Purjehdusvapaus, § 13

§. 13.

Med Sedelmyntets införande i Riket20Med Sedelmyntets införande i Riket: År 1701 började ständernas bank ge ut så kallade banco-transportsedlar. De fungerade först som insättningsbevis mot vilka man skulle deponera motsvarande mängd metallmynt i banken. Så småningom började banken även betala ut lån, som beviljats mot säkerhet, i transportsedlar. År 1745 upphörde banken med att lösa in sedlarna med metallmynt, vilket i praktiken betydde att man övergick till pappersmyntfot., samlades hela Rikets rörliga Penninge-styrcka i Stockholm, på et enda ställe uti Banken, och förskrifningar21skuldsedlar, reverser, d.v.s. bankens sedlar, som repræsenterade denna Rikets Cassas större eller mindre delar, bredde sig omkring hela Riket. Härigenom gafs en Penninge-styrcka, som wida öfwergick deras. Detta ansågs med mycken upmärksamhet. At wäga up denna styrcka war dem omöjeligit, säkrast för dem war då, at få dela med denna nya öfwermagt. Huru war det möjeligit? Jo det gick an. År 1735 utkom en Förordning, at få låna på Gods och Fastigheter.22År 1735 utkom en Förordning ... och Fastigheter: syftar på Förordning angående Låne-Banquens öpnande, til at giöra Lån på fast Egendom och Järn 18.2.1735 Och jämwäl år 1739 en Förordning, som påböd Carolinernas uttagande utur Banken.23Och jämwäl år 1739 en Förordning ... utur Banken: syftar på Kundgiörelse, angående en trediedels upsäjande af de uti Låhne-Banquen på Interesse insatte Carolin-Capitaler 13.4.1739 År 1743 och 52, at få låna på Actier.11 År 1747, at få låna på Järn til 4 proCent, och samma år, at få låna på Järn mot En Daler på Skeppundet24År 1747, at få låna på Järn til 4 proCent ... på Skeppundet: Jernkontoret som grundades 1747 beviljade lån på järn mot 4 procents ränta. Jernkontoret samlade in medel genom att uppbära en avgift på en daler per skeppund järn., etc. Järn-Contoiret war intet mindre färdigt at räcka dem så stora förlager25kapital, lån de åstundade. År 1756, at få Banco-interessen26bankens räntor nedfälde så wäl för gamle som för nya lån27År 1756, at få Banco-interessen nedfälde ... nya lån: syftar på Kongl. Maj:ts Kungörelse,
angående Banco-Interessens förminskning 23.9.1756, hwarigenom deras til stora Summor utaf Banken lånte Capitaler, med winsten af interessens minskning återbetaltes, med otalige flere häraf til dem flytande förmåner.

Således fingo de en stor del af Rikets redbara Mynt28redbara Mynt: kontanta medel, metallmynt uti sin fria Disposition, så at den som något sådant behöfde, kunde intet mera få det för Bankens förskrifning utur Banken, utan nödgades anlita dem, som lånt derifrån dess redbara mynt. Det war heller ingen lag, som förbant dessa låntagare, at med redbart mynt förnöja dem, som behöfde sådant. Banken fant intet rådeligt, och de andra wille intet, förr än de fingo dubbelt så många Dalrar derföre, som de sjelf förskrifwit sig skyldiga uti Banken. Til exempel, de hafwa för en Riks-Daler, som de lånt utur Banken för Tjugufyra år sedan, förskrifwit sig skyldiga 9 a 10 Daler Kopparmynt, men om de nu skola lämna ut den til någon, begära de derföre Tjugufyra Daler dito mynt, och det få de ock af dem, som äro trängde; ty det är ingen utom dem i stånd at göra det, när det ankommer på någon större summa.

Jag lämnar, Min Läsare, til din egen goda eftertanka, om detta warit grunden til wår höga Wäxel-cours innom Riket, eller om den icke åtminstone mycket dertil bidragit.

1. Med Sedelmyntets införande i Riket: År 1701 började ständernas bank ge ut så kallade banco-transportsedlar. De fungerade först som insättningsbevis mot vilka man skulle deponera motsvarande mängd metallmynt i banken. Så småningom började banken även betala ut lån, som beviljats mot säkerhet, i transportsedlar. År 1745 upphörde banken med att lösa in sedlarna med metallmynt, vilket i praktiken betydde att man övergick till pappersmyntfot.
2. skuldsedlar, reverser, d.v.s. bankens sedlar
3. År 1735 utkom en Förordning ... och Fastigheter: syftar på Förordning angående Låne-Banquens öpnande, til at giöra Lån på fast Egendom och Järn 18.2.1735
4. Och jämwäl år 1739 en Förordning ... utur Banken: syftar på Kundgiörelse, angående en trediedels upsäjande af de uti Låhne-Banquen på Interesse insatte Carolin-Capitaler 13.4.1739
5. År 1747, at få låna på Järn til 4 proCent ... på Skeppundet: Jernkontoret som grundades 1747 beviljade lån på järn mot 4 procents ränta. Jernkontoret samlade in medel genom att uppbära en avgift på en daler per skeppund järn.
6. kapital, lån
7. bankens räntor
8. År 1756, at få Banco-interessen nedfälde ... nya lån: syftar på Kongl. Maj:ts Kungörelse,
   angående Banco-Interessens förminskning 23.9.1756
9. redbara Mynt: kontanta medel, metallmynt

§ 13

Kun seteliraha otettiin valtakunnassa käyttöön29seteliraha otettiin valtakunnassa käyttöön: Vuonna 1701 säätyjen pankki laski liikkeelle ns. siirtosetelit (banco-transportsedlar). Ne olivat aluksi talletustodistuksia, joita vastaan oli siis talletettava vastaava määrä metallirahaa pankkiin. Vähitellen pankki alkoi suorittaa siirtoseteleinä myös lainoja, jotka oli myönnetty vakuuksia (esim. maaomaisuutta) vastaan. Vuonna 1745 pankki lakkasi lunastamasta seteleitä metallirahalla, jolloin siirryttiin käytännössä paperirahakantaan., maan koko liikkuva raha­varallisuus kerääntyi yhteen ainoaan paikkaan, pankkiin Tukholmassa. Velka­kirjat, jotka edustivat suurempaa tai pienempää osaa tämän valtakunnan kassan sisällöstä, levisivät koko maahan. Näin syntyi rahavarallisuus, joka ylitti huomattavasti tukholmalaiskauppiaiden varallisuuden. Asiaan kiinnitettiin suurta huomiota. Tämän rahamahdin haastaminen ylitti tukholmalaisten mahdollisuudet, ja heidän kannaltaan oli varminta päästä osalliseksi uudesta ylivoimasta. Miten se oli mahdollista? No, kyllä se kävi päinsä. Vuonna 1735 julkaistiin asetus30Förordning angående låne-banquens öpnande, til at giöra lån på fast egendom och järn 18.2.1735., joka salli lainanoton maatiloja ja kiinteistöjä vastaan. Sitten vuonna 1739 annettiin asetus31Kundgiörelse, angående en trediedels upsäjande af de uti låhne-banquen på interesse insatte carolin-capitaler 13.4.1739, jolla määrättiin karoliinit vedettäviksi pois pankista. Vuosien 1743 ja 1752 asetuksilla sallittiin lainanotto osakkeita vastaan.11 Vuonna 1747 sallittiin lainata rautaa vastaan 4 prosentin korolla sekä yhdellä taalerilla rautakippuntaa kohti32Vuonna 1747 ... rautakippuntaa kohti: Vuonna 1747 perustettu rautakonttori myönsi lainaa rautaa vastaa 4 % korolla. Rautakonttorin varat koottiin perimällä kustakin kippunnasta yhden taalerin maksu. jne. Rautakonttori oli vähintään yhtä valmis antamaan tukholmalaisille kauppiaille niin suuria etumaksuja kuin he halusivat. Vuonna 1756 laskettiin sekä vanhojen että uusien lainojen pankkikorkoa33Vuonna 1756 laskettiin ... pankkikorkoa: viittaa kuulutukseen Kongl. maj:ts kungörelse, angående banco-interessens förminskning 23.9.1756, ja kun tukholmalaiset kauppiaat olivat lainanneet pankista suuria summia, he voittivat nyt maksaessaan pääomat takaisin alhaisemmalla korolla ja saivat lukuisia muita tästä johtuvia etuja.

Näin Tukholman kauppiaat saivat suuren osan valtakunnan käyvästä metallirahasta vapaaseen käyttöönsä, eikä sellaista tarvinnut saanut sitä enää pankista velkakirjaa vastaan, vaan joutui turvautumaan niihin, jotka olivat lainanneet pankista hänen metallirahansa. Mikään laki ei myöskään velvoittanut näitä rahanlainaajia luovuttamaan käteistä sitä tarvitseville. Pankki ei pitänyt järkevänä antaa lainaa, eivätkä toiset halunneet antaa sitä elleivät saaneet siitä kaksinkertaista taalerimäärää verrattuna siihen mitä olivat velkakirjassa sitoutuneet maksamaan pankille. He ovat esimerkiksi sitoutuneet maksamaan yhdestä riikintaalerista, jonka he ovat lainanneet pankista 24 vuotta sitten, 9 tai 10 kuparitaaleria. Mutta jos he nyt antaisivat lainaksi saman rahan, he vaativat siitä 24 kuparitaaleria, ja tämän he myös saavat pulassa olevilta. Ainoastaan tukholmalaiset kauppiaat pystyvät näet antamaan lainaa, jos on kysymys suuremmista summista.

Lukijani, jätän sinun terveen harkintasi varaan, onko tämä ollut syynä korkeaan vaihtokurssiin maassamme, tai onko se ainakin huomattavasti vaikuttanut sen korkeuteen.

1. seteliraha otettiin valtakunnassa käyttöön: Vuonna 1701 säätyjen pankki laski liikkeelle ns. siirtosetelit (banco-transportsedlar). Ne olivat aluksi talletustodistuksia, joita vastaan oli siis talletettava vastaava määrä metallirahaa pankkiin. Vähitellen pankki alkoi suorittaa siirtoseteleinä myös lainoja, jotka oli myönnetty vakuuksia (esim. maaomaisuutta) vastaan. Vuonna 1745 pankki lakkasi lunastamasta seteleitä metallirahalla, jolloin siirryttiin käytännössä paperirahakantaan.
2. Förordning angående låne-banquens öpnande, til at giöra lån på fast egendom och järn 18.2.1735.
3. Kundgiörelse, angående en trediedels upsäjande af de uti låhne-banquen på interesse insatte carolin-capitaler 13.4.1739
4. Vuonna 1747 ... rautakippuntaa kohti: Vuonna 1747 perustettu rautakonttori myönsi lainaa rautaa vastaa 4 % korolla. Rautakonttorin varat koottiin perimällä kustakin kippunnasta yhden taalerin maksu.
5. Vuonna 1756 laskettiin ... pankkikorkoa: viittaa kuulutukseen Kongl. maj:ts kungörelse, angående banco-interessens förminskning 23.9.1756

Unfortunately this content isn't available in English