Edellinen jakso:
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 2
566
Vastaus Kuninkaallisen Suomen Talousseuran esittämään kilpakirjoituskysymykseen Suomen maatalouden kehittämisestä
1799
§ 1
Kun Kuninkaallinen Suomen Talousseura on sangen innokkaasti ryhtynyt työhön Suomen taloudellisten olojen parantamiseksi, mikään kysymys voi tuskin olla tärkeämpi kuin tämä: Mitkä esteet kahlehtivat suomalaisen maamiehen ahkeruutta? Ja mitkä keinot ovat tehokkaimpia ja sopivimpia saamaan hänet työskentelemään ahkerammin ja huolellisemmin tilansa hoidossa?1 Ja jollei noita esteitä poisteta, rahvaanmies jää pakostakin entiselleen eikä häntä voida auttaa. Kukaan älköön kuitenkaan luulko, että rahvas kaikkialla Ruotsissa ja muissa valtakunnissa olisi ahkerampaa ja tekisi enemmän työtä kuin Suomen rahvas. Kelvottomuutta ilmenee ihmisissä kaikkialla aina sen mukaan, millaiset esteet pitävät ahkeruutta vankinaan, eikä tämä koske vain useimpia Pohjolan asukkaita, vaan myös jopa itseään Italiaa. Siellä täällä niin Suomessa kuin Ruotsissakin sekä kaikkialla Euroopassa tapaa ahkeraa ja sitkeästi työtä tekevää rahvasta, vaikka samaan aikaan useimmilla seuduilla on vallalla holtittomuus ja toimettomuus, mutta tarkkaavainen havainnoitsija toteaa väistämättä kumpaankin tilanteeseen johtaneet syyt. Samat syyt aiheuttavat aina samanlaisia seurauksia, ja tämän takia haluan puolustaa meidän suomalaista rahvastamme toteamuksella, ettei se ole toisenlaista kuin se säädösten, ajan ja olojen pakosta väistämättä on. Enemmänkin on aihetta ihmetellä sitä, että useimmiten hallitusmiestensä sorron alla elänyt kansa,567 jonka maata viholliset ovat tämän sukupolven muistin aikana kahdesti hävittäneet ja tyhjentäneet väestöstä,2 on kyennyt nousemaan maan tomusta niin pitkälle kuin Suomen rahvas.
566
Svar på K. Finska Hushållningssällskapets prisfråga om det finska landtbrukets upphjälpande.
1799.
§ 1.
Då Kongl. Finska Hushålls Sälskapet med så mycken åhoga begynt at arbeta på vår Hushållnings förbätrande i Finland kan väl ingen Fråga vara mera nödvändig än den: Hvilcka äro de hinder som fiätra3 Finska Landtmannens idoghet? och hvilcka medel äro de kraftigaste och lämpeligaste at väcka honom til mera drift och omtancka uti sin Landthushållning,4 och om de ei häfvas så måste en allmoge altid blifva den samma som han varit tilförene och kan intet hielpas. Men deremot må väl ingen tro at Allmogen öfver alt i Sverige och andra Riken vore mera driftige och arbetsamme än den Finska. Man läser uselheten öfver alt ei allenast hos de flästa af Nordens inbyggare, utan äfven i sielfva Italien, alt i mån af de hinder som fängsla idogheten. Man ser på ett eller annat ställe, så väl i Finland som Sverige och lika ledes öfver hela Europa, en Allmoge driftig och trägen, då uppå de flästa ställen en dufvenhet5 och overksamhet är rådande, men en upmärksam måste ock tydel. inse orsakerna til hvarderas belägen[het]. Enahanda orsaker äro altid grunden til enahanda värkningar, i anledning hvaraf jag vill taga vår Finska Allmoge i försvar, at den intet annat är, än hvad den i grund af författningar tid och omständigheter måste vara; Fast mera har man orsak at förundra sig deröfver at ett folk som oftast varit trykt af sina567 Styresmän, och hvars land i detta manna minne tvenne gångor varit härjat af fiender,6 och på folk utblottat, hunnit så långt resa sig ifrån stoftet, som Finska Allmogen giordt det.
566
Vastaus Kuninkaallisen Suomen Talousseuran esittämään kilpakirjoituskysymykseen Suomen maatalouden kehittämisestä
1799
§ 1
Kun Kuninkaallinen Suomen Talousseura on sangen innokkaasti ryhtynyt työhön Suomen taloudellisten olojen parantamiseksi, mikään kysymys voi tuskin olla tärkeämpi kuin tämä: Mitkä esteet kahlehtivat suomalaisen maamiehen ahkeruutta? Ja mitkä keinot ovat tehokkaimpia ja sopivimpia saamaan hänet työskentelemään ahkerammin ja huolellisemmin tilansa hoidossa?7 Ja jollei noita esteitä poisteta, rahvaanmies jää pakostakin entiselleen eikä häntä voida auttaa. Kukaan älköön kuitenkaan luulko, että rahvas kaikkialla Ruotsissa ja muissa valtakunnissa olisi ahkerampaa ja tekisi enemmän työtä kuin Suomen rahvas. Kelvottomuutta ilmenee ihmisissä kaikkialla aina sen mukaan, millaiset esteet pitävät ahkeruutta vankinaan, eikä tämä koske vain useimpia Pohjolan asukkaita, vaan myös jopa itseään Italiaa. Siellä täällä niin Suomessa kuin Ruotsissakin sekä kaikkialla Euroopassa tapaa ahkeraa ja sitkeästi työtä tekevää rahvasta, vaikka samaan aikaan useimmilla seuduilla on vallalla holtittomuus ja toimettomuus, mutta tarkkaavainen havainnoitsija toteaa väistämättä kumpaankin tilanteeseen johtaneet syyt. Samat syyt aiheuttavat aina samanlaisia seurauksia, ja tämän takia haluan puolustaa meidän suomalaista rahvastamme toteamuksella, ettei se ole toisenlaista kuin se säädösten, ajan ja olojen pakosta väistämättä on. Enemmänkin on aihetta ihmetellä sitä, että useimmiten hallitusmiestensä sorron alla elänyt kansa,567 jonka maata viholliset ovat tämän sukupolven muistin aikana kahdesti hävittäneet ja tyhjentäneet väestöstä,8 on kyennyt nousemaan maan tomusta niin pitkälle kuin Suomen rahvas.
Unfortunately this content isn't available in English