Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 43
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 45
§ 44
Olettakaamme edelleen, että tapuli on Tukholmassa ja että norrbottenilainen vie sinne tavaransa, joista hän on maksanut tuottajalle tukholmalaisen herättämien toiveiden mukaisesti. Tukholmalainen maksaa niistä hänelle kuten oli lupaillut. Tavaran poikkeaminen Tukholmaan ei vie vain niitä 20 päivää, jotka sen osoitettiin vievän, vaan lisäksi on odotettava 30–40 päivän ajan laivaa, joka on valmis ottamaan lastin. Kukaan ei kieltäne, että mitä pitempään tavaran saaminen määräsatamaan kestää, sitä suurempia muutoksia40 ehtii tulla tavaraa koskeviin hintaodotuksiin. Millaista epävarmuutta mahtaakaan Tukholmassa varastoimisen aiheuttama 20, 30 tai 40 päivän viivytys merkitä tavaran arvolle verrattuna siihen, että sama tavara olisi saatu viedä ulkomaille suoraan ensimmäisestä varastopaikastaan ja että se olisi ollut lähes kuukautta aikaisemmin aiotussa määräsatamassa? Näetkö, millaista helpotusta vapaus tuo mukanaan! Mitä tulee yhtään merkittävämpään tuontitavaroiden kauppaan, kauppiaan ei kannata ostaa tavaraa silloin kun hän tulee sitä noutamaan, jolloin hinnat saattavat olla jo korkeammat, vaan hän on tehnyt sen jo aikaisemmin välittäjän kautta, joka välittää hintatietoja ja odottaa toimeksiantoja. On helppo käsittää, ettei kahdeksan tai korkeintaan 14 päivän viivytys vaikuta mitenkään asiaan. Kaikki riippuu kaupanvälittäjän valppaudesta.
Mitä sitten tulee vekseleitä koskevaan kirjeenvaihtoon, se on kylläkin tarkkuutta vaativin ja vaikein asia suurimittaisessa ulkomaankaupassa, mutta pitkät etäisyydet eivät voi olla siinä isona esteenä. Kun tietää olevansa etäällä, on syytä lähteä ajoissa liikkeelle. Jos tarvitsee vekseleitä hyvissä ajoin, sitä aikaisemmin on syytä pyytää asettamaan niitä. Eiköhän muissa valtakunnissa mahda olla suuria kauppakaupunkeja yhtä pitkien etäisyyksien päässä kuin Pohjanmaan ja Länsipohjan kaupungit? Miten Vienanmeren rannalla sijaitseva Arkangeli pääsikään niin vahvaa asemaan ennen kuin tsaari Pietari Suuri siirsi sen kaupankäynnin Pietariin vuonna 1703.
Jos Arkangelin kylmä ilmasto, etäinen sijainti ja vaikeat kulkureitit olisivat olleet sellainen este kuin nyt halutaan väittää Norrbottenin osalta, siitä ei olisi voinut ikinä tulla niin mahtavaa. Se on samalla leveyspiirillä kuin Pohjanmaa ja Länsipohja, 70–80 peninkulmaa niitä idempänä ja kaukana Euroopan suurimmista kauppapaikoista. Purjehdittaessa Arkangeliin on kierrettävä pitkästi ja vaarallisesti Jäämeren kautta, kun taas norrbottenilaiset tekevät pienen mutkan etelään. Tästä huolimatta Arkangelin kauppa kasvoi, vaikka he eivät itse harjoittaneet merenkulkua. Englantilaiset ja hollantilaiset olivat heidän varsinaisia viejiään,41 jotka myivät sitten heidän tavaroitaan ympäri koko Euroopan. Eivät nämä ole mitään suurisuuntaisia suunnitelmia, eivät pöyhkeileviä sanoja, eivät unelmia, vaan todellisia tapahtumia, ja ne kumoavat selvemmin kuin mikään todistelu kaikki ne väitteet, joilla vastustetaan tapulikaupunkien perustamista Pohjanmaalle.
§. 44.
Widare; lät Stapelen än wara i Stockholm. Norrbotningen för dit sina Waror, dem han betalt, efter den förhoppning Stockholms-boen gifwit honom. Stockholms-boen betalar dem derefter. Waran dröjer på afwägen til Stockholm intet allenast de wista 20 dagar, utan ock i brist på färdigt Fartyg at lasta uti 30 a 40 dagar. Det lär ingen neka, ju längre waran dröjer ifrån sin bestämda ort, ju större förändringar40 kan den apparence undergå, som jag fått om dess wärde. Hwad osäkerhet måtte icke denna 20, 30 a 40 dagars drögning genom Stappeln i Stockholm, göra uti warans wärde, deremot, som om samma wara ifrån sin första Stappel fått directe segla uth, och nästan en månad förut fått ställas på den tilämnade platsen? Se hwad beqwämligheter friheten förer med sig. Hwad retour Handelen anbelangar, om den är något betydande, och Handlaren ej ser sin räkning derwid, at med det samma, som han kommer at afhämta wahrorna, äfwen uphandla samma waror, såsom då warande i högre pris, utan hafwer redan genom Commissionaire tilförene gjort köp, som derom wäntar, dels ordres1 dels ock meddelar notitier om prisen, etc. så är lätt at begripa, at 8 eller högst 14 dagars drögsmål derutinnan ej gör något til Saken. Det kommer alt på Commissionairens vigilance2 an.
Men hwad Wäxel-Correspondencen angår, ehuru den är, der stor Utlänsk Handel drifwes, den granlagaste och swåraste, så wil ändock, aflägsenheten ej wara deruti något märckeligit hinder. Den som wet sig hafwa lång wäg, går förr tilwägs. Den som behöfwer Wäxlar uti god tid, han låter dess förr trassera. Monn det intet gifwas stora Handelsstäder i andra Riken så aflägsna som Öster- och Wästerbotns äro? Huru klef Archangel, som ligger wid hwita hafwet, så högt i styrcka, tils den Store Czar Petter den I:sta år 1703 förlade dess Handel til Pettersburg.
Hade dess köld, dess aflägsenhet, den swåra fart, warit så hinderliga, som man nu wil göra dem, för Norrbotningarna, så hade den aldrig kunnat blifwa så mägtig. Den ligger under samma Pohl högd3, som Öster- och Wästerbotn, 70 a 80 mil mera Österut, bort ifrån de största Handels-platser i Europa. Farten gör en widlyftig och farlig omwäg genom Ishafwet, i dess ställe Norrbotningarna göra en liten krökning Söderut, icke dess mindre wäxte dess handel, fast den sjelf hade föga Sjöfart. Ängelsmän och Holländare woro egenteligen deras förnämsta ex41porteurer, som sedan sålde deras waror omkring hela Europa. Detta är intet stora förslager, intet prunckande ord, intet drömmar, utan en wärckelig händelse, som wederlägger starckare alla inkast emot wåra Stappelstäders inrättande i Österbotn, än någon demonstration4.
§ 44
Olettakaamme edelleen, että tapuli on Tukholmassa ja että norrbottenilainen vie sinne tavaransa, joista hän on maksanut tuottajalle tukholmalaisen herättämien toiveiden mukaisesti. Tukholmalainen maksaa niistä hänelle kuten oli lupaillut. Tavaran poikkeaminen Tukholmaan ei vie vain niitä 20 päivää, jotka sen osoitettiin vievän, vaan lisäksi on odotettava 30–40 päivän ajan laivaa, joka on valmis ottamaan lastin. Kukaan ei kieltäne, että mitä pitempään tavaran saaminen määräsatamaan kestää, sitä suurempia muutoksia40 ehtii tulla tavaraa koskeviin hintaodotuksiin. Millaista epävarmuutta mahtaakaan Tukholmassa varastoimisen aiheuttama 20, 30 tai 40 päivän viivytys merkitä tavaran arvolle verrattuna siihen, että sama tavara olisi saatu viedä ulkomaille suoraan ensimmäisestä varastopaikastaan ja että se olisi ollut lähes kuukautta aikaisemmin aiotussa määräsatamassa? Näetkö, millaista helpotusta vapaus tuo mukanaan! Mitä tulee yhtään merkittävämpään tuontitavaroiden kauppaan, kauppiaan ei kannata ostaa tavaraa silloin kun hän tulee sitä noutamaan, jolloin hinnat saattavat olla jo korkeammat, vaan hän on tehnyt sen jo aikaisemmin välittäjän kautta, joka välittää hintatietoja ja odottaa toimeksiantoja. On helppo käsittää, ettei kahdeksan tai korkeintaan 14 päivän viivytys vaikuta mitenkään asiaan. Kaikki riippuu kaupanvälittäjän valppaudesta.
Mitä sitten tulee vekseleitä koskevaan kirjeenvaihtoon, se on kylläkin tarkkuutta vaativin ja vaikein asia suurimittaisessa ulkomaankaupassa, mutta pitkät etäisyydet eivät voi olla siinä isona esteenä. Kun tietää olevansa etäällä, on syytä lähteä ajoissa liikkeelle. Jos tarvitsee vekseleitä hyvissä ajoin, sitä aikaisemmin on syytä pyytää asettamaan niitä. Eiköhän muissa valtakunnissa mahda olla suuria kauppakaupunkeja yhtä pitkien etäisyyksien päässä kuin Pohjanmaan ja Länsipohjan kaupungit? Miten Vienanmeren rannalla sijaitseva Arkangeli pääsikään niin vahvaa asemaan ennen kuin tsaari Pietari Suuri siirsi sen kaupankäynnin Pietariin vuonna 1703.
Jos Arkangelin kylmä ilmasto, etäinen sijainti ja vaikeat kulkureitit olisivat olleet sellainen este kuin nyt halutaan väittää Norrbottenin osalta, siitä ei olisi voinut ikinä tulla niin mahtavaa. Se on samalla leveyspiirillä kuin Pohjanmaa ja Länsipohja, 70–80 peninkulmaa niitä idempänä ja kaukana Euroopan suurimmista kauppapaikoista. Purjehdittaessa Arkangeliin on kierrettävä pitkästi ja vaarallisesti Jäämeren kautta, kun taas norrbottenilaiset tekevät pienen mutkan etelään. Tästä huolimatta Arkangelin kauppa kasvoi, vaikka he eivät itse harjoittaneet merenkulkua. Englantilaiset ja hollantilaiset olivat heidän varsinaisia viejiään,41 jotka myivät sitten heidän tavaroitaan ympäri koko Euroopan. Eivät nämä ole mitään suurisuuntaisia suunnitelmia, eivät pöyhkeileviä sanoja, eivät unelmia, vaan todellisia tapahtumia, ja ne kumoavat selvemmin kuin mikään todistelu kaikki ne väitteet, joilla vastustetaan tapulikaupunkien perustamista Pohjanmaalle.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 43
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 45
paikat: Arkangeli Eurooppa Jäämeri Länsipohja Norrbotten Pietari Pohjanmaa Tukholma Vienanmeri
Henkilöt: Pietari Suuri
Raamatunkohdat:
Aiheet: