Nöyrä muistio
Rahanpuute, joka kaikkialla painaa valtakunnan alamaisia, ja siitä huolimatta kohtuuttoman korkeiksi nousseet viljan ja muiden ruokatavaroiden hinnat, sekä yleinen vekseleiden1 puute niiden keskuudessa, jotka haluavat tuoda maahan viljaa, ei voi muuta kuin suuresti huolestuttaa jokaista rehellistä ruotsalaista.
Mutta kun kaikki valtakunnan alamaiset ovat uskoneet hyvinvointinsa valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen helliin käsiin ja siksi odottavat niiltä apua, heti Jumalan jälkeen, emme mitenkään näin huolestuttavien olosuhteiden vallitessa voi olla tunteettomia tai hukata yhtäkään tilaisuutta hankkia kanssaveljillemme nopeaa ja varmaa apua, ellemme halua menettää nauttimaamme luottamusta ja antaa yhteisen hyvän vihollisille sitä iloa, että isänmaa käsissämme nääntyisi.
On kuitenkin olemassa useita keinoja tämän kaiken pahan vastustamiseksi, eikä yhtäkään niistä tule jättää käyttämättä, koska nyt niitä kaikkia tarvitaan. Koska osa niistä kuitenkin ylittää minun tietoni ja kykyni sellaisissa asioissa, ilmoitan hyväntahtoisesti ainoastaan yhden, joka on aiemmin koeteltu ja luotettava.
Vuonna 1741 valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen ollessa koolla ilmaantui erityinen viljan hinnannousu ja pula, ja silloin säädyt pyysivät, että kuninkaallinen majesteetti yleisellä julistuksella sallisi sekä oman maan asukkaiden että ulkomaalaisten tuoda tiettynä ajanjaksona Suomeen ja Ruotsiin viljaa vierailla aluksilla samoilla ehdoilla kuin kotimaisilla aluksilla. Tämän kuninkaallinen majesteetti pani toimeen 12. helmikuuta samana vuonna2, ja sen seurauksena oli se siunattu hyöty, että viljaa tuotiin maahan huomattava määrä ja se myös myytiin melko kohtuulliseen hintaan.
Tästä syystä esitän nöyrimmin, että samanlainen määräys tulisi nyt pikaisesti antaa, ja sen tulisi olla voimassa ensi syksyyn Mikonpäivään3 asti.
Asia on käsitykseni mukaan melko tärkeä, eikä sitä ole syytä lainkaan lykätä. Hätä on nyt kaksinkertainen. Asiaa ei tee pakottavaksi ainoastaan viljanpuute, vaan vielä valitettavampaa on puute rahasta ja vekseleistä, joilla sitä voitaisiin ostaa ja tuoda maahan.
Pyydän siksi nöyrimmin herra puhemiestä4 ja arvoisaa säätyä suosiollisesti tukemaan tätä muistiotani ja lisäksi pöytäkirjan otteella ilmoittamaan muille kunnioitettaville säädyille tällaisesta säädyn päätöksestä, ja lähetystön kautta5 suosittamaan asiaa nopeasti ratkaistavaksi.
Sellainen uutteruus isänmaan ja köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan herra puhemiehen ja arvoisan säädyn soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa. Tukholmassa 5. maaliskuuta [1766]
Roisto pettää isänmaansa
tai pahan aikeensa peittää
Sortaa köyhää, suojaa rikasta
rikkoo hyveen kaarta vastaan.
Kunnia jaloille sieluille,
jotka vapauden puolesta uskaltavat kaiken
Pakon ja vallattomuuden pitävät kurissa
eivät ole ostettavissa paltulla6.
Hillitsevät vallattomuuden,
eivät koskaan tahraa viattomuuden vaatetta
eivät koskaan muuta luonnettaan
[?]kuin että hinta köyhille korotetaan kaikkein korkeimmaksi.7
Esitän siis nöyrällä kunnioituksella, jos korkea-arvoinen sääty pitää samanlaista ratkaisua erittäin tarpeellisena, että se otetaan ensi Mikon päivään asti käyttöön, ja tiedottaa siksi pöytäkirjan otteella tästä päätöksestään heti muille kunnioitettaville säädyille, ja myös lähetystön kautta tuo asian esille, jotta se ratkaistaisiin nopeasti.
Sellainen ihmisrakkaus ja hellyys köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tekee parhaiten kunniaa korkea-arvoiselle säädylle, ja tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan meidät soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa.
Suom. Veli-Matti Pussinen
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat: Kindin kihlakunta Länsi-Götanmaa Ruotsi Suomi
Henkilöt: Hansson, Josef
Raamatunkohdat:
Aiheet: