Edellinen jakso: Kansallinen voitto, § 14
Seuraava jakso: Kansallinen voitto, § 16
§ 15
Lienee aika selvittää hieman lähemmin, millaisia ovat ne säädökset, jotka johdattavat ihmisiä yhdeltä elinkeinohaaralta toiselle.
Niihin kuuluvat kaikki säädökset, joilla suoraan tai epäsuoraan annetaan yhdelle elinkeinolle joitakin etuja, mutta jätetään antamatta niitä toiselle. Suoraan niin tapahtuu silloin, kun kyseisessä laissa nimenomaan säädetään etujen myöntämisestä, ja epäsuoraan silloin, kun etu on välttämätön seuraus säädöksen toteuttamisesta.
Tähän kuuluvat siis kaikki elinkeinojen etuoikeudet, eivät vain yksinomaiset erioikeudet, vaan kaikki ne, joilla elinkeinon harjoittajalle annetaan jokin erityisetu, ja kaikki elinkeinojen luokittelut, jotka tehdään lakien perusteella. Varmimman luokittelun tekee luonto itse, mutta heti kun lait lisäävät siihen tai poistavat siitä jotakin, havaitaan häiriöitä, jotka suosivat tiettyjä ihmisiä, mutta estävät toisia elinkeinonsa harjoittamisessa. Tähän lasketaan myös mukaan kaikki tuotanto- ja vientipalkkiot sekä kaikki asumista ja elinkeinonharjoitusta kaupungeissa ja maaseudulla koskevat kiellot.
Mitä muuta nämä ovat kuin patorakennelmia, jotka keräävät ihmisiä tiettyihin paikkoihin, ottavat yhdestä paikasta ja sijoittavat toiseen, vaikkei vielä osata sanoa kummassa heistä on enemmän hyötyä, ja kummassa he kasvattavat tai vähentävät kansallista voittoa, kuten edellä osoitettiin.
Silloin kun virta saa juosta keskeytyksettä, on jokainen vesipisara liikkeessä. Kun esteitä ei ole, tavoittelee jokainen työntekijä innolla elatustaan ja kasvattaa samalla kansallista voittoa. Säädökset kuitenkin kokoavat kansanjoukkoja tietyiksi ryhmittymiksi, yritteliäisyyden mahdollisuuksia kavennetaan ja jokaisessa ryhmittymässä pieni joukko ihmisiä nousee suurimman massan yläpuolelle. Tämän joukon vauraudella todistellaan koko valtakunnan hyvinvointia.
Edellinen jakso: Kansallinen voitto, § 14
Seuraava jakso: Kansallinen voitto, § 16
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: