Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 54
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 56
§ 55
Pohjanmaata sanotaan rajaseuduksi ja siksi ollaan sitä mieltä, ettei sinne pidä sijoittaa tapulikaupunkeja. Quae Consequentia?1
Jos Pohjanmaata pidetään rajaseutuna, jota ei sijaintinsa vuoksi pystytä puolustamaan tai pitämään pitkään Ruotsin kruunulla, ja jos katsotaan ettei sen menestyksellä ole niin väliä, koska sen hyvinvointi voisi siinä tapauksessa koitua naapurimme hyväksi, myönnän kernaasti, että kaikki suunnitellut keinot Pohjanmaan kohentamiseksi ovat Ruotsin kruunun etujen vastaisia. Olisi sitävastoin tavattomasti parempi järjestää asiat niin, että kaikki55 tämän maakunnan viljelykset palaisivat vähitellen ikiaikaiseen kesantotilaansa. Mitä enemmän maa siinä tapauksessa muistuttaa arabialaista aavikkoa ja erämaata, sitä vähemmän naapurimme sitä tavoittelee ja sitä vaikeampi naapurin joukkojen on pyrkiä autioitetun maan halki kohti valtakunnan todellisia rajoja. Tässäpä on vahva peruste, jota tuskin kannattaa vastustaa.
Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että Ruotsin kruunu olisi joskus tehnyt näin tylyn päätöksen synnyinseuduistamme.
Ovatko Ruotsin rajat niin levällään, että valtakunta voisi menettää näin huomattavan osan alueestaan? Koko Suomi on tältä kannalta samassa asemassa kuin Pohjanmaa, ja on täysin mahdotonta käsittää, kuinka tätä niemekettä voitaisiin puolustaa, jos Pohjanmaa olisi naapurin hallussa. Se hetki, jolloin venäläiset saivat ensimmäisen jalansijan Suomenlahdella, oli onneton, koska silloin Venäjä pystyi laivastoillaan uhkaamaan Ruotsin sydäntä. Jos koko itäinen ja Suomen rannikko2 olisivat Venäjän, se voisi metsiemme avulla helposti kaksinkertaistaa laivastonsa nykyiseen verrattuna ja liittää suomalaiset rykmentit joukkoihinsa. Miten Ruotsi pystyisi silloin kohtaamaan Venäjän? Mitä tarkoitusta varten on sitten pystytetty koko valtakunnalle hyvin kalliiksi käyneet rajalinnoitukset? Mistä Tukholman kauppiaat saisivat nyt rautalasteihinsa kipeästi tarvitsemansa ruumantäytteet? Mistä he ottaisivat välttämättömät elintarvikkeet itselleen ja Bergslagenille?
§. 55.
Man kallar Österbotn en Gränse-ort, och menar derföre, at den ej må förses med Stappel-Städer. Quæ Consequentia?3
Anser man Österbotn såsom en gränse-ort, den der i anseende til sin belägenhet ej kan förswaras eller länge behållas under Swensk Krona och derföre ej är särdeles mon om dess upkomst, emedan dess wälstånd i den händelsen skulle rickta wår granne; medgifwer jag gerna, at alla påtänckta medel til dess uphjelpande äro emot Swenska Kronans interesse. Det wore deremot långt bättre at ställa sakerna på den foten, at alt55 hwad i samma land är upodladt, skulle småningom stadna uti sin förra urgamla linda. Ju mera det i den händelsen liknar en Arabisk ökn och willmark, ju mindre eftersträfwas den af wår granne och ju swårare har han at med sin styrcka at nalkas Rikets sanskyldiga gräns genom et ödelagt land. Si det war et starkt skäl, och lönar neppeligen mödan at wederlägga.
Det faller mig swårt at tro Swenska Kronan någonsin hafwa fattat så hårdt beslut emot wår foster-bygd.
Äro då Sweriges Landa-mären4 så stora, at det ännu kan mista deraf en så betydande del? Hela Finland är uti lika belägenhet med Österbotn i anseende härtil och det kan aldrig conciperas, huru det förra kunde förswaras på en udd, om Grannen ägde det sednare. Det war i en olycklig stund, då Ryssen fick första insteg uti Finska Wiken, hwarigenom han sattes i stånd, at med sina Flåttar nalckas hjertat af Swerige. Blefwe hela Östra och Finska stranden5 hans, kunde han med läthet utur wåra skogar öka sin Sjömagt til dubbelt det antal af skepp han nu äger och af Finska Regementerna sina troppar, huru skulle Swerige då wara i stånd at möta honom. På hwad grund äro då de hela Riket så kostsamma Gränse-Fästningar anlagda? Hwarifrån skal Stockholms Handlande då få den til deras Järn-laddningar så nödiga stufning6? Hwarifrån skola de, för samma Stad, så oumbärliga victualier för sig sjelfwa och Bergslagen tagas?
§ 55
Pohjanmaata sanotaan rajaseuduksi ja siksi ollaan sitä mieltä, ettei sinne pidä sijoittaa tapulikaupunkeja. Quae Consequentia?7
Jos Pohjanmaata pidetään rajaseutuna, jota ei sijaintinsa vuoksi pystytä puolustamaan tai pitämään pitkään Ruotsin kruunulla, ja jos katsotaan ettei sen menestyksellä ole niin väliä, koska sen hyvinvointi voisi siinä tapauksessa koitua naapurimme hyväksi, myönnän kernaasti, että kaikki suunnitellut keinot Pohjanmaan kohentamiseksi ovat Ruotsin kruunun etujen vastaisia. Olisi sitävastoin tavattomasti parempi järjestää asiat niin, että kaikki55 tämän maakunnan viljelykset palaisivat vähitellen ikiaikaiseen kesantotilaansa. Mitä enemmän maa siinä tapauksessa muistuttaa arabialaista aavikkoa ja erämaata, sitä vähemmän naapurimme sitä tavoittelee ja sitä vaikeampi naapurin joukkojen on pyrkiä autioitetun maan halki kohti valtakunnan todellisia rajoja. Tässäpä on vahva peruste, jota tuskin kannattaa vastustaa.
Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että Ruotsin kruunu olisi joskus tehnyt näin tylyn päätöksen synnyinseuduistamme.
Ovatko Ruotsin rajat niin levällään, että valtakunta voisi menettää näin huomattavan osan alueestaan? Koko Suomi on tältä kannalta samassa asemassa kuin Pohjanmaa, ja on täysin mahdotonta käsittää, kuinka tätä niemekettä voitaisiin puolustaa, jos Pohjanmaa olisi naapurin hallussa. Se hetki, jolloin venäläiset saivat ensimmäisen jalansijan Suomenlahdella, oli onneton, koska silloin Venäjä pystyi laivastoillaan uhkaamaan Ruotsin sydäntä. Jos koko itäinen ja Suomen rannikko8 olisivat Venäjän, se voisi metsiemme avulla helposti kaksinkertaistaa laivastonsa nykyiseen verrattuna ja liittää suomalaiset rykmentit joukkoihinsa. Miten Ruotsi pystyisi silloin kohtaamaan Venäjän? Mitä tarkoitusta varten on sitten pystytetty koko valtakunnalle hyvin kalliiksi käyneet rajalinnoitukset? Mistä Tukholman kauppiaat saisivat nyt rautalasteihinsa kipeästi tarvitsemansa ruumantäytteet? Mistä he ottaisivat välttämättömät elintarvikkeet itselleen ja Bergslagenille?
Unfortunately this content isn't available in English
§. 55.
Man kallar Österbotn en Gränse-ort, och menar derföre, at den ej må förses med Stappel-Städer. Quæ Consequentia?9
Anser man Österbotn såsom en gränse-ort, den der i anseende til sin belägenhet ej kan förswaras eller länge behållas under Swensk Krona och derföre ej är särdeles mon om dess upkomst, emedan dess wälstånd i den händelsen skulle rickta wår granne; medgifwer jag gerna, at alla påtänckta medel til dess uphjelpande äro emot Swenska Kronans interesse. Det wore deremot långt bättre at ställa sakerna på den foten, at alt55 hwad i samma land är upodladt, skulle småningom stadna uti sin förra urgamla linda. Ju mera det i den händelsen liknar en Arabisk ökn och willmark, ju mindre eftersträfwas den af wår granne och ju swårare har han at med sin styrcka at nalkas Rikets sanskyldiga gräns genom et ödelagt land. Si det war et starkt skäl, och lönar neppeligen mödan at wederlägga.
Det faller mig swårt at tro Swenska Kronan någonsin hafwa fattat så hårdt beslut emot wår foster-bygd.
Äro då Sweriges Landa-mären10 så stora, at det ännu kan mista deraf en så betydande del? Hela Finland är uti lika belägenhet med Österbotn i anseende härtil och det kan aldrig conciperas, huru det förra kunde förswaras på en udd, om Grannen ägde det sednare. Det war i en olycklig stund, då Ryssen fick första insteg uti Finska Wiken, hwarigenom han sattes i stånd, at med sina Flåttar nalckas hjertat af Swerige. Blefwe hela Östra och Finska stranden11 hans, kunde han med läthet utur wåra skogar öka sin Sjömagt til dubbelt det antal af skepp han nu äger och af Finska Regementerna sina troppar, huru skulle Swerige då wara i stånd at möta honom. På hwad grund äro då de hela Riket så kostsamma Gränse-Fästningar anlagda? Hwarifrån skal Stockholms Handlande då få den til deras Järn-laddningar så nödiga stufning12? Hwarifrån skola de, för samma Stad, så oumbärliga victualier för sig sjelfwa och Bergslagen tagas?
§ 55
Pohjanmaata sanotaan rajaseuduksi ja siksi ollaan sitä mieltä, ettei sinne pidä sijoittaa tapulikaupunkeja. Quae Consequentia?13
Jos Pohjanmaata pidetään rajaseutuna, jota ei sijaintinsa vuoksi pystytä puolustamaan tai pitämään pitkään Ruotsin kruunulla, ja jos katsotaan ettei sen menestyksellä ole niin väliä, koska sen hyvinvointi voisi siinä tapauksessa koitua naapurimme hyväksi, myönnän kernaasti, että kaikki suunnitellut keinot Pohjanmaan kohentamiseksi ovat Ruotsin kruunun etujen vastaisia. Olisi sitävastoin tavattomasti parempi järjestää asiat niin, että kaikki55 tämän maakunnan viljelykset palaisivat vähitellen ikiaikaiseen kesantotilaansa. Mitä enemmän maa siinä tapauksessa muistuttaa arabialaista aavikkoa ja erämaata, sitä vähemmän naapurimme sitä tavoittelee ja sitä vaikeampi naapurin joukkojen on pyrkiä autioitetun maan halki kohti valtakunnan todellisia rajoja. Tässäpä on vahva peruste, jota tuskin kannattaa vastustaa.
Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että Ruotsin kruunu olisi joskus tehnyt näin tylyn päätöksen synnyinseuduistamme.
Ovatko Ruotsin rajat niin levällään, että valtakunta voisi menettää näin huomattavan osan alueestaan? Koko Suomi on tältä kannalta samassa asemassa kuin Pohjanmaa, ja on täysin mahdotonta käsittää, kuinka tätä niemekettä voitaisiin puolustaa, jos Pohjanmaa olisi naapurin hallussa. Se hetki, jolloin venäläiset saivat ensimmäisen jalansijan Suomenlahdella, oli onneton, koska silloin Venäjä pystyi laivastoillaan uhkaamaan Ruotsin sydäntä. Jos koko itäinen ja Suomen rannikko14 olisivat Venäjän, se voisi metsiemme avulla helposti kaksinkertaistaa laivastonsa nykyiseen verrattuna ja liittää suomalaiset rykmentit joukkoihinsa. Miten Ruotsi pystyisi silloin kohtaamaan Venäjän? Mitä tarkoitusta varten on sitten pystytetty koko valtakunnalle hyvin kalliiksi käyneet rajalinnoitukset? Mistä Tukholman kauppiaat saisivat nyt rautalasteihinsa kipeästi tarvitsemansa ruumantäytteet? Mistä he ottaisivat välttämättömät elintarvikkeet itselleen ja Bergslagenille?
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 54
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 56
paikat: Bergslagen Pohjanmaa Ruotsi Suomenlahti Suomi Venäjä
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: