Edellinen jakso: Kansallinen voitto, § 10
Seuraava jakso: Kansallinen voitto, § 12
§ 11
Uskallan nyt mennä pitemmälle väittämällä, että ihmisiä tiettyihin ammatteihin ohjaavat säädökset ovat vahingollisia kansakunnalle ja sen voitolle. Tähän minulla on neljä mielestäni hyvin painavaa perustetta.
Koko Euroopassa ei ole vielä mitään vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan työntekijöitä jaettaisiin eri aloille. Joskus tällaisilla säädöksillä kyllä autetaan jotakin uutta käsityöammattia tai alaa, toisinaan13 sellaisella luodaan toimeentuloa entistä useammille ja toisinaan taas järjestetään jonkin tuotantolaitoksen omistajalle paremmat tulot alentamalla työpalkkoja.
Välillä niillä pyritään helpottamaan tuotteidemme vientiä, välillä taas yhden jos toisenkin välttämättömyyshyödykkeen saatavuutta omasta valtakunnasta. Yhdellä tällaisella hankkeella tähdätään siihen, että omat varustamomme saisivat voittoa rahdeissa ja kotimaiset työntekijät työpalkoissa. Toisen kerran taas halutaan saada kulta ja hopea kotimaasta. Joskus kiinnitetään huomiota siihen, etteivät ihmiset saisi tilaisuutta muuttaa ulkomaille, joskus taas halutaan ehkäistä ylellisyyttä. Toisinaan tällainen toimenpide koetaan välttämättömäksi, jotta ammattialoille saataisiin järjestystä, joskus sitä on puolestaan käytettävä, jotta työntekijöitä estetään toimimasta monella alalla yhtä aikaa1, ja on vielä lukemattomia muitakin syitä.
Eikö kaikkeen tähän tarvittaisi kunnollista järjestystä? Eikö näin monien piirustusten mukaan rakennettu talo näytäkin oudolta, eikö siitä puutu vaadittavaa vakautta?
§. 11.
Nu wågar jag gå längre och påstå, at sådane författningar, som leda folket til wissa näringar, äro för Nationen och dess winst skadeliga: därtil föranlåtes jag af fyra i mitt tycke altför wigtiga skäl.
I hela Europa gifwes ännu ingen stadgad principe, at följa wid denna fördelning af arbetare; ty ibland ske dylika författningar, at hjelpa up en ny slögd och wetenskap: ibland at13 skaffa flera inbyggare näring, och ibland at gifwa ägaren af något werk bättre utkomst, genom lindrigare arbets-löner.
Ena gången sker det at göra wåra tilwerkningar Exportabla: en annan gång, at få et eller annat af wåra behof inom Riket. Nu syftar en sådan anstalt därhän, at egna Rederier må winna genom frakter af wåra waror och inhemsk man genom arbetslöner: nu åter at få gull och silfwer hemma. Stundom hafwes afseende därpå, at folket ej skal få tilfälle at flytta ut: stundom sker det at hämma yppigheten. Det pröfwas ibland nödigt för ordningens skul i näringarna: en annan gång måste det ske, at hindra mångslögd2, med otaliga andra.
Saknas icke en riktig System i alt detta? och måste icke et hus, som bygges up efter så många desseiner3, få underligt utseende och sakna behörig stadga?
§ 11
Uskallan nyt mennä pitemmälle väittämällä, että ihmisiä tiettyihin ammatteihin ohjaavat säädökset ovat vahingollisia kansakunnalle ja sen voitolle. Tähän minulla on neljä mielestäni hyvin painavaa perustetta.
Koko Euroopassa ei ole vielä mitään vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan työntekijöitä jaettaisiin eri aloille. Joskus tällaisilla säädöksillä kyllä autetaan jotakin uutta käsityöammattia tai alaa, toisinaan13 sellaisella luodaan toimeentuloa entistä useammille ja toisinaan taas järjestetään jonkin tuotantolaitoksen omistajalle paremmat tulot alentamalla työpalkkoja.
Välillä niillä pyritään helpottamaan tuotteidemme vientiä, välillä taas yhden jos toisenkin välttämättömyyshyödykkeen saatavuutta omasta valtakunnasta. Yhdellä tällaisella hankkeella tähdätään siihen, että omat varustamomme saisivat voittoa rahdeissa ja kotimaiset työntekijät työpalkoissa. Toisen kerran taas halutaan saada kulta ja hopea kotimaasta. Joskus kiinnitetään huomiota siihen, etteivät ihmiset saisi tilaisuutta muuttaa ulkomaille, joskus taas halutaan ehkäistä ylellisyyttä. Toisinaan tällainen toimenpide koetaan välttämättömäksi, jotta ammattialoille saataisiin järjestystä, joskus sitä on puolestaan käytettävä, jotta työntekijöitä estetään toimimasta monella alalla yhtä aikaa4, ja on vielä lukemattomia muitakin syitä.
Eikö kaikkeen tähän tarvittaisi kunnollista järjestystä? Eikö näin monien piirustusten mukaan rakennettu talo näytäkin oudolta, eikö siitä puutu vaadittavaa vakautta?
§ 11
I now dare go further and assert that regulations that direct people into particular occupations are harmful to the nation and to its profit: I feel obliged to do so for what in my view are four supremely important reasons.
In the whole of Europe there is not as yet any fixed principle to follow in this matter of distributing workers, for such regulations are sometimes adopted in order to promote a new craft or technology, sometimes in order13 to provide employment for more of the population and sometimes to give the owner of some manufacturing works a higher income by means of lower wages.
In one case it is done in order to make our products exportable, in another case to fulfil one or other of our requirements within the kingdom. At times the purpose of such a measure is that local shipowners should gain from carrying our commodities and native workers from their wages, at other times to obtain gold and silver within the country. Sometimes they are designed to prevent people from emigrating, sometimes in order to curtail luxury. On one occasion it is deemed to be necessary to maintain proper order among the trades, on another it is required to prevent craftsmen from working in more than one art, with innumerable other reasons.
Is there not a lack of a proper system in all this? And must not a house that is constructed from so many blueprints acquire a strange appearance and lack the necessary stability?
Edellinen jakso: Kansallinen voitto, § 10
Seuraava jakso: Kansallinen voitto, § 12
paikat: Eurooppa
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: