Jokien perkaamista ja teiden rakentamista käsittelevän muistion Chydenius on laatinut 1794 ilmeisesti vastauksena johonkin viranomaisten tiedusteluun.1 Hän selvittää Kokkolasta sisämaahan suuntautuvien liikenneväylien kehittämiseksi tehtyjä suunnitelmia ja toimenpiteitä. Perhojoen perkaamista tavarakuljetukseen soveltuvaksi oli suunniteltu pitkään. Kirjoituksesta päätellen viimeistään 1780-luvun alussa oli syntynyt lisäksi ajatus Suomenselän läpäisevän kanavan rakentamisesta Perhonjoen yläjuoksun ja Kyyjärven välille ja paikalla oli suoritettu mittauksia. Maaherra Adolf Tandefelt oli esittänyt kanavan rakentamista kertomuksessaan 1792. Chydenius torjuu ajatuksen kanavasta ja pitää muutoinkin kivikkoisen joen raivaamista liian työläänä hankkeena. Onnistuneena hän sen sijaan pitää parhaillaan rakenteilla olevaa Kokkolan ja Saarijärven (Kyyjärven) välistä maantietä, jonka toteuttamista hän itse oli ollut ajamassa.2
MJ ja PH
Kirjallisuus
Salminen, Tapio, Pohjanmaan kautta: tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Via Österbotten: vägar och vägtrafik i Österbotten från medeltiden till 1990-talet, Vaasa: Tielaitos, Vaasan tiepiiri 1997.
Virrankoski, Pentti, Kokkolan pitäjän yläosan historia. Kaustisen, Vetelin, Halsuan ja Perhon vaiheita esihistoriallisesta ajasta 1860-luvulle, Kokkola: Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historiatoimikunta 1961.