Suomen maatalous, § 26

§ 26.

Af hvad således förut är sagt om orsakerna til Finska hushållningens förfall blifver lätt at förstå hvad medel efter min tancka då borde nytias at förmå Landtmannen til mera drift och omtancka i sin Landthushållning; hvarvid jag först bör söka at förklara alla hushålls författningars skadelighet så snart de genom vissa lagar skola värkställas, hvarmed jag likväl ingalunda menar dem som bland menniskor skilja mitt och ditt ifrån hvarandra ei eller lagar om arf, och aldra minst lagar emot värckeliga och i naturen grundade brott och missgerningar, dem jag alla högachtar och anser för högst nödvändiga. Ei heller vil jag förringa de uplysningar och upmuntringar som komma från högsta Öfverheten, eller från flera Konungens Befallnings hafvanden til antaganden af vissa slögder eller handteringar, eller från Kongl. Hushålls Sälskapet, [e]ller ock från andra välmenande Patrioter, hvilcka efter tid och omständigheter giordt mycken nytta; utan dem som anbefalla vissa classer af menniskor vissa syslor och göromål med förbåd för andr[a at] befatta sig med dem.

Sådanna Lagar hafva väl redan från långliga tider blifvit ansedda för nödvändiga i Sverige och snart sagt öfver hela Europa,592 hvarpå jag må allenast åberopa mig en dansk Handelstidning N:o 3 af d:n 7 Januarii innevarande år, som lämnar underrättelse om Spanska hufvudstaden Madrit, ”at i denna Staden gifvas flera corporationer, som indelas uti 3 särskilta classer, neml. Handtvärckare, Örte krämare2Örte krämare: kryddhandlare och detaile Handlande, som alla äga uteslutande rättigheter, at förse hufvudstadens talrika publicum med alla lifvets förnödenheter och beqvämligheter, och det är besynnerligit, at Folket icke hafver på sin sida något privilegium – – De många inskränkningar och Chicaner,3lagvrängningar, småaktigheter hvartil detta monopoliska systeme gifver anledning, och hvilcka äro til största skada för det allmänna, och i synnerhet för industrien, och Fabriks rörelsernas framgång, hafva hit intils icke tillåtit at införa en Fri handel, hvarigenom allena varor til öfverflöd af god egenskap och för godt Köp kunna til väga bringas.”4”at i denna Staden ... til väga bringas.”: Citat ur Handels- og Industrie-Tidende 7.1.1799 nr 3, s. 12: ”Stadens øconomiske Bestyrelse er henlagt under otte og halvtredssindstyve Lauge eller Corporationer, nemlig 5 store og 53 mindre. Disse ere igjen inddeelte i tre forskjellige Classer, Haandværkere, Urtekræmmere og Detailhandlere. Alle disse Lauge bestyres efter deres særegne Laugsartikler, i Følge hvilke de have den udelukkende Rettighed og Pligt at forsyne Hovedstadens talrige Publikum med alle Livets Fornødenheder og Beqvemmeligheder. Og det er derhos meget besynderligt, at ikke Folket paa sin Side har noget Privilegium, [...]. De mange Indskrænkninger og Chicaner, hvortil Laugenes Forrettigheder og det dermed sammenhængende monopoliske System give Anledning, og hvilke ere til største Skade for det Offentlige og især for Industiens og Fabrikflidens Fremgang, have hidindtil ikke tilladt at indføre en fri Handel hvorved allene Overflødighed af Vare, og en god Qvalitet kan tilvejebringes.” Och samma Klagan måste mängden af menniskor föra nästan öfver hela Europa.

1. Örte krämare: kryddhandlare
2. lagvrängningar, småaktigheter
3. ”at i denna Staden ... til väga bringas.”: Citat ur Handels- og Industrie-Tidende 7.1.1799 nr 3, s. 12: ”Stadens øconomiske Bestyrelse er henlagt under otte og halvtredssindstyve Lauge eller Corporationer, nemlig 5 store og 53 mindre. Disse ere igjen inddeelte i tre forskjellige Classer, Haandværkere, Urtekræmmere og Detailhandlere. Alle disse Lauge bestyres efter deres særegne Laugsartikler, i Følge hvilke de have den udelukkende Rettighed og Pligt at forsyne Hovedstadens talrige Publikum med alle Livets Fornødenheder og Beqvemmeligheder. Og det er derhos meget besynderligt, at ikke Folket paa sin Side har noget Privilegium, [...]. De mange Indskrænkninger og Chicaner, hvortil Laugenes Forrettigheder og det dermed sammenhængende monopoliske System give Anledning, og hvilke ere til største Skade for det Offentlige og især for Industiens og Fabrikflidens Fremgang, have hidindtil ikke tilladt at indføre en fri Handel hvorved allene Overflødighed af Vare, og en god Qvalitet kan tilvejebringes.”

§ 26

Sen perusteella, mitä edellä on sanottu Suomen talouselämän rappiotilan syistä, on helposti ymmärrettävissä, mitä keinoja mielestäni pitäisi käyttää, jotta maamiestä kannustettaisiin suurempaan yritteliäisyyteen ja huolellisuuteen maatilansa hoidossa. Tätä selvittäessäni minun on ensiksi pyrittävä osoittamaan, kuinka vahingollisia kaikki taloutta säätelevät toimenpiteet ovat heti, kun niitä pyritään tiettyjen lakien avulla toteuttamaan. Tällä en suinkaan tarkoita niitä lakeja, jotka ihmisten keskuudessa erottavat toisistaan sen, mikä on minun ja mikä on sinun, enkä myöskään perintölakeja ja kaikkein vähiten niitä lakeja, jotka torjuvat todellisia ja luonnostaan rikollisia ja ilkivaltaisia tekoja. Kaikkia tuollaisia lakeja kunnioitan ja pidän niitä sangen välttämättöminä. En pyri myöskään väheksymään ylimmän esivallan tai kuninkaan monien käskynhaltijoiden enkä myöskään Kuninkaallisen Talousseuran enkä muidenkaan hyvää tarkoittavien isänmaanystävien tiettyjen käsityöammattien tai toimialojen harjoittamista varten antamia valistavia ja kannustavia opastuksia, jotka ovat tiettyinä aikoina ja tietyissä oloissa olleet hyvin hyödyllisiä. Tarkoitan säädöksiä, jotka osoittavat tietyille ihmisluokille tietyt työt ja tehtävät ja kieltävät muita niihin tarttumasta.

Sellaisia lakeja on toki jo varsin kauan pidetty välttämättöminä Ruotsissa ja melkeinpä kaikkialla Euroopassa,592 joten riittää, että viittaan vain tanskalaisen kauppalehden tämän vuoden tammikuun 7. päivänä ilmestyneeseen 3. numeroon, jossa kerrotaan Espanjan pääkaupungista Madridista, ”että tässä kaupungissa on useita korporaatioita, jotka jaetaan kolmeen luokkaan, nimittäin käsityöläisiin, rohdosten ja yrttien myyjiin sekä vähittäiskauppiaisiin, joilla kaikilla on omat yksinoikeutensa pääkaupungin runsaan yleisön varustamiseen kaikilla elämän välttämättömyyksillä ja mukavuuksilla, ja kummallista on, ettei kansalla puolestaan ole minkäänlaisia privilegioita – – Tästä monopolistisesta järjestelmästä johtuvien monien rajoitusten ja lakisotkujen takia, jotka ovat mitä haitallisimpia yhteiskunnalle ja etenkin elinkeinoelämän ja tehdaslaitosten menestykselle, ei ole tähän mennessä voitu siirtyä kaupan vapauteen, joka on ainoa keino saada markkinoille kylliksi laadultaan hyvää ja hinnaltaan edullista tavaraa.”5”että tässä kaupungissa on useita ... hinnaltaan edullista tavaraa.”: lainaus Handels- og Industrie-Tidende -lehdestä 7.1.1799 nr 3, s. 12 Ja saman valituksen joutuvat esittämään suuret ihmisjoukot melkeinpä kaikkialla Euroopassa.

1. ”että tässä kaupungissa on useita ... hinnaltaan edullista tavaraa.”: lainaus Handels- og ­Industrie-Tidende -lehdestä 7.1.1799 nr 3, s. 12

Unfortunately this content isn't available in English