Kirje Pehr Wilhelm Wargentinille 3.8.1764

[1]

Hög ädle och Widtberömde Herr Secreter, Riddare af Kongl. Nordstierne orden!12Hög ädle ... Nordstierne orden!: syftar på Pehr Wilhelm Wargentin, astronom och sekreterare för Kungl. Vetenskapsakademien 1749–1783, som hade blivit utnämnd till riddare av Nordstjärneorden 1759.

Hos Kongl. Wetenskaps Academien nedlägger härmed ödmiukaste tack­sejelse för den mig onyo til delta Heders penning13onyo til delta Heders penning: Vetenskapskademien hade uppmärksammat Chydenius med ett hedersomnämnande redan för hans arbete om mosslupna ängar. den jag tillika med Exemplaren af tractaten14Syftar på Svar på Frågan, Angående Kärrors Förbättring, Som Kongl. Vetenskaps Academien framstälde för År 1763, Stockholm 1764, som innehöll Faggots och Chydenius belönade skrifter. i förrgåras inhändigade.

Att Herr Öfwerdirecteuren Faggot15Jacob Faggot var överdirektör för Lantmäterikontoret sedan 1747, ledamot av Vetenskaps­akademien från 1739 och periodvis dess sekreterare. Han var en viktig pådrivande kraft då storskiftet skulle genomföras och deltog bl.a. i bildandet av tabellverket 1749. fått belöningen är jag rätt nögd med, och räknar för heder, at få följa i raden med Heders Gubbar, men kunde förebrå mig för förmätenhet16förebrå mig för förmätenhet: anklaga mig själv för anspråksfullhet eller för att överskatta min egen förmåga, om jag just nödwändigt wille stå främst.

Den af honom beskrefna kärran är intet ny: hwilckens invention17uppfinning den är wet jag intet, men jag har redan sedt den för några år sedan hos hans Måg Herr Directeuren Runeberg18Jacob Faggots dotter var gift med Efraim Otto Runeberg, som var lantmäteridirektör för Finlands geometriska mätningskommission och bosatt i Vasa. i Wasa. Utom dess har[2] han i denna afhandlingen 1:o intet warit omtänkt at minska friction så mycket som möjeligit warit, då han Pag 1: i slutet föreslår axelen at gå igenom kärnor af päron träd19kärnor af päron träd: Faggot hade föreslagit att trummans innersta del eller kärna skulle tillverkas av päronträ, ett mycket hårt virke som därför lämpade sig för delar som utsattes för stor friktion., efter Hl.20Högtlärde Cam: Rådet Brauners förslag21Brauners förslag: Kammarrådet Johan (Jan) Brauner skrev många skrifter om lantbruket och dess utveckling. Den skrift som sannolikt avses här är Tankar och försök om åker och äng, med dertil nödiga redskap, Stockholm 1755 (1. uppl. 1752), s. 193–195 där han behandlar byggandet av en så kallad Werk-Wagn., då likwäl genom rön i Mechaniken är bewijst, at jernets friction i det hårdaste trä emot dess uti messing är som 2 til 1. och i malm22brons än mindre.

2:o har han ei sökt på något sätt hindra sand och mull utur trumman, som gör den aldra swåraste friction och förnöter kärnorna. 3:o Intet anmärkt at jern bultarna efter Mechaniska lagar böra wara smalare i ytra ändan än den inre, emedan de annors antingen måste brista i den inre ändan eller genom en öfwerflödig tioklek uti den ytre öka onödigt wijs Kärrans tyngd, som jag förmodar pag: 12: och 1323pag: 12: och 13: Chydenius hänvisar här till sin egen skrift Kärrors förbättring. wara bewijst, hwilcket, ehuru casus24fallet uti denna kärra intet är aldeles densamma kan doch lätteligen lämpas hijt ty tyngden, som är lastad på Herr Öf:D: Faggots Kärra agerar25inverkar aldeles på lijka sätt uppå bultarna II, II. som, om axelen ginge öfwer kärran på det wanliga sättet.26Se bilden på s. 129. likwäl säger han pag: 2: Berörde bultar måste wara jemntiocka etc:a. 4:o Nämner han intet uti sitt bewis pag: 4. om kärrans egenteliga tyngd, utan endast om dess friction, som likwäl i alla wäl inrättade machiner är märckeligen mindre än den förra och äfwen af resolutionen27förklaringen pag: 15. kan ses. 5:o Tager han för afgiordt at friction ökas i mån af de fringerade28frikterade, som orsakade friktion eller mellan vilka friktion uppstod kropparnas distance ifrån centro29distance ifrån centro: avstånd från mitten, när de äro lijka lastade och af samma slag men ärhindrar sig intet, at ytornas olika widd, som fringera hwarandra gör en altför stor rubbning deruti, ehuru alt annat wore lijka; ty så snart han fått igen förhålningen30fått igen förhålningen: lyckats utreda förhållandet emellan gamla och nya kärrans diametrar och axlar sins emellan sluter han, at frictionerna i dem[3] båda blifwa i samma proportion, som doch aldrig följer deraf eller utan rön kan bewijsas.

Swaren på den andra frågan Om Folckflytningen witnade, genom sitt antal och widlöftighet, om Nations smak at täncka in politicis31in politicis: i politiska frågor, och Kongl. Academiens Utslag deremot, at wår frijhet dertil är nog ringa.

Twenne af de inlämnade swaren har jag del af32Twenne af de inlämnade swaren har jag del af: Sättet på vilket Chydenius har formulerat det här skulle tyda på att mottagaren Wargentin inte visste att Chydenius själv deltagit i tävlingen med det förstnämnda bidraget eller att Chydenius inte ville avslöja det för honom. Hur Chydenius hade fått tillgång till ett av de andra inlämnade svaren har inte kunnat klarläggas. I Lärda Tidningar 23.1.1764 publicerades endast de deltagande skrifternas deviser eller motton och 10.5.1764 meddelades vinnaren Krygers namn och devis i samma tidning. det ena med divis33devis, motto: Qvid liceat nesscimus, sed etc:a34Qvid liceat nesscimus, sed etc:a: mottot på Chydenius egen text, Utflyttning (se not 2, s. 217). Ordet ”nesscimus” är felstavat; bör vara ”nescimus”. det andra: Omnia sponte fluant etc:a35Omnia sponte fluant etc:a: citat från titelbladet till Orbis Sensualium Pictus av Johann Amos Comenius, i sin helhet Omnia sponte fluant, absit violentia rebus, latin för ”Låt allt flöda utan tvång”. Det har inte varit möjligt att utreda vems bidrag som bar det här mottot. och det tredie få wij snart som H:r Krÿger36Johan Fredrik Kryger, ämbetsman vid Kanslikollegium och Manufakturkontoret, flitig skribent i ekonomiska frågor. Angående hans skrift, se not 3, s. 218. låtit Trycka.

Kongl: Academiens wälbehag för mina försök an ser jag med all wördnad. Det gör mig ondt, at jag ei fått tilfälle, at wijsa huru högt jag det skattar och jag hade deremot intet at förswara mig med om jag intet wiste uti mitt sinne, at jag lemnat mig til det almännas tienst så långt jag för mitt ämbete kunnat, fast litet deraf ännu hunnit blifwa Kongl. Wetenskaps Academien bekant.

Til ett prof af denna min åhåga öfwersändes här jemte et Physiskt Theorem, sådant som det legat twå år i mina papper, det jag wäl med flera rön tänkt förklara, men aldrig fått tid til deras anställande tror ei heller för det som anfört är mera kunna dragas uti twifwelsmål.

Ett swårt tryckfel i min afhandling om kärran har inlupit pag: 19: lin 27. på hwart lod kåppar. och bör det stå på hwart skålpund koppar. som jag ödmiukeligen beder Herr Secreteren täktes uti lärda Tidningarna37syftar på tidskriften Lärda Tidningar som utgavs 1745–1773 av bl.a. Lars Salvius låta rätta, och i de exemplar, som än äro outdelta gunstigast corrigera, emedan jag annors ei allenast kommer at stadna för lögn, utan ock den som wil practicera det blifwer skamligen narrad.

Framhärdar med diup wördnad

S.T.38S.T.: latin för sine titulo, utan titel. Användes då man inte kände till personens titel eller då man som här ville skära ner på antalet hövligheter. Min Herres

ödmiukaste tienare

Anders Chydenius.

Nedervetil d:n 3 Augusti

1764:

1. Hög ädle ... Nordstierne orden!: syftar på Pehr Wilhelm Wargentin, astronom och sekreterare för Kungl. Vetenskapsakademien 1749–1783, som hade blivit utnämnd till riddare av Nordstjärneorden 1759.
2. onyo til delta Heders penning: Vetenskapskademien hade uppmärksammat Chydenius med ett hedersomnämnande redan för hans arbete om mosslupna ängar.
3. Syftar på Svar på Frågan, Angående Kärrors Förbättring, Som Kongl. Vetenskaps Academien framstälde för År 1763, Stockholm 1764, som innehöll Faggots och Chydenius belönade skrifter.
4. Jacob Faggot var överdirektör för Lantmäterikontoret sedan 1747, ledamot av Vetenskaps­akademien från 1739 och periodvis dess sekreterare. Han var en viktig pådrivande kraft då storskiftet skulle genomföras och deltog bl.a. i bildandet av tabellverket 1749.
5. förebrå mig för förmätenhet: anklaga mig själv för anspråksfullhet eller för att överskatta min egen förmåga
6. uppfinning
7. Jacob Faggots dotter var gift med Efraim Otto Runeberg, som var lantmäteridirektör för Finlands geometriska mätningskommission och bosatt i Vasa.
8. kärnor af päron träd: Faggot hade föreslagit att trummans innersta del eller kärna skulle tillverkas av päronträ, ett mycket hårt virke som därför lämpade sig för delar som utsattes för stor friktion.
9. Högtlärde
10. Brauners förslag: Kammarrådet Johan (Jan) Brauner skrev många skrifter om lantbruket och dess utveckling. Den skrift som sannolikt avses här är Tankar och försök om åker och äng, med dertil nödiga redskap, Stockholm 1755 (1. uppl. 1752), s. 193–195 där han behandlar byggandet av en så kallad Werk-Wagn.
11. brons
12. pag: 12: och 13: Chydenius hänvisar här till sin egen skrift Kärrors förbättring.
13. fallet
14. inverkar
15. Se bilden på s. 129.
16. förklaringen
17. frikterade, som orsakade friktion eller mellan vilka friktion uppstod
18. distance ifrån centro: avstånd från mitten
19. fått igen förhålningen: lyckats utreda förhållandet
20. in politicis: i politiska frågor
21. Twenne af de inlämnade swaren har jag del af: Sättet på vilket Chydenius har formulerat det här skulle tyda på att mottagaren Wargentin inte visste att Chydenius själv deltagit i tävlingen med det förstnämnda bidraget eller att Chydenius inte ville avslöja det för honom. Hur Chydenius hade fått tillgång till ett av de andra inlämnade svaren har inte kunnat klarläggas. I Lärda Tidningar 23.1.1764 publicerades endast de deltagande skrifternas deviser eller motton och 10.5.1764 meddelades vinnaren Krygers namn och devis i samma tidning.
22. devis, motto
23. Qvid liceat nesscimus, sed etc:a: mottot på Chydenius egen text, Utflyttning (se not 2, s. 217). Ordet ”nesscimus” är felstavat; bör vara ”nescimus”.
24. Omnia sponte fluant etc:a: citat från titelbladet till Orbis Sensualium Pictus av Johann Amos Comenius, i sin helhet Omnia sponte fluant, absit violentia rebus, latin för ”Låt allt flöda utan tvång”. Det har inte varit möjligt att utreda vems bidrag som bar det här mottot.
25. Johan Fredrik Kryger, ämbetsman vid Kanslikollegium och Manufakturkontoret, flitig skribent i ekonomiska frågor. Angående hans skrift, se not 3, s. 218.
26. syftar på tidskriften Lärda Tidningar som utgavs 1745–1773 av bl.a. Lars Salvius
27. S.T.: latin för sine titulo, utan titel. Användes då man inte kände till personens titel eller då man som här ville skära ner på antalet hövligheter.

[1]

Korkeasti kunnioitettu ja laajalti ylistetty herra sihteeri, kuninkaallisen Pohjantähden ritarikunnan ritari39Astronomi ja tilastotieteilijä Pehr Wilhelm Wargentin toimi Kuninkaallisen tiedeakatemian sihteerinä 1749–1783, ja hänet oli kutsuttu Pohjantähden ritarikuntaan 1759.!

Esitän täten kuninkaalliselle tiedeakatemialle nöyrimmän kiitoksen minulle toistamiseen myönnetystä kunniamitalista40toistamiseen myönnetystä kunniamitalista: Tiedeakatemia oli antanut Chydeniukselle mitalin jo hänen niittyjen sammaloitumista koskevasta kirjoituksestaan., jonka vastaanotin toissapäivänä kuten myös julkaisun41Viittaa julkaisuun Svar på frågan, angående kärrors förbättring, som Kongl. Vetenskaps ­Academien framstälde för år 1763 (1764), joka sisälsi Faggotin och Chydeniuksen palkitut kirjoitukset. kappaleet.

Olen melko tyytyväinen siihen, että herra ylijohtaja Faggot42Jacob Faggot, maanmittauslaitoksen ylijohtaja vuodesta 1747, tiedeakatemian jäsen vuo­desta 1739 ja oli toiminut myös sen sihteerinä. on saanut palkinnon, ja pidän kunniana sitä, että saan liittyä arvon ukkojen jonoon. Mutta saattaisin moittia itseäni röyhkeydestä, jos juuri välttämättä haluaisin seisoa siinä ensimmäisenä.

Hänen kuvaamansa kärry ei ole uusi. En tiedä kenen keksintö se on, mutta olen nähnyt sen jo joitakin vuosia sitten hänen vävynsä, herra johtaja Runebergin43johtaja Runeberg: Jacob Faggotin tytär oli naimisissa Efraim Otto Runebergin kanssa. ­Runeberg oli Suomen maanmittauskomission johtaja ja asui Vaasassa. luona Vaasassa. Sen lisäksi hän on[2] tässä tutkielmassa 1) jättänyt huomioimatta kitkan mahdollisimman suuren vähentämisen, kun hän sivun 1 lopussa ehdottaa, että akseli kulkisi päärynäpuisten sydänten läpi, korkea-arvoisen kamarineuvos Braunerin44Kamarineuvos Johan (Jan) Brauner julkaisi useita maataloutta käsitteleviä kirjoituksia. Tässä tarkoitetaan luultavasti teosta Tankar och försök om åker och äng, med dertil nödiga redskap, Stockholm 1755 (1. painos 1752), jossa hän käsittelee kärryjen rakentamista. ehdotusta noudattaen. Kuitenkin mekaniikassa tehdyt havainnot ovat osoittaneet, että raudan ­kitka kaikkein kovintakin puuta vasten on raudan ja messingin kitkaan verrattuna kaksinkertainen, ja pronssia vasten kitka on vielä pienempi.

2) Hän ei ole pyrkinyt mitenkään estämään hiekkaa ja multaa joutumasta rumpuun, mikä aiheuttaa mitä pahimman kitkan ja kuluttaa sydämiä. 3) Hän ei ole havainnut, että rautapulttien tulee mekaniikan lakien mukaan olla kapeampia ulommasta päästä sisempään verrattuna, sillä muuten ne vääjäämättä katkeavat sisemmästä päästä tai sitten ylimääräinen paksuus ulommassa päässä kasvattaa tarpeettomasti kärryn painoa. Tämän lienen pystynyt osoittaman kirjoitukseni sivuilla 12–13. Vaikka tämän kärryn tapaus ei ole aivan samanlainen, niin kyseistä periaatetta voidaan helposti soveltaa tässä, sillä se paino, joka on lastattu herra ylijohtaja Faggotin kärrylle, vaikuttaa aivan samalla tavoin pultteihin II ja II kuin jos akseli kulkisi kärryn puolelta toiselle tavanomaisella tavalla. Kuitenkin hän sanoo sivulla 2, että mainittujen pulttien täytyy olla tasapaksuja jne. 4) Hän ei mainitse todisteissaan sivulla 4 mitään kärryn varsinaisesta painosta, vaan ainoastaan sen vastuksesta, joka kuitenkin kaikissa hyvin rakennetuissa koneissa on huomattavasti pienempi kuin edellinen ja on myös nähtävissä selityksestä sivulla 15. 5) Hän pitää selvänä, että kitka kasvaa suhteessa toisiaan hankaavien kappaleiden etäisyyteen keskiöstä, kun niitä kuormitetaan samalla tavalla ja ne ovat samanlaisia, mutta ei ota huomioon, että hankaavien pintojen poikkeava pinta-ala aiheuttaa liian suuren poikkeaman, vaikka kaikki muu olisi ennallaan. Hän nimittäin päättelee, että kun hän on saanut selville, millainen ero on vanhan ja uuden kärryn pyörien ja akseleitten halkaisijoissa, niin niissä esiintyy kitkaa samassa suhteessa, [3] joka ei kuitenkaan milloinkaan ole seurausta näistä tekijöistä eikä sitä voida ilman koetta määritellä.

Toiseen, väestön muuttoa koskevaan kysymykseen saadut vastaukset todistivat lukumäärällään ja laajuudellaan kansakunnan halua pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä, ja kuninkaallisen akatemian päätös sitä vastoin, että vapautemme siihen on kyllä vähäinen.

Olen tutustunut kahteen sisään jätetyistä vastauksista45Olen tutustunut kahteen sisään jätetyistä vastauksista: Chydeniuksen käyttämä muotoilu viittaa siihen, että Wargentin ei tiennyt, että Chydenius itse oli ensinmainitun tekstin kirjoittaja ja että Chydenius ei halunnut paljastaa sitä hänelle. Miten Chydenius oli saanut toisen kirjoituksen haltuunsa, ei ole pystytty selvittämään. Lärda Tidningarissa oli 23.1.1764 julkaistu vain osallistuneiden kirjoitusten nimimerkit ja 10.5.1764 voittajan (Krygerin) nimi
ja nimimerkki., joista toisessa mietelauseena on Quid liceat nescimus, sed46Quid liceat nescimus, sed: Chydeniuksen Maastamuutto-kirjoituksen nimimerkki jne. ja toisessa Omnia sponte fluant47Omnia sponte fluant: Lainaus on Johann Amos Comeniuksen teoksen Orbis Sensualium Pictus (1658) nimiölehdeltä ja kuuluu kokonaisuudessaan: Omnia sponte fluant, absit violentia rebus, ”Kaikki virratkoon itsestään, ilman väkivaltaa”. Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 30 kirjoitusta, ja on ilmeisesti mahdotonta selvittää, kenen kirjoitus oli kyseessä. jne. Kolmannen saamme heti, kun herra Kryger48Johan Fredrik Kryger oli kansliakollegion ja manufaktuurikonttorin virkamies ja kirjoitti paljon talouskysymyksistä.. on painattanut sen.

Suhtaudun kaikella kunnioituksella kuninkaallisen akatemian suo­sioon yritelmiäni kohtaan. Olen pahoillani siitä, että minulle ei ole avautunut tilaisuutta osoittaa, miten suuresti sitä arvostan. En voisi puolustella tätä mitenkään, ellen sisimmässäni tietäisi, että olen luovuttanut itseni yhteisen hyvän palvelukseen niin paljon kuin se on virkani puolesta ollut mahdollista, vaikka siitä on vielä vain vähän ehtinyt tulla kuninkaallisen tiedeakatemian tietoon.

Todisteeksi tästä mielihalustani lähetetään ohessa fysikaalinen väittämä sellaisena kuin se on lojunut papereitteni joukossa kaksi vuotta. Olen toki ajatellut selittää sitä useammilla kokeilla, mutta en ole milloinkaan saanut aikaa niiden järjestämiseksi. En myöskään usko, että siinä esitettyä enää voidaan asettaa kyseenalaiseksi.

Kärryä koskevaan tutkielmaani on tullut paha painovirhe sivun 19 riville 27: jokaista luotia kuparia kohden pitää olla jokaista naulaa kuparia kohden. Pyydän nöyrästi, että herra sihteeri ilmoittaisi tämän korjauksen Lärda Tidningarissa, ja suosiollisesti tekisi korjauksen niihin kappaleisiin, joita ei vielä ole jaettu. Muuten minä jään kiinni valheesta ja se, joka haluaa toteuttaa suunnitelmani käytännössä, tulee häpeällisesti narratuksi.

Jatkossakin syvällä kunnioituksella

S.T.49S.T.: lat. sine titulo, ilman arvonimeä. Käytettiin, kun puhuteltavan henkilön arvonimi ei ollut tiedossa tai kuten tässä, kun haluttiin lyhentää kohteliaisuuksia. herrani

nöyrin palvelija

Anders Chydenius.

Alavetelissä 3. elokuuta 1764.

Suom. Veli-Matti Pussinen

1. Astronomi ja tilastotieteilijä Pehr Wilhelm Wargentin toimi Kuninkaallisen tiedeakatemian sihteerinä 1749–1783, ja hänet oli kutsuttu Pohjantähden ritarikuntaan 1759.
2. toistamiseen myönnetystä kunniamitalista: Tiedeakatemia oli antanut Chydeniukselle mitalin jo hänen niittyjen sammaloitumista koskevasta kirjoituksestaan.
3. Viittaa julkaisuun Svar på frågan, angående kärrors förbättring, som Kongl. Vetenskaps ­Academien framstälde för år 1763 (1764), joka sisälsi Faggotin och Chydeniuksen palkitut kirjoitukset.
4. Jacob Faggot, maanmittauslaitoksen ylijohtaja vuodesta 1747, tiedeakatemian jäsen vuo­desta 1739 ja oli toiminut myös sen sihteerinä.
5. johtaja Runeberg: Jacob Faggotin tytär oli naimisissa Efraim Otto Runebergin kanssa. ­Runeberg oli Suomen maanmittauskomission johtaja ja asui Vaasassa.
6. Kamarineuvos Johan (Jan) Brauner julkaisi useita maataloutta käsitteleviä kirjoituksia. Tässä tarkoitetaan luultavasti teosta Tankar och försök om åker och äng, med dertil nödiga redskap, Stockholm 1755 (1. painos 1752), jossa hän käsittelee kärryjen rakentamista.
7. Olen tutustunut kahteen sisään jätetyistä vastauksista: Chydeniuksen käyttämä muotoilu viittaa siihen, että Wargentin ei tiennyt, että Chydenius itse oli ensinmainitun tekstin kirjoittaja ja että Chydenius ei halunnut paljastaa sitä hänelle. Miten Chydenius oli saanut toisen kirjoituksen haltuunsa, ei ole pystytty selvittämään. Lärda Tidningarissa oli 23.1.1764 julkaistu vain osallistuneiden kirjoitusten nimimerkit ja 10.5.1764 voittajan (Krygerin) nimi ja nimimerkki.
8. Quid liceat nescimus, sed: Chydeniuksen Maastamuutto-kirjoituksen nimimerkki
9. Omnia sponte fluant: Lainaus on Johann Amos Comeniuksen teoksen Orbis Sensualium Pictus (1658) nimiölehdeltä ja kuuluu kokonaisuudessaan: Omnia sponte fluant, absit violentia rebus, ”Kaikki virratkoon itsestään, ilman väkivaltaa”. Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 30 kirjoitusta, ja on ilmeisesti mahdotonta selvittää, kenen kirjoitus oli kyseessä.
10. Johan Fredrik Kryger oli kansliakollegion ja manufaktuurikonttorin virkamies ja kirjoitti paljon talouskysymyksistä..
11. S.T.: lat. sine titulo, ilman arvonimeä. Käytettiin, kun puhuteltavan henkilön arvonimi ei ollut tiedossa tai kuten tässä, kun haluttiin lyhentää kohteliaisuuksia.

Unfortunately this content isn't available in English