Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 13
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 15
§ 14
Nämä epäkohdat eivät kuitenkaan ole ainoita, joita Tukholman kaupungin kasvava mahti on voinut aiheuttaa. Tälle voimaryhmälle kuuluvat itsestään selvästi kaikki edulliset urakat, jotka nousevat suuriin summiin. Heti kun on kysymys puolesta tai yhdestä kultatynnyristä1 tai sitä suuremmasta rahamäärästä, valtakunnan muilla kauppiailla ei ole voimia eikä yksimielisyyttä lähteä mukaan. Ne joilla on voimaa, kallistavat päänsä yhteen, toimivat yhtenä miehenä, eikä kukaan voi voittaa heidän tarjoustaan. Miten huomattavaksi heidän voittonsa täytyykään tällöin muodostua. Ohitan tässä sen kuinka suuret osuudet12 nämä kauppiaat saavat tullinkannon vuokrauksesta ja monista muista laitoksista, mutta uskon kuitenkin, että enin osa tulee tukholmalaisille.
Tällainen Tukholmassa yhdistyvä rahamahti voimistuu päivä päivältä, mutta pelkään että muiden kassat sitä vastoin samassa määrin tyhjenevät, ja että kruunu menettää vastedes mahdollisuutensa ajaa tavoitteitaan omin varoin. Silloin voivat tukholmalaiset kauppiaat tehdä pääomistaan tuottoisia lainaamalla niitä kruunulle tietyllä korolla. Korkoprosenttien tuotot ylittävät muutamassa vuodessa itse pääomat. Sopii miettiä miten käy, jos valitettavasti joudutaan niin pitkälle, että kruunun tulot eivät tahdo riittää korkoihin ja vielä vähemmän pääoman lyhennyksiin. Kruunu voi silloin joutua maksamaan tälle rahamahdille veroa ikuisuuksiin asti, kuten Englannissa on käynyt, mikäli ei ajoissa ryhdytä varmoihin toimenpiteisiin valtakunnan muiden kaupunkien auttamiseksi, niin että saavutettaisiin jonkinlainen tasapaino.
Lukija, tällaisia ovat seuraukset Tukholman suuresta rahamahdista. Kukapa ei näkisi, että seurauksista voi tulla mitä vaarallisimpia sekä valtakunnalle yleensä että jokaiselle kansalaiselle erikseen, mikäli mahtia käytetään väärin ja sen vaikutus leviää liian laajalle.
§. 14.
Men desse olägenheter äro ännu intet de endaste, som Stockholms Stads tilwäxande styrcka torde hafwa bragt åstad. Alla fördelaktiga entreprenader, som stiga til stora Summor, är denna styrcka sjelfskrefwen til. Så snart det ankommer på half á En tunna Guld2 och derutöfwer, saknas hos de andra Rikets Handlande både styrcka och enighet, at gå deruti. De styrckan ägande luta sina hufwud tilsamman, stå som en Man, och då är ingen, som öfwerbjuder dem. Huru ansenlig måste icke i följe häraf, blifwa deras winst. Jag lämnar huru stor andel12 desse Handlande hafwa uti Tull-Arendet3 och så widare uti flere Wärk, men det tror jag, at Stockholms Stad äger de fläste Lotter deruti.
En sådan förenad Penninge-styrcka i Stockholm, förkofrar sig stundeligen; men jag fruktar, at andras Cassor i lika mån deremot uttömes, och at Kronan framdeles utur stånd sättes, at med egna medel drifwa sina afsigter. Då kunna deras Capitaler, såsom lån til Kronan för wiss proCent, göras frugtbara. ProCenterna öfwerstiga innom få års förlopp sjelfwa Capitalen. Tänck efter om det beklageligen skulle gå så wida, at Kronans inkomster räcka knapt til ränttors, än mindre til hufwud-stolens afbetalande4, månne det då icke kan hända, at Kronan sjelf til denne magt måste blifwa ewärdelig skattdragare5 såsom i Ängland, så framt icke säkra steg och mått i tid tages, och andra Städer i Riket uphjälpas, så at en någorlunda jämwigt kan ärhållas.
Läsare: Se desse äro fölgderna af Stockholms Stora Penninge-styrcka. Hwem ser icke dem kunna blifwa de farligaste, så för Riket igemen, som hwar Medborgare i synnerhet om denna styrcka missbrukas och de gripa för wida omkring sig.
§ 14
Nämä epäkohdat eivät kuitenkaan ole ainoita, joita Tukholman kaupungin kasvava mahti on voinut aiheuttaa. Tälle voimaryhmälle kuuluvat itsestään selvästi kaikki edulliset urakat, jotka nousevat suuriin summiin. Heti kun on kysymys puolesta tai yhdestä kultatynnyristä6 tai sitä suuremmasta rahamäärästä, valtakunnan muilla kauppiailla ei ole voimia eikä yksimielisyyttä lähteä mukaan. Ne joilla on voimaa, kallistavat päänsä yhteen, toimivat yhtenä miehenä, eikä kukaan voi voittaa heidän tarjoustaan. Miten huomattavaksi heidän voittonsa täytyykään tällöin muodostua. Ohitan tässä sen kuinka suuret osuudet12 nämä kauppiaat saavat tullinkannon vuokrauksesta ja monista muista laitoksista, mutta uskon kuitenkin, että enin osa tulee tukholmalaisille.
Tällainen Tukholmassa yhdistyvä rahamahti voimistuu päivä päivältä, mutta pelkään että muiden kassat sitä vastoin samassa määrin tyhjenevät, ja että kruunu menettää vastedes mahdollisuutensa ajaa tavoitteitaan omin varoin. Silloin voivat tukholmalaiset kauppiaat tehdä pääomistaan tuottoisia lainaamalla niitä kruunulle tietyllä korolla. Korkoprosenttien tuotot ylittävät muutamassa vuodessa itse pääomat. Sopii miettiä miten käy, jos valitettavasti joudutaan niin pitkälle, että kruunun tulot eivät tahdo riittää korkoihin ja vielä vähemmän pääoman lyhennyksiin. Kruunu voi silloin joutua maksamaan tälle rahamahdille veroa ikuisuuksiin asti, kuten Englannissa on käynyt, mikäli ei ajoissa ryhdytä varmoihin toimenpiteisiin valtakunnan muiden kaupunkien auttamiseksi, niin että saavutettaisiin jonkinlainen tasapaino.
Lukija, tällaisia ovat seuraukset Tukholman suuresta rahamahdista. Kukapa ei näkisi, että seurauksista voi tulla mitä vaarallisimpia sekä valtakunnalle yleensä että jokaiselle kansalaiselle erikseen, mikäli mahtia käytetään väärin ja sen vaikutus leviää liian laajalle.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 14.
Men desse olägenheter äro ännu intet de endaste, som Stockholms Stads tilwäxande styrcka torde hafwa bragt åstad. Alla fördelaktiga entreprenader, som stiga til stora Summor, är denna styrcka sjelfskrefwen til. Så snart det ankommer på half á En tunna Guld7 och derutöfwer, saknas hos de andra Rikets Handlande både styrcka och enighet, at gå deruti. De styrckan ägande luta sina hufwud tilsamman, stå som en Man, och då är ingen, som öfwerbjuder dem. Huru ansenlig måste icke i följe häraf, blifwa deras winst. Jag lämnar huru stor andel12 desse Handlande hafwa uti Tull-Arendet8 och så widare uti flere Wärk, men det tror jag, at Stockholms Stad äger de fläste Lotter deruti.
En sådan förenad Penninge-styrcka i Stockholm, förkofrar sig stundeligen; men jag fruktar, at andras Cassor i lika mån deremot uttömes, och at Kronan framdeles utur stånd sättes, at med egna medel drifwa sina afsigter. Då kunna deras Capitaler, såsom lån til Kronan för wiss proCent, göras frugtbara. ProCenterna öfwerstiga innom få års förlopp sjelfwa Capitalen. Tänck efter om det beklageligen skulle gå så wida, at Kronans inkomster räcka knapt til ränttors, än mindre til hufwud-stolens afbetalande9, månne det då icke kan hända, at Kronan sjelf til denne magt måste blifwa ewärdelig skattdragare10 såsom i Ängland, så framt icke säkra steg och mått i tid tages, och andra Städer i Riket uphjälpas, så at en någorlunda jämwigt kan ärhållas.
Läsare: Se desse äro fölgderna af Stockholms Stora Penninge-styrcka. Hwem ser icke dem kunna blifwa de farligaste, så för Riket igemen, som hwar Medborgare i synnerhet om denna styrcka missbrukas och de gripa för wida omkring sig.
§ 14
Nämä epäkohdat eivät kuitenkaan ole ainoita, joita Tukholman kaupungin kasvava mahti on voinut aiheuttaa. Tälle voimaryhmälle kuuluvat itsestään selvästi kaikki edulliset urakat, jotka nousevat suuriin summiin. Heti kun on kysymys puolesta tai yhdestä kultatynnyristä11 tai sitä suuremmasta rahamäärästä, valtakunnan muilla kauppiailla ei ole voimia eikä yksimielisyyttä lähteä mukaan. Ne joilla on voimaa, kallistavat päänsä yhteen, toimivat yhtenä miehenä, eikä kukaan voi voittaa heidän tarjoustaan. Miten huomattavaksi heidän voittonsa täytyykään tällöin muodostua. Ohitan tässä sen kuinka suuret osuudet12 nämä kauppiaat saavat tullinkannon vuokrauksesta ja monista muista laitoksista, mutta uskon kuitenkin, että enin osa tulee tukholmalaisille.
Tällainen Tukholmassa yhdistyvä rahamahti voimistuu päivä päivältä, mutta pelkään että muiden kassat sitä vastoin samassa määrin tyhjenevät, ja että kruunu menettää vastedes mahdollisuutensa ajaa tavoitteitaan omin varoin. Silloin voivat tukholmalaiset kauppiaat tehdä pääomistaan tuottoisia lainaamalla niitä kruunulle tietyllä korolla. Korkoprosenttien tuotot ylittävät muutamassa vuodessa itse pääomat. Sopii miettiä miten käy, jos valitettavasti joudutaan niin pitkälle, että kruunun tulot eivät tahdo riittää korkoihin ja vielä vähemmän pääoman lyhennyksiin. Kruunu voi silloin joutua maksamaan tälle rahamahdille veroa ikuisuuksiin asti, kuten Englannissa on käynyt, mikäli ei ajoissa ryhdytä varmoihin toimenpiteisiin valtakunnan muiden kaupunkien auttamiseksi, niin että saavutettaisiin jonkinlainen tasapaino.
Lukija, tällaisia ovat seuraukset Tukholman suuresta rahamahdista. Kukapa ei näkisi, että seurauksista voi tulla mitä vaarallisimpia sekä valtakunnalle yleensä että jokaiselle kansalaiselle erikseen, mikäli mahtia käytetään väärin ja sen vaikutus leviää liian laajalle.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 13
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 15
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: