ruotsin historiaa. Tällöin huomasin erityisesti sen, että kertoessaan laveasti useista tapahtumista hän puhui varsin luontevasti ja täysin selvästi, mikä kertoo johdonmukaisesta ajattelusta ja ajatusten ilmaisemisen helppoudesta. Sain lisäksi ilon keskustella luottamuksellisesti hänen kummankin kunnioitettavan316r opettajansa59Flodin ja von Rosenstein kanssa, jotka vakuuttivat minulle, että mainittu herra on mielenlaadultaan hyveellinen ja rehti ja että hänellä on taipumusta säästäväisyyteen ja taloudellisuuteen, niin että Ruotsi voi joka suhteessa toivoa hänestä hyvää. Hän ei ole kovinkaan pitkä, mutta on varsin laiha, hänen vakuutettiin kuitenkin olevan terve.
Kaikkien säätyjen suuri, 120-henkinen lähetystö kiitti kuningasta siitä hellästä hoivasta, jonka hän on suonut tälle valtakunnan silmäterälle ja tulevien sukupolvien toivolle, ja samalla tarjottiin samaa hääsuostuntaa kuin 1766 myönnettiin,60samaa hääsuostuntaa kuin 1766 myönnettiin: Hääsuostunta oli ylimääräinen vero, joka perittiin kansalaisilta kuninkaallisen henkilön avioituessa. Vuonna 1766 Kustaa III oli avioitunut tanskalaisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa, ja nyt säädyt tarjosivat samankokoista summaa kuninkaan käyttöön hääkuluja varten, mikäli kuningas päättäisi kruununprinssin avioitumisesta ennen seuraavia valtiopäiviä. jos kuningas suvaitsisi järjestää kruununprinssin avioliittoon ennen säätyjen seuraavaa kokoontumista.
§ 7
Kuten tavallista valittiin pankkivaltuusmiehet valtiopäivien väliajaksi, ja meidän säätymme nimesi valtuusmiehikseen tohtori Flodinin, Tukholman Suurkirkon pastorin, rovasti Nordinin61Carl Gustaf Nordin, ns. kirkollisasiain valmistelukunnan (ecklesiastikberedningen) jäsen, Västerbottenin toisen rovastikunnan rovasti, sittemmin Härnösandin piispa ja tohtori Branderin.62Johan Brander, kirkkoherra Katarinan seurakunnassa Tukholmassa ja Brommassa Valtiokonttorin valvojiksi valittiin lehtori Eberhardt,63Johan Hartman Eberhardt, lehtori ja historioitsija Riddarholmenin kirkkoherra Borg64Anders Borg, joka toimi kirkkoherrana Rydin, Näsin ja Riddarholmenin seurakunnissa ja rehtori Murberg.65Johan Murberg, pedagogi ja kirjailija, vuodesta 1777 Tukholman triviaalikoulun rehtori
§ 8
Lopuksi päätettiin, että Tukholmaan perustettaisiin papiston kanslia, jonka jäseniksi tulevat piispa Wallqvist sekä pankkivaltuusmiehiksi ja valtiokonttorin valvojiksi valitut henkilöt ja jonka tehtävänä on pankkivaltuusmiesten ja valtiokonttorien valvojien valitseminen tehtävistä luopuvien sijaan. Myös muut aatelittomat säädyt ovat toteuttaneet jonkin vastaavan järjestelyn.
§ 9
Sain mukaani valtiopäiväanomuksia vain Närpiön rovastikunnasta, eikä kirkollisasiain valiokunta66kirkollisasiain valiokunta: Chydenius oli valtiopäivillä tämän valiokunnan jäsen. ottanut yhtäkään niistä säädylle esitettäväksi, mikä jossakin mielessä oli onni, koska silloin ne olisivat jääneet raukeamaan, kun yhdestäkään valiokunnan säädylle käsiteltäväksi lähetetystä asiasta ei valtiopäivien[316v] hätäisen päättämisen takia ehditty säädyssä keskustella, saati tehdä päätöstä ja lähettää niitä jatkokäsittelyyn. Anomusten aiheet olivat kotimaisen lainan ottaminen ulkomaisten lainojen vähentämiseksi, fahnehjelmien vaihtaminen valtionvelkaseteleiksi ja vaihtorahan määrän lisääminen, ja ne kaikki saatoin salaisen valiokunnan tietoon säätymme tässä valiokunnassa toimivien edustajien välityksellä, ja siellä ne siitä huolimatta, ettei niillä ollut suurtakaan vaikutusta, kuitenkin olivat osaltaan antamassa lisäpontta Suomesta yleisesti kuuluvalle toivomukselle, että sotakomissariaatin hätärahat67sotakomissariaatin hätärahat: fahnehjelmit vaihdettaisiin toiseen kaikkialla valtakunnassa käypään rahalajiin. Viimeisestä anomuksesta, jossa anottiin vuonna 1743 annetun Pohjanmaan papiston oikeuksia koskevan asetuksen vahvistamista niin pappien kuin sanankuulijoidenkin samoin kuin pappien välisiä kiistoja ratkaisemaan joutuvien virkamiesten noudatettavaksi, neuvottelin piispa Wallqvistin kanssa ja saatuani hänen tukensa jätin anomuksen kuninkaalliselle majesteetille ja esitin68vuonna 1743 annetun Pohjanmaan papiston ... kuninkaalliselle majesteetille ja esitin: viittaa Chydeniuksen kirjoitukseen Pohjanmaan papiston palkkausta koskeva anomus, ks. s. 330–331 LINKKI jne. – – – –
§ 10
Palkkausasiaa69kysymys oli papiston palkkauksesta pidin luonteeltaan sellaisena, että kun se nyt on kamarikollegion käsiteltävänä, sitä ei voitu heti saattaa kuninkaallisen majesteetin ratkaistavaksi. Yksinkertaistetulla käsittelyllä hankitulla päätöksellä ei myöskään olisi ollut suurta painoarvoa tulevaisuudessa. Ja koska uskon palkkausasiamme olevan niin hyvin dokumentoitu, että se kestää minkä tahansa tarkastuksen, asia saadaan vakaalle tolalle seuraajiemme hyväksi juuri tarkan tutkimuksen avulla, kun se tulee kuninkaan eteen normaalia virkatietä.
§ 11 ja 12
Koskettelevat osaksi valtiopäivämiehen palkkion perintää317r ja osaksi jotakin yksittäistä tapahtumaa valtiopäivämiesvaalissa jne. – – –
Kokkolassa 13. huhtikuuta 1792.
Anders Chydenius
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
314r
Utdrag af Riksdags Fullmägtigens för Prästerskapet i Österbotten, Probstens Doctor Chydenii til sine Committenter afgifne Berättelse, om det hufwudsakligaste, som wid Riksdagen i Gefle år 1792 blifwit förehaft och Beslutat samt Redowisning för det Honom updragne förtroende; Tjenande til uplysning wid Historien om berörde Riksdag
§ 1
Det hufwudsakligaste har utan twifwel warit Hemliga Utskottets Betänkande om wårt bortblandade penningwerk, som förnämligast innehölt Kongl. May:sts upgift på Rikets skuld, som genom Krigets förlängande70Krigets förlängande: kriget mellan Sverige och Ryssland 1788–1790 stigit til något öfwer 12 Millioner Rd:r högre än 1789 års upgift innehåller, hwaraf K: M: åtog Sig at genom egna tilgångar betala Circa 4 Millioner, så at tilökningen på Rikets skuld för Ständerne at betala, bestiger Netto til 8 ½ Million, den Ständer äfwen åtogo sig at betala: til hwilken skulds afbetalande Ständerne dock icke kunde åtaga sig större Bewillning än den de nu bära; Men som den utrikes gjorda skulden skall betalas i Specie, blef det oumgjängeligt at ock någon del af Bewillningen skulle utgå i Specie, nemnl. Bönderna något wist för Person i Specie, eller något mera i RiksgjäldsSedlar: Borgare Ståndet 20 proCent af hela deras Bewillning: Preste Ståndet 10 proCent: Ridderskapet och Adelen samt Stånds Personer något wist per Capita efter Stånd och löner. – Inrikes[314v] skulden består til större delen uti 480 T:r Guld i Riksgjälds Sedlar, 240 D:o i så Kallade Långråckar,71Utredningskommissionens sedlar, som fick detta namn på grund av sitt stora format. 78 T:r Guld i fanhjelmare,72På grund av arméns betalningssvårigheter under Gustav III:s ryska krig gav finska generalkrigskommissariatet ut fältkassepolletter, som kallades ”fahnehjelmare” efter chefen för finska krigskommissariatet i Borgå Pehr Georg Fahnehielm. Precis som i fallet med riksgäldssedlarna sjönk värdet på fahnehjelmarna och de löstes slutligen in med riksgäldssedlar efter ett beslut fattat vid riksdagen i Gävle 1792 och några T:r Guld uti ännu oliqviderade fordringar för Kriget. det Beslöts, at alla fanhjelmare skulle inom detta års slut inlösas med Riksgälds Sedlar, och Långråckarne med 10 proCent om året och 2 proCent i ränta i samma mynt; hwarigenom Riksgjälds Sedelstocken ansenligen tilwäxer utan någon Solid fond, utom den inlöpande Bewillningen, sig bestigande til Circa 80 T:r guld, hwaraf 12 altid gå til Stats wercket, öfwer 30 til utrijkes skuldens betalning, och något öfwer 20 T:r guld til Sedelstockens dödande, som eij förslår långt; Och är derföre fara wärdt at agio emellan Specie och Riksgjälds myntet Kan stiga nog högt. – Ehuru sehnt framkommen73sehnt framkommen: Riksdagen inleddes den 5 januari 1792, men Chydenius kom fram till Gävle först den 5 februari. Se kommentaren. och i början helt okunnog om finance werkets tilstånd och tilgånger, utarbetade jag en finance Plan;74finance Plan: Något sådant dokument har inte kunnat hittas bland Gustav III:s efterlämnade papper. Men saken war då redan så långt hunnen och principen fattad, at den eij Kunde frångås: Jag inlemnade likwäl mitt första utKast uti Konungens egen Hand. den tid torde Komma, at min Plan blifwer antagelig.
§ 2
Så snart ofwannemnde finance Systême bifölls af alla 4 Stånd, inlämnade Kongl. May:st ett project om skuldens Liqviderande emellan Debitorer och Creditorer, som bifölls i 3 Stånd, men afslogs hos Riddersk. och Adelen, hwars innehåll redan är bekant i en nyligen utKommen Förordning.75en nyligen utKommen Förordning: åsyftar Kongl. maj:ts nådiga kungörelse, huruledes med riksens ständers riksgälds contoirs credit-sedlars gångbarhet hädanefter bör förhållas 16.3.1792
§: 3
Under Riksdagen satt äfwen ett BancoUtskott på wanlig Tysthets Ed, som berättade om Banquens goda och säkra tilstånd. Jag Kunde ock upgifwa dess pertinenta76exakta, noggranna beskaffenhet, om det eij wore emot ett löfte om tysthet. Nog af at den är315r säker och Banco Sedlen är och blir lika god med Specie, fast allmänheten, af fruktan det Banquen skulle öpnas til realiserande af Riksgjälds Sedlar, fordrat Valuta77här: silvermynt av fullt värde, specie för en stor del af Banco Sedlar, så at på 1791 öfwer 500 000 Rdr sp. der blifwit uttagne, och allena i Jan: månad 1792 Circa 50 000 D:o.
§ 4
Det blir en besynnerlig Nåd af Kongl. Maij:st för wårt Stånd, att Han 1789 Förordnade en särskilt Eclesiastique Expedition,78Kanslikollegiets ecklesiastikexpedition som grundades 1790. I budgeten hade man reserverat medel endast till expeditionschefens lön, de andra arbetade till en början utan lön. där en Präst altid är Föredragande af wåra och Religions angelägenheter; Men som en sådan Inrättning eij war stadgad uti några Författningar, eij heller någon lön anslagen til nödig Betjening wid denna Expedition, ansåg Ståndet högst angeläget at uti en Stor Deputation tacka Konungen derföre och föreslå den derwid nödiga Betjening, nemnl. en Expeditions Secreterare, en Protocollist, en Copist och en Waktmästare, alle med Lön, som tilsammans bestiger til 1 100 Rdr. årligen, jemte underdånigt anbud, at Ståndet til Statswerkets lisa79til Statswerkets lisa: till statsverkets lindring eller lättnad; för att minska bördan på statsverket wille sjelf löna dem. denna Deputation blef ganska Nådigt emottagen med Skriftelig Försäkran af Kongl. May:st at Han alt framgjent wille bibehålla Ståndet härwid och låta altid en Prästman af Ofrälse Ståndet80en Prästman af Ofrälse Ståndet: Förenings- och säkerhetsakten 1789 upphävde adelns monopol till statliga ämbeten och följaktligen blev det nu möjligt för ofrälse att tillsträda statliga tjänster. wara Föredragande i alla Eclesiastique mål; Och ehuru K: M: uti Ståndets anbud til Betjeningens lönande igenKjände dess beredwillighet at underlätta Hans bekymmer, så wille Han dock icke derwid falla Ståndet til någon tunga, utan försäkrade at af Statsmedlen sjelf besörja om Betjeningens aflöning, aldeles efter den af Ståndet föreslagna Stat.81här: budget Jag frågar billigt,82rättvist, med fog Kunde något mera Nådigt Swar önskas? – Hwarwid jag får tillägga at denna Expedition nu förwaltas på det oegennyttigaste sätt af Herr Biskopen och Kongl. ÖfwerHofPredikanten Wallqwist83Olof Wallqvist var biskop i Växjö stift från 1787, överhovpredikant, rådgivare åt Gustav III. Åren 1789–1792 var han chef för ecklesiastikexpeditionen inom kungens kansli. til hela Ståndets nöje, hwarföre jag ock fick tillfälle at å ÖsterBottns Presterskaps wägnar honom Complimentera84uppvakta etc. – – – – – – – – – – – – . [315v]
§ 5
Den af 3:ne Ofrälse Stånden i en Stor Deputation hos Kongl. May:st aflagde underdåniga tacksägelse för de dem 1789 gifne och Försäkrade Privilegier samt intagandet i Högsta domstolen och RådKammarens afskaffande85för dem 1789 gifna ... RådKammarens afskaffande: åsyftar beställelserna i förenings- och säkerhetsakten 1789 samt Konungens uti uttryckeligaste ordalag gjorde Förening med Ofrälse Stånden, behöfwer jag nu eij widlöftigt omröra, emedan alt finnes redan infört i wåra Tidningar.
§ 6
KronPrintsens Examen inför Ständernes Deputerade, det jag sjelf biwistade, bör jag litet närmare omröra. Han förhördes först af Herr Öfw.Hof Predikanten Doctor Flodin86Öfw.Hof Predikanten Doctor Flodin: Överhovpredikanten, kyrkoherden i Storkyrkoförsamlingen Johan Gustaf Flodin var lärare i kristendom för kronprins Gustav Adolf 1786–1794. i Theologien, och gjorde eij allenast fullkomlig redo i alt, utan ock i de mäst practiska frågor med så ömma Kjänslor för religion, at Han och en stor del af det Höga Auditorium, flöto i tårar. H:r Cancellie Rådet von Rosenstein87H:r CancellieRådet von Rosenstein: Nils von Rosenstein, kansliråd, sekreterare för Svenska Akademien 1786–1824, kronprinsens lärare lät Honom sedan explicera88översätta och förklara ett helt Capitel utur Sallustius,89Tre verk kan med säkerhet tillskrivas den romerske historikern Gaius Sallustius Crispus: De coniuratione Catilinae (”Om Catilinas sammansvärjning”), Bellum Iugurthinum (”Kriget mot Jugurtha”) och det fragmentariskt bevarade Historiae. det Han gjorde fermt.90flinkt, raskt och säkert Sedan examinerade Han Honom uti Gramatican och Syntaxin, hwarpå Konungen Befalte ArchiBiskopen förhöra Honom i resolution91satsanalys och Constructionerne,92ordfogning, syntax och sidst Biskop Veideman,93Biskop Veideman: Thure Weidman, biskop i Skara stift 1789–1828, tidigare professor i grekiska och österländska språken vid Lunds universitet och alle fingo Sufficienta Swar. Sedermera anstälde Canc: Rådet v. Rosenstein förhör uti Moralen94moralfilosofin, etiken och dess flere grenar, då Kron Printsen swarade, alt med latinska Distinctioner95särskiljande förklaringar med stor färdighet. Sidst förhördes Han uti historien, först i den gamla Romerska, sedan i flere Europeiska, och sidst på Konungens uttryckeliga Befallning i Swenska Historien; Hwarwid det i synnerhet wäckte min upmerksamhet, huru Kron Printsen, i flere Händelsers widlöftiga berättande, talte ganska otwungit och med fullkomligaste redighet, som utmärker en redig eftertanka och en lätthet att exprimera96uttrycka sig. Jag hade dessutom det nöjet at pläga ett förtroligt umgjänge med97pläga ett förtroligt umgjänge med: ha tillfälle att umgås förtroligt med bägge Hans wärdige316r Ledare,98Flodin och von Rosenstein som försäkrade mig om Herrens dygdiga och Redliga hjerta samt Hans fallenhet för at spara och hushålla, så at Han i alla afseenden gifwer Swerige ett godt hopp. Han är icke lång til wäxten, nog mager, men försäkrades dock wara frisk.
För Konungens ömma wård om denna Rikets ögnasten och EfterKommandes hopp, tackades Konungen i stor Deputation af alla Stånd, 120 Personer starck, då äfwen Offererades 1766 års Bröllopsgjärd,99Offererades 1766 års Bröllopsgjärd: En bröllopsgärd var en extraordinär skatt som uttaxerades av folket i samband med att en kunglig person gifte sig. År 1766 hade kung Gustav III gift sig med Sofia Magdalena av Danmark och nu erbjöd sig ständerna att ställa en liknande summa till kungens förfogande för att bestrida kostnaderna för bröllopet om kungen beslöt att gifta bort kronprinsen innan nästa riksdag sammankallades. om Konungen behagade förmäla KronPrintsen, innan Stånden härnäst Komma tilsammans.
§ 7
Efter wanligheten waldes Ledamöter til Banco Fullmägtige emellan Riksdagarne; hwartil wårt Stånd utnemnde Doctor Flodin, Pastor wid StorKyrkan i Stockholm, Probsten Nordin100Probsten Nordin: Carl Gustaf Nordin, ledamot av den så kallade ecklesiastikberedningen, prost i Västerbottens andra kontrakt, senare biskop i Härnösand och Doctor Brander:101Doctor Brander: Johan Brander, kyrkoherde i Katarina (Stockholm) och Bromma (Uppsala stift) Til Riksgjälds Contoiret waldes Lector Eberhardt,102Lector Eberhardt: Johan Hartman Eberhardt, lektor och historiker KyrkoHerden Borg103kyrkoherden Borg: kyrkoherden i Ryd, Näs och Riddarholms församlingar Anders Borg i RiddarHolmen och Rector Murberg.104Rector Murberg: Johan Murberg, pedagog och skriftställare, från 1777 rektor för trivialskolan i Stockholm
§ 8.
Sidst Beslöts at ett Eclesiastique Cancellie skulle inrättas i Stockholm, som Kommer at bestå af Biskop Wallqwist och de tilförordnade Banco och Riksgjälds Contoirs Fullmägtige, för at emellan Riksdagarne wälja Banco och Riksgjälds Fullmägtige uti de afgåendes ställen. Uti de andra Ofrälse Stånden är ock fogad någon dylik anstalt.
§ 9
Det war ifrån Nerpes Contract allena, jag hade om händer några Petitioner,105Desiderierne, som Prästerskapet i Nerpes Probsterie will genom deras Fullmächtige [...] hafwa anmälda samt bewakade..., Ecklesiastikdeputationens handlingar 1792, opag., vol. R 960, Prästeståndets riksdagshandlingar, Ständernas plena och kanslier, SRA. af hwilka ingen dera blef antagen uti Eclesiastique Utskottet106Chydenius var medlem i ecklesiastikutskottet at refereras til Ståndet, som i wist afseende war en lycka, emedan de då aldeles lämnat orörda, då icke ett enda derifrån til Ståndet refererat mål, för[316v] påhastat slut af Riksdagen, hant en gång Komma under Ventilation i Ståndet, än mindre afgjöras och expedieras: de angingo uptagande af Inrikes lån til utrikes lånens förminskande, fanehjelmarnes utwäxling emot Riksgjälds mynt, och mera tilgång på skiljemynt,107växelmynt, mynt med låga valörer, småmynt hwilka alla jag anmälte uti Hemliga Utskottet genom Wårt Stånds Ledamöter i berörde Utskott, där de, om eij gjorde stor Afect, dock bidrogo til uphöjande af den allmänna rösten ifrån Finland om Krigs Commissariatets polletters108Krigs Commissariatets polletters: fahnehjelmare omwäxling til annat öfwer hela Riket gångbart mynt. Om den sidsta, hwaruti anhölls om fastställande af 1743 års Förordning om Prästa rättigheterne i ÖsterBottn at följas så wäl af Lärare och åhörare, som ock af Embets Män wid twisters afgjörande de förra emellan, gick jag i råd med Biskop Wallqwist och på Hans tilstyrkande lade jag in hånom til Kongl. May:st och androg109om fastställande af 1743 ... til Kongl. May:st och androg: åsyftar Petition angående det österbottniska prästerskapets löning etc. – – – – – – – – – – – .
§ 10
Hwad wederlags saken110wederlags saken: frågan gällde prästerskapets avlöning beträffar, ansåg jag den wara af sådan beskaffenhet, at den, som nu är i Kammar Collegio, eij Kunde immediate111omedelbart dragas til Kongl. May:st. Ett Summario Processu112Summario Processu: lat. genom summarisk process, förenklad behandling utwerkat Utslag hade eij heller på en framtid haft stor Auctorité. Och som jag tror at wår wederlagssak är så Documenterad at den tål all granskning, så är det just genom den som målet winner sin rätta stadga för Efterträdarne, då den Via Ordinaria113Via Ordinaria: lat. den vanliga vägen, på det vanliga sättet Kan Komma til Kungs.
§§ 11 et 12
Handla dels om upbörden af Riksdags Manna arfwo317rdet, och dels om någon enskilt händelse wid RiksdagsMannawahlet etc. – – – – – – –.
Gamla Carleby den 13 April 1792.
Anders Chydenius
314r
Otteita Pohjanmaan papiston valtiopäiväedustajan, rovasti ja tohtori Chydeniuksen valitsijoilleen esittämästä tärkeimpiä vuoden 1792 Gävlen valtiopäivillä käsiteltyjä asioita ja tehtyjä päätöksiä koskevasta kertomuksesta sekä selvityksestä, miten hän on käyttänyt saamansa luottamuksen; laadittu mainittujen valtiopäivien historian valaisemiseksi.
§ 1
Tärkein asia on epäilyksittä ollut salaisen valiokunnan mietintö sekasortoon saatetun rahalaitoksemme tilasta, ja sen pääsisältönä oli kuninkaallisen majesteetin antama tieto valtakunnan velasta, joka on sodan pitkittymisen takia114sodan pitkittymisen takia: Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1788–1790 noussut yli 12 miljoonaa riikintaaleria suuremmaksi kuin vuoden 1789 ilmoituksessa mainittiin. Tästä summasta kuninkaallinen majesteetti otti maksaakseen omista varoistaan noin 4 miljoonaa, joten säätyjen maksettavaksi tuleva velan lisäys nousee nettomääräisesti 8½ miljoonaan, minkä säädyt myös hyväksyivät maksettavakseen. Tämän velan maksamiseen säädyt eivät kuitenkaan voineet hyväksyä suurempaa suostuntaveroa kuin ne jo maksavat. Koska karttunut ulkomaanvelka on kuitenkin maksettava hopearahana, oli väistämätöntä, että myös jokin osa suostuntaverosta on perittävä hopearahana, nimittäin talonpojilta jonkin verran henkeä kohti hopearahana tai hieman enemmän valtionvelkaseteleinä, porvarissäädyltä 20 % koko sen maksettavaksi tulevasta suostuntaverosta, papistolta 10 %, ritaristolta ja aatelilta sekä säätyläisiltä jokin määrä henkeä kohti säätyaseman ja palkkojen perusteella. – Kotimaanvelan[314v] pääosa on 480 kultatynnyriä115kultatynnyri (en tunna guld) oli laskennallinen rahayksikkö, joka vastasi 100 000 hopeataaleria vastaava määrä valtionvelkaseteleitä, 240 kultatynnyriä vastaava määrä valtion obligaatioita, 78 kultatynnyrin määrä fahnehjelmeja116ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687 LINKKI ja muutaman kultatynnyrin verran vielä maksamattomia sotaan liittyviä velkoja. Päätettiin, että kaikki fahnehjelmit lunastettaisiin tämän vuoden aikana valtionvelkaseteleillä ja valtion obligaatioista maksettaisiin 10 prosenttia pääomasta vuodessa ja 2 prosentin korko samassa rahassa. Tämän takia valtionvelkasetelien määrä kasvaa melkoisesti ilman lujaa katetta, valtion kassaan virtaavaa suostuntaveroa lukuun ottamatta. Sen määrä vastaa noin 80 kultatynnyriä, mistä määrästä 12 menee aina valtiontalouden hoitoon, yli 30 ulkomaanvelan maksamiseen ja hieman yli 20 kultatynnyriä vastaava erä setelistön supistamiseen, vaikka se ei pitkälle riitä. Tämän takia uhkaamassa on vaara, että hopearahan ja valtionvelkasetelien vaihtosuhde voi nousta varsin suureksi. – Vaikka saavuin perille myöhään117Vaikka saavuin perille myöhään: Valtiopäivät alkoivat 5.1.1792, mutta Chydenius ehti Gävleen vasta 5.2. Ks. kommentti, s. 354. LINKKI ja olin aluksi täysin tietämätön valtiontalouden tilasta ja käytettävissä olevista varoista, laadin sen järjestämiseksi suunnitelman, mutta asia oli silloin jo ehditty saattaa niin pitkälle ja periaate lyöty lukkoon, ettei siitä voitu luopua. Jätin kuitenkin ensimmäisen luonnokseni kuninkaan omaan käteen.118Jätin kuitenkin ... kuninkaan omaan käteen: Tällaista asiakirjaa ei ole onnistuttu löytämään Kustaa III:n papereista. Vielä tullee aika, jolloin suunnitelmani on hyväksyttävissä.
§ 2
Heti kun edellä mainittu finanssien järjestely oli hyväksytty kaikissa neljässä säädyssä, kuninkaallinen majesteetti esitti ehdotuksen velallisten ja velkojien välisten velkasuhteiden maksujärjestelystä. Se hyväksyttiin kolmessa säädyssä, mutta ritaristo ja aateli torjui sen. Sen sisältö tunnetaan jo vastikään julkaistusta asetuksesta.119vastikään julkaistusta asetuksesta: viitataan asetukseen Kongl. maj:ts nådiga kungörelse, huruledes med riksens ständers riksgälds contoirs credit-sedlars gångbarhet hädanefter bör förhållas 16.3.1792
§ 3
Valtiopäivien aikana kokoontui myös tavanomaisen vaikenemisvalan sitoma pankkivaliokunta, joka esitti kertomuksensa pankin hyvästä ja turvallisesta tilasta. Voisin kuitenkin ilmoittaa sen täsmällisen tilanteen, ellei se olisi vastoin vaikenemislupausta. Riittäköön toteamus, että se on315r varmalla pohjalla ja pankin setelit ovat nyt ja tulevaisuudessa täysin hopearahan veroisia, vaikka yleisö onkin pelätessään, että pankki ryhtyisi lunastamaan valtionvelkaseteleitä, vaatinut saada vaihtaa suuria määriä pankin seteleitä täysiarvoiseksi rahaksi, niin että 1791 pankista on otettu yli 500 000 hopeariikintaaleria ja pelkästään tammikuussa 1792 noin 50 000.
§ 4
Kuninkaallinen majesteetti on suonut säädyllemme aivan erityisen armonosoituksen asettaessaan 1789 erityisen kirkollisasiain toimituskunnan,120kirkollisasiain toimituskunnan: Kansliakollegion kirkollisasiain toimisto, joka oli perustettu 1790. Talousarviossa oli kuitenkin palkka ainoastaan toimiston päällikölle, ja muut työntekijät työskentelivät aluksi ilman palkkaa. jossa on aina pappismies esittelemässä meitä sekä uskontoa koskevia asioita. Koska tuollaista laitosta ei kuitenkaan mainita laeissa eikä myöskään ole olemassa määrärahaa tämän toimituskunnan tarvitseman henkilökunnan palkkaukseen, piti sääty hyvin aiheellisena kiittää kuningasta tästä toimenpiteestä suuren lähetystön välityksellä ja ehdottaa, että sääty itse palkkaisi valtionkassan taakan keventämiseksi toimituskunnan tarvitseman henkilökunnan eli toimituskunnan sihteerin, protokollasihteerin, kopistin ja vahtimestarin palkoilla, joiden yhteissumma on 1100 riikintaaleria vuodessa. Tämä lähetystö otettiin sangen armollisesti vastaan, ja kuninkaallinen majesteetti antoi samalla kirjallisesti vakuutuksen siitä, että hän pitää tulevaisuudessakin säädyn tässä asemassa ja antaa aina aatelittomaan säätyyn kuuluvan papin121aatelittomaan säätyyn kuuluvan papin: Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja oli avannut aatelittomille säädyille suurimman osan viroista, jotka aikaisemmin olivat olleet periaatteessa vain aatelin hallussa. esitellä kaikki kirkolliset asiat, ja vaikka kuninkaallinen majesteetti havaitsi säädyn tarjouksen henkilökunnan palkkojen maksamiseksi osoittavan sen valmiuden hänen huoliensa keventämiseen, hän ei kuitenkaan halunnut rasittaa tällä asialla säätyä, vaan vakuutti huolehtivansa itse valtion varoilla henkilökunnan palkkauksesta täysin säädyn ehdottaman menoarvion mukaisesti. Minulla on syytä kysyä, voitaisiinko vielä armollisempaa vastausta toivoa? – Tähän minun on vielä lisättävä, että herra piispa ja kuninkaallinen ylihovisaarnaaja Wallqvist122Ylihovisaarnaaja Olof Wallqvist oli vuodesta 1787 Växjön piispa ja kuului Kustaa III:n neuvonantajiin. Vuosina 1789–1792 hän oli kuninkaallisessa kansliassa toimineen kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö. hoitaa nyt tätä toimituskuntaa mitä epäitsekkäimmällä tavalla koko säädyn tyydytykseksi, mistä minulla oli tilaisuus myös kiittää häntä Pohjanmaan papiston puolesta jne.– – – – – –[315v]
§ 5
Kolmen aatelittoman säädyn suuren lähetystön välityksellä kuninkaalliselle majesteetille esittämää alamaista kiitosta niille 1789 annetuista ja vakuutetuista privilegioista sekä niiden edustajien hyväksymisestä korkeimman oikeuden jäseniksi ja valtaneuvoston lakkauttamisesta123niille 1789 ... valtaneuvoston lakkauttamisesta: tässä viitataan yhdistys- ja vakuuskirjan sisältämiin määräyksiin sekä kuninkaan mitä selvimmin sanoin ilmaisemaa yhteisymmärrystä aatelittomien säätyjen kanssa minun ei tarvitse tässä laveasti selostaa, koska tämä kaikki on jo julkaistu sanomalehdissämme.
§ 6
Hieman tarkemmin minun on selostettava kruununprinssin tutkintokuulustelua säätyjen valtuutettujen edessä, joihin itsekin kuuluin. Herra ylihovisaarnaaja, tohtori Flodin124Ylihovisaarnaaja, Tukholman Suurkirkon seurakunnan kirkkoherra Johan Gustaf Flodin toimi kruununprinssi Kustaa Adolfin uskonnonopettajana 1786–1794 kuulusteli häneltä aluksi teologiaa, eikä hän pelkästään tehnyt täydellisesti selkoa kaikesta, vaan osoitti myös mitä käytännöllisimpienkin kysymysten suhteen sellaista lämmintä uskonnollista tunnetta, että niin hän itse kuin suuri osa arvovaltaisesta kuulijakunnastakin kyynelehtivät vuolaasti. Herra kanslianeuvos von Rosenstein125kanslianeuvos Nils von Rosenstein, Ruotsin akatemian sihteeri 1786–1824, kruununprinssi Kustaa Adolfin kotiopettaja pani hänet sitten selittämään kokonaisen luvun Sallustiuksen teoksesta,126Sallustiuksen teoksesta: Kolme teosta tiedetään varmuudella roomalaisen historioitsija Gaius Sallustius Crispuksen kirjoittamiksi: De coniuratione Catilinae (”Catilinan salaliitto”), Bellum Iugurthinum (”Jugurthan sota”) ja Historiae, josta on säilynyt ainoastaan katkelmia. ja siitä hän suoriutui vakuuttavasti. Sitten von Rosenstein esitti hänelle kysymyksiä kieli- ja lauseopista, minkä jälkeen kuningas antoi arkkipiispalle käskyn kuulustella häneltä lauseenjäsennykseen ja rakenteisiin liittyviä asioita, ja lopuksi tätä jatkoi piispa Weidman,127Thure Weidman, Skaran piispa 1789–1828, aikaisemmin kreikan ja itämaisten kielten professori Lundin yliopistossa ja kaikki saivat riittävän hyvät vastaukset. Sitten kanslianeuvos von Rosenstein kuulusteli moraalioppia ja kyseli sen eri haaroista, ja kruununprinssi vastasi hyvin taitavasti latinankielisiä käsitteitä kaikessa käyttäen. Lopuksi häneltä kuulusteltiin ensin vanhan Rooman ja sitten useiden Euroopan maiden ja viimeiseksi kuninkaan nimenomaisesta käskystä Ruotsin historiaa. Tällöin huomasin erityisesti sen, että kertoessaan laveasti useista tapahtumista hän puhui varsin luontevasti ja täysin selvästi, mikä kertoo johdonmukaisesta ajattelusta ja ajatusten ilmaisemisen helppoudesta. Sain lisäksi ilon keskustella luottamuksellisesti hänen kummankin kunnioitettavan316r opettajansa128Flodin ja von Rosenstein kanssa, jotka vakuuttivat minulle, että mainittu herra on mielenlaadultaan hyveellinen ja rehti ja että hänellä on taipumusta säästäväisyyteen ja taloudellisuuteen, niin että Ruotsi voi joka suhteessa toivoa hänestä hyvää. Hän ei ole kovinkaan pitkä, mutta on varsin laiha, hänen vakuutettiin kuitenkin olevan terve.
Kaikkien säätyjen suuri, 120-henkinen lähetystö kiitti kuningasta siitä hellästä hoivasta, jonka hän on suonut tälle valtakunnan silmäterälle ja tulevien sukupolvien toivolle, ja samalla tarjottiin samaa hääsuostuntaa kuin 1766 myönnettiin,129samaa hääsuostuntaa kuin 1766 myönnettiin: Hääsuostunta oli ylimääräinen vero, joka perittiin kansalaisilta kuninkaallisen henkilön avioituessa. Vuonna 1766 Kustaa III oli avioitunut tanskalaisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa, ja nyt säädyt tarjosivat samankokoista summaa kuninkaan käyttöön hääkuluja varten, mikäli kuningas päättäisi kruununprinssin avioitumisesta ennen seuraavia valtiopäiviä. jos kuningas suvaitsisi järjestää kruununprinssin avioliittoon ennen säätyjen seuraavaa kokoontumista.
§ 7
Kuten tavallista valittiin pankkivaltuusmiehet valtiopäivien väliajaksi, ja meidän säätymme nimesi valtuusmiehikseen tohtori Flodinin, Tukholman Suurkirkon pastorin, rovasti Nordinin130Carl Gustaf Nordin, ns. kirkollisasiain valmistelukunnan (ecklesiastikberedningen) jäsen, Västerbottenin toisen rovastikunnan rovasti, sittemmin Härnösandin piispa ja tohtori Branderin.131Johan Brander, kirkkoherra Katarinan seurakunnassa Tukholmassa ja Brommassa Valtiokonttorin valvojiksi valittiin lehtori Eberhardt,132Johan Hartman Eberhardt, lehtori ja historioitsija Riddarholmenin kirkkoherra Borg133Anders Borg, joka toimi kirkkoherrana Rydin, Näsin ja Riddarholmenin seurakunnissa ja rehtori Murberg.134Johan Murberg, pedagogi ja kirjailija, vuodesta 1777 Tukholman triviaalikoulun rehtori
§ 8
Lopuksi päätettiin, että Tukholmaan perustettaisiin papiston kanslia, jonka jäseniksi tulevat piispa Wallqvist sekä pankkivaltuusmiehiksi ja valtiokonttorin valvojiksi valitut henkilöt ja jonka tehtävänä on pankkivaltuusmiesten ja valtiokonttorien valvojien valitseminen tehtävistä luopuvien sijaan. Myös muut aatelittomat säädyt ovat toteuttaneet jonkin vastaavan järjestelyn.
§ 9
Sain mukaani valtiopäiväanomuksia vain Närpiön rovastikunnasta, eikä kirkollisasiain valiokunta135kirkollisasiain valiokunta: Chydenius oli valtiopäivillä tämän valiokunnan jäsen. ottanut yhtäkään niistä säädylle esitettäväksi, mikä jossakin mielessä oli onni, koska silloin ne olisivat jääneet raukeamaan, kun yhdestäkään valiokunnan säädylle käsiteltäväksi lähetetystä asiasta ei valtiopäivien[316v] hätäisen päättämisen takia ehditty säädyssä keskustella, saati tehdä päätöstä ja lähettää niitä jatkokäsittelyyn. Anomusten aiheet olivat kotimaisen lainan ottaminen ulkomaisten lainojen vähentämiseksi, fahnehjelmien vaihtaminen valtionvelkaseteleiksi ja vaihtorahan määrän lisääminen, ja ne kaikki saatoin salaisen valiokunnan tietoon säätymme tässä valiokunnassa toimivien edustajien välityksellä, ja siellä ne siitä huolimatta, ettei niillä ollut suurtakaan vaikutusta, kuitenkin olivat osaltaan antamassa lisäpontta Suomesta yleisesti kuuluvalle toivomukselle, että sotakomissariaatin hätärahat136sotakomissariaatin hätärahat: fahnehjelmit vaihdettaisiin toiseen kaikkialla valtakunnassa käypään rahalajiin. Viimeisestä anomuksesta, jossa anottiin vuonna 1743 annetun Pohjanmaan papiston oikeuksia koskevan asetuksen vahvistamista niin pappien kuin sanankuulijoidenkin samoin kuin pappien välisiä kiistoja ratkaisemaan joutuvien virkamiesten noudatettavaksi, neuvottelin piispa Wallqvistin kanssa ja saatuani hänen tukensa jätin anomuksen kuninkaalliselle majesteetille ja esitin137vuonna 1743 annetun Pohjanmaan papiston ... kuninkaalliselle majesteetille ja esitin: viittaa Chydeniuksen kirjoitukseen Pohjanmaan papiston palkkausta koskeva anomus, ks. s. 330–331 LINKKI jne. – – – –
§ 10
Palkkausasiaa138kysymys oli papiston palkkauksesta pidin luonteeltaan sellaisena, että kun se nyt on kamarikollegion käsiteltävänä, sitä ei voitu heti saattaa kuninkaallisen majesteetin ratkaistavaksi. Yksinkertaistetulla käsittelyllä hankitulla päätöksellä ei myöskään olisi ollut suurta painoarvoa tulevaisuudessa. Ja koska uskon palkkausasiamme olevan niin hyvin dokumentoitu, että se kestää minkä tahansa tarkastuksen, asia saadaan vakaalle tolalle seuraajiemme hyväksi juuri tarkan tutkimuksen avulla, kun se tulee kuninkaan eteen normaalia virkatietä.
§ 11 ja 12
Koskettelevat osaksi valtiopäivämiehen palkkion perintää317r ja osaksi jotakin yksittäistä tapahtumaa valtiopäivämiesvaalissa jne. – – –
Kokkolassa 13. huhtikuuta 1792.
Anders Chydenius
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section:
Next Section:
Places: Europe Gävle Ostrobothnia Rome Sweden Finland Stockholm Russia
Names: Borg, Anders Konung Gust. den 3)[:] Gustav III Gustav IV Adolf Rosén von Rosenstein, Nils
Biblical references:
Subjects: