Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 13
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 15
§ 14
Ruotsissa varsinaisia maanviljelijöitä ovat kruunun-, vero- ja rälssitalonpojat. Ns. kruununtalonpoikia lienee meidän aikoinamme kohdeltu varsin vaihtelevasti. Kuningas Kustaa III:n hallituskauden ensimmäiset vuodet olivat aivan toisenlaisia kuin viimeiset. Alussa kruununtalonpojalla ei ollut toivoakaan siitä, että hän saisi lunastaa tilansa verotilaksi, vaan kruununtilojen hallintaoikeuksia tarjottiin vuokralle, mutta vuodesta 1789 lähtien jokaisella kruununmaan hallintaoikeuden haltijalla on vapaus lunastaa tilansa perintömaaksi varsin kohtuullisella summalla,1 josta täten varmaankin tulee uusi verolaji. Sitä on kuitenkin maksettava vain kerran eikä enää sen jälkeen, ja tätä suoritusta vastaan tilan haltija saa sitten kunnianarvoisalta kuninkaalliselta kamarikollegiolta tilanluontoa koskevan kirjeen, jonka mukaan haltijat saavat miehestä mieheen, perillisestä seuraavaan perilliseen, hallita tuota tilaa laillisesti hankittuna kiistattomana omaisuutenaan, eikä tässä suhteessa nykyisin oikeastaan olekaan valittamisen aihetta, kunhan tilanne vain voisi nyt pysyä muuttumattomana. Niin käy kuitenkin taloudellisessa lainsäädännössämme vain harvoin. Tosin tulos olisi kiistatta ollut paljon parempi, ellei mitään kuninkaankartanoita2 olisi koskaan ollutkaan, vaan kaikki maaomaisuuksien haltijat olisivat olleet niiden oikeita omistajia ja kantaneet samat rasitukset kuin verotalonpoikakin. Mitä nimittäin kruunu on? Ei muuta kuin ylin mahti, joka on välttämätön pitämään miljoonia ihmisiä koossa yhden yhteiskunnan jäseninä, ja tämän runkona siis on itse kansa, joka on maailman alusta asti asuttanut ja viljellyt maata ennen kuin mitään ylempää ja kaikki saman johdon alaisuuteen yhdistävää mahtia oli olemassakaan. Tästä voidaan kyllin selvästi havaita, että maa, jolle Jumala ihmisen sijoitti, ei kuulunut millekään muulle maalliselle mahdille kuin viljelijälleen, ja näitä ihmisiä ovat nykyisten valtakuntien miljoonat alamaiset, joilta omistusoikeutta valtakunnan maahan ei pitäisi voida millään perusteella riistää.
Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 13
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 15
paikat: Ruotsi
Henkilöt: Kustaa III
Raamatunkohdat:
Aiheet: