Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Purjehdusvapaus

Purjehdusvapaus, § 41

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 41

Norlantilaisten tietämättömyyden katsotaan johtavan ennen kaikkea siihen, että ulkomaankaupan aloittelijoina heidän olisi helpointa solmia yhtey­det hansakaupunkeihin ja että he siirtäisivät tavaroidensa tapulin1 niihin, mikä aiheuttaisi vahinkoa valtakunnalle. Onko luultavaa, että he siirtäisivät tapulinsa sinne? Tai jos niin tapahtuisi, olisivatkohan seuraukset niin raskaat kuin nykyisellä Tukholman kautta käytävällä kaupalla? Eivätköhän norlantilaiset pystyisi pian saamaan yhteydet suuriin kauppakaupunkeihin Juutinrauman taakse yhtä hyvin kuin hansakaupunkeihin Juutinrauman tällä puolen, ja viemään niitä tavaroitaan, joilla on paras menekki? Kun heidän pitäisi lisäksi harkita yhteyksiä joihinkin Itämeren kaupunkeihin hankkiakseen niistä viljaa, hamppua ja muuta, heitä ei ole tämän takia syytä asettaa epäilyksenalaiseksi sen paremmin kuin tukholmalaisiakaan, jotka myös hankkivat näistä kaupungeista samoja tavaroita ja myyvät niitä meille.

Kaikkien pohjalaisten ja länsipohjalaisten vientitavaroiden on ohitettava Tukholma 12–15 meripeninkulman etäisyydeltä. Jos tukholmalaiset maksaisivat tavaroista yhtä paljon kuin hansakaupunkien kauppiaat, lukuun ottamatta rahtikulujen eroja, pohjalaiset ja länsipohjalaiset myisivät vientitavaransa varmasti mieluummin Tukholmaan kuin uskaltautuisivat laivoineen ja tavaroineen tuntemattomille vesille pelkästään rahtimaksujen antaman vähäisen voiton takia. Sillä tukholmalaisen olisi kyettävä maksamaan heille lähes samat hinnat kuin hansakaupungit ja samalla hänen olisi kyettävä saamaan yhtä hyvät tulot kuin hansakaupungit viedessään tavarat eteenpäin. Jos Tukholmasta ja hansakaupungeista saatujen hintojen ero on hiukankin tuntuva, silloin käy niin kuin on pelätty, toisin sanoen pohjalaiset ja länsipohjalaiset myyvät vientitavaransa mieluummin hansakaupunkeihin kuin Tukholmaan. Muussa tapauksessa pelko on aivan naurettava ja pelkkää ajatusleikkiä, joka ei toteudu käytännön kaupankäynnissä muutoin kuin tahattomasti. On siis Tukholman kaupungin omassa vallassa, haluaako se vetää Norlannin tavarat puoleensa pakottomilla hinnoilla vai päästääkö se ne hansakaupunkeihin. Mutta mitä sitten, jos tapuli on hansakaupungeissa? Mahdetaanko tätä tapulia nyt pitää yhtä vaarallisena valtakunnalle kuin ulkomaisilla paikkakunnilla sijainnutta raudan tapulia pidettiin vuonna 1747?2 Tarvitseeko Ruotsin pelätä meidän aikanamme jotakin ulkomaalaisten ylivaltaa? Ainakaan se ei toteudu kovin nopeasti. Ja kuten heidän vastustajansakin myöntävät, pohjalaiset ja länsipohjalaiset ehtivät ennen sitä hankkia riittävästi kokemusta laajalle ulottuvasta ulkomaankaupasta, minkä avulla he pystyvät välttämään ulkomaalaisten aiheut­taman pakon. Se, että muutamien kansalaisten rajoittamattoman vallan suojissa edistetään monien valtaa3, joka on tuhonnut monia valtioita, on paljon vaarallisempaa kuin sota ulkovallan kanssa.


  1. Tapuli-sanalla tarkoitetaan usein sekä ulkomaankauppaan tarkoitettujen tavaroiden varastoa, kaupankäyntipaikkaa (jonka yhteydessä tämä varasto sijaitsi) että oikeutta käydä ulkomaankauppaa. Oikeus varastoida ”tapuliin” jossakin merkitsi oikeutta käydä kauppaa tuon paikan kautta.
  2. raudan tapulia pidettiin vuonna 1747: Ulkomaisten kauppiaiden hallitseva asema raudan viennissä oli keskeisimpiä perusteluja, joita esitettiin rautakonttorin perustamisen puolesta 1747.
  3. monien valtaa: On epäselvää, ketä Chydenius ”monilla” (mångvälde) tässä tapauksessa tarkoittaa.

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: