Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Katekismussaarnoja: Ensimmäinen saarna

Ensimmäinen katekismussaarna, § 11

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 11

Tarkastelkaamme nyt toiseksi lähemmin tämän Jumalan ylistettäviä suuria ominaisuuksia. Totesimme äsken niistä jotain, sen mukaan, mitä niistä voidaan lukea luonnon kirjasta. Siinä me kuitenkin näemme ne vain ikään kuin hämärässä. Pyhä kirja sen sijaan asettaa ne täydellisesti päivän valoon. Olisi varmasti kohottavaa vaeltaa teidän kanssanne, rakkaat Herrassa, hitain askelin tämän laajan kentän halki, niin että kunnioituksemme heräisi ja sydämessämme syttyisi rakkaus tätä suurta ja hyvää tekevää olemusta kohtaan.

Me emme voi tutkia hänen syntyään tai laskea miljoonia vuosisatoja taaksepäin löytääksemme hänen alkunsa. Turhaan laskisimme hänen vuosiaan kaikkien laskumestarien luvuilla, sillä ne eivät siihen kuitenkaan riitä: hänen vuosiensa määrä on tutkimaton Job 36:26. Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. Jumala, ajasta aikaan sinä olet Ps. 90:2. Yksikään luotu ei käsitä hänen olemustaan, eikä hänen olemassaoloaan voi rajata mihinkään paikkaan eikä sulkea pois mistään. Mutta asuisiko Jumala maan päällä? Taivasten taivaatkaan eivät ole hänelle kyllin avarat1 1. Kun. 8:27. Kuitenkin hän on kaikkialla, niin että on turhaa välttää suurta Jumalaa tai paeta hänen kasvojensa edestä2 Ps. 139:7. Sen paremmin vuodet, viholliset tai edes koko luonnon tuhoutuminenkaan ei voisi aiheuttaa hänessä vähintäkään muutosta, sillä hänen luonaan ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi3 Jaak. 1:17, vaan pysyy samana tänään ja huomisaamuna ja ikuisesti. Henkinen olemus, joka ei koostu mistään yhteenpannuista osista, jotka silmämme voisivat tavoittaa tai nähdä, jota kaikki maailman taiteilijat turhaan koettavat kuvata, koska se jää heille aina käsittämättömäksi. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä 1. Tim. 6:16, 1. Joh. 4:12, sillä hän on kokonaisuudessaan henki. Hän yksin on ja tulee olemaan oman olemassaolonsa ainoa syy iankaikkisuudesta asti, hänestä yksin polveutuvat kaikki muut oliot, hän on niiden ensimmäinen synty, ja siksi hän sanoo ihmisille: Teidän tulee tuntea minut ja uskoa minuun, ymmärtää, kuka minä olen. Ennen minua ei ole jumalaa syntynyt eikä ollut eikä minun jälkeeni tullut eikä tule. Minä, minä yksin olen Herra, ei ole muuta pelastajaa kuin minä Jes. 43:10–11. Hän on ja tulee olemaan mahtava, kauhistuttava ja suuri Jumala: Herra on Korkein, pelätkää häntä! Hän on suuri, koko maailman kuningas Ps. 47:3. Hänen ihanuutensa ja majesteettisuutensa saattaa koko Israelin kauhun valtaan 2. Moos. 20. Asdodin asukkaat kohtasivat piinaa ja kuolemaa ja heidän Dagoninsa4 kädet ja jalat katkesivat 1. Sam. 5 tämän meidän Jumalamme tähden, joka tässä majesteettisuudessaan on saanut omalta itseltään haltuunsa kaikki mitä täydellisimmät ominaisuudet, ja on kaikkein onnellisin oleva, niin kuin Paavali hänestä sanoo: Ikuinen kuningas, kuolematon, näkymätön ja ainoa viisas5 1. Tim. 1:17, joka on myös autuas6 1. Tim. 1:11, 1. Tim. 6:15. Hänellä on siten täydellinen kaikkivaltius, jota hän myös käyttää, niin että hän ei ainoastaan vakuuta patriarkka Abrahamia siitä ja sano: Minä olen Jumala, Kaikkivaltias 1. Moos. 17:1, vaan myös kysyy häneltä, uskoiko tämä todella siihen: Onko Herralle mikään mahdotonta? 1. Moos. 18:14. Meidän uskontunnustajamme ovat tahtoneet erityisesti korostaa tätä täydellisen jumalallista ominaisuutta, etenkin apostolisessa tunnustuksessa, jossa sanotaan: Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, minkä kaikki uskovat yhä tänäänkin Jobin tavoin tunnustavat ja sanovat: minä ymmärrän ja minä uskon, että kaikki on sinun vallassasi Job 42:2. Kyllä, ikuisuuteen asti he ylistävät sitä laulaessaan Mooseksen ja Karitsan laulua: Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias Ilm. 15:3. Tässä kirjassa hänet kuvataan myös täysin uskollisena ja rehellisenä, sellaisena joka toimii ihmisten kanssa, näyttää heille tien autuuteen, tekee liiton heidän kanssaan, mutta toisaalta uhkaa kostolla vihollisiaan. Ja kaikessa tässä hän on luja ja järkkymätön sanoissaan sekä pitää lupauksensa pyhinä, sillä tämä Israelin sankari ei tyhjää puhu eikä sanojaan peruuta, sillä hän on Jumala eikä ihminen7 1. Sam. 15:29. Hänen vihollisensa kohtaavat rangaistuksen, mutta hänen ystävänsä voivat levätä turvassa hänen liittolaisinaan ja laulaa Mooseksen ja Israelin kanssa: Hän on turvamme, kalliomme, teoissaan täydellinen. Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala 5. Moos. 32:4. Häntä ei tässä kuvata vain itsessään sangen pyhänä, joka ei tee mitään väärää, ja pyhyyden esikuvaksi meille, kun Israelin lapsille sanotaan: Älkää saattako itseänne epäpuhtaiksi älkääkä saastuttako itseänne – Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä, ja siksi teidän tulee pitää itsenne puhtaina ja pyhinä 3. Moos. 11:43–44. Hänet kuvataan myös sellaiseksi, joka ankarimmin vaatii kaikilta järjellisiltä olioiltaan täydellistä pyhyyttä, sillä poikkeuksetta hän rankaisee paheesta ja palkitsee hyveen, ja tätä varsinaisesti kutsutaan hänen vanhurskaudekseen: Herra on vanhurskas. Hän vihaa sitä, sanoo Daavid, joka rakastaa vääryyttä. Hän antaa jumalattomien päälle sataa tulta ja tulikiveä! – Herra on vanhurskas Jumala, hän rakastaa oikeutta, oikeamieliset saavat nähdä hänen kasvonsa. Ps. 11:5–7. Hänen kaikkitietävyyttään tai viisauttaan ei voikaan täysin erottaa hänen muista korkeista ominaisuuksistaan: ne liittyvät erottamattomasti täydellisyyden käsitteeseen, joka meidän on itsellemme luotava sellaisesta olemuksesta, joka on koko maailman alkuperä ja olemassaolon ainoa syy, niin että sitä ei voi olla olemassa tämän kaikkitietävyyden ulkopuolella. Se on ikuinen, se ei ulotu vain kaikkeen menneeseen, nykyiseen ja tulevaan vaan myös kaikkiin mahdollisuuksiin; se tutkii muutoin niin vaikeaselkoisen ja monimutkaisen ihmissydämen, mihin kukaan muu maailmassa ei pysty. Jumala itse sanoo: Minä, Herra, tutkin sydämet, tiedän salaisimmatkin ajatukset. Minä annan kullekin sen mukaan, miten hän elää ja millaisia ovat hänen tekojensa hedelmät Jer. 17:10, ja siksi huudan kirousta niille, jotka luulevat voivansa kätkeytyä häneltä ja sanon: Voi niitä, jotka kätkeytyvät Herralta salatakseen suunnitelmansa, niitä, joiden teot piilevät pimeydessä ja jotka sanovat: ”Kukapa meidät näkisi, kukapa meidät tuntisi!” Hän vakuuttaa heidän erehdyksensä olevan juuri siinä, että hän oli heidän olemassaolonsa ainoa syy, joten häneltä ei mikään voisi olla salassa, ja hän puhuttelee heitä näin: Voi teidän kieroutuneita ajatuksianne! Eikö savenvalaja muka ole saveaan kummempi? Sanooko teos tekijästään: ”Ei hän ole minua tehnyt”? Sanooko luomus luojastaan: ”Ei hän mitään ymmärrä”? Jes. 29:15–16. Lopuksi tässä myös kuvataan Jumalan ääretöntä rakkautta, johon hän ei sisällytä vain itseään korkeimpana hyvänä vaan myös kaikki luomansa oliot Ps. 145:9, Viis. 11:25 ja jota kutsutaan hyvyydeksi niitä kohtaan, jotka rakastavat häntä. Daavid sanoo: Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille Ps. 86:5. Se on pitkämielisyyttä jumalattomia kohtaan: Minä tiesin, sanoo Joona, kun Jumala ei suoraa päätä halunnut tuhota jumalattomia niiniveläisiä, että sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri Joona 4:2, mutta laupeudeksi kutsutaan varsinaisesti sitä, kun heränneet syntiset Välittäjän, Jeesuksen, vuoksi etsivät armoa ja sovitusta, saavat kaikki syntinsä anteeksi ja heidät otetaan Jumalan huomaan. Juuri tässä merkityksessä apostoli Paavali käyttää tätä sanaa, kun hän kirjoittaa Timoteukselle ja sanoo: minä, joka ennen olin kurja syntinen, Jeesuksen vihollinen ja vainoaja, sain laupeuden8 1. Tim. 1:16. Mutta meillä ei ole aikaa jatkaa pitemmälle.


  1. 1992/muokattu
  2. 1933/muokattu
  3. 1992/muokattu
  4. filistealainen hedelmällisyyden jumala
  5. 1992/muokattu
  6. 1938
  7. 1992/muokattu
  8. 1938

Alkuperäisdokumentit

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: