141.
Kokkolassa 2. elokuuta 1798.
Juuri ennen joulua täällä koettiin useiden lumipyryjen jälkeen varsin pitkä ja poikkeuksellinen suojasään kausi, niin että kaikki purot valuttivat sulamisvesiä jokiin niin runsaasti, että niiden jäät nousivat rantatörmien tasalle. Etelämpänä ovat useat joet vapautuneet jäistä. Talvisään lomassa oli ajoittain muutamia suojakelin päiviä. Kevät tuli kohtuullisen lämpimänä varsin varhain, ja jo huhtikuun lopussa saatiin hyviä ja kasvua edistäviä sateita, ja eräät kaupungin asukkaat, joiden pellot ovat hietaisia, tekivät ensimmäiset ohran kylvöt jo toukokuun alkupäivinä, ja niitä suosivat myös hyvät sateet, mutta yleisimmin ohran kylvö aloitettiin vasta helatorstain eli 17. päivän tienoilla, ja sitä jatkettiin kuun loppuun asti, mutta kylvöjä eivät enää kostuttaneet merkittävän runsaat sateet, joten osa siemenistä jäi maahan itämättömänä. Suurin osa perunoista istutettiin myös samaan aikaan, mutta kesäkuun 12. päivän vaiheilla vallitsi varsin kylmä pohjatuuli, joka toi vain hyvin vähän sadetta, ja se aiheutti pohjoisempana sisämaassa pahoja yöhalloja, myös jonkin verran rannikolla, niin että ohran oraat paleltuivat joillakin seuduilla ja tupakka ja peruna menettivät lehtiä vaihtelevasti. Sen jälkeen sää kuitenkin uudelleen lämpeni, niin että lämpöasteita oli useimpina päivinä yli 20 ja joskus jopa 27 astetta. Juuri ennen juhannusta nousi jälleen kylmä pohjatuuli, joka toi hieman sadetta, mutta sää muuttui kuitenkin pian, ja siitä saakka on ollut varsin lämmintä. Sisämaassa saatiin usein sadekuuroja, mutta rannikolla1 mukaan jopa 32 asteeseen iltapäivällä, mutta useimpina päivinä se on ollut 28 astetta tai hieman yli.
helle jatkui heinäkuun 13. päivään ja pitkä kuivuus rasitti ohrapeltoja ja osa varhaisimmin kylvetystä viljasta kuivui pystyyn. Hirmuinen paarmojen ja kärpästen paljous kiusasi hevosia ja nautakarjaa, ja lehmien maito väheni puoleen. 13. ja 22. päivän välillä saatiin kuitenkin varsin runsaasti kuurosateita, joihin useimmiten liittyi hieman ukkosta, lämpötilan silti laskematta 15 asteen alapuolelle, ja tästä juuri tähkimisen aloittanut kevätvilja useimmilla paikoilla hyötyi ja näyttää nyt aika hyvältä. Sen jälkeen maata ovat virvoittaneet useat ukkoskuurot. Lämpö on varjossa kohonnut ruotsalaisen asteikonRukiin osalta näillä seuduilla havaittiin jo viime syksynä, että varhain, elokuun 8. ja 15. päivän välillä, kylvettyyn rukiiseen näytti eräillä pelloilla ilmaantuneen toukkia siinä määrin, että oraat osaksi katosivat ja osaksi kellastuivat syksyn edetessä, mistä syystä oraskasvusto jäi joissakin paikoissa harvaksi, mutta suotuisa kevät korvasi vahingon kasvattamalla jäljelle jääneille oraille runsaasti sivuversoja, niin että ruishalmeet ovat nyt tälläkin seudulla varsin kauniita. Eteläisemmiltä ja pohjoisemmilta seuduilta ei kuitenkaan ole kuulunut valituksia tuollaisista toukista. Viime syksyn myöhäisemmät kylvöt ovat melkein kaikkialla onnistuneet täydellisesti. Ruis alkoi jo heti kesäkuun alussa tähkiä sekä täällä että Oulun seudulla, ja heilimöinti alkoi juuri ennen juhannusta. Juhannuksen kylmyys ja siihen liittyneet vähäiset sateet haittasivat heilimöintiä aluksi, mutta sitten ruis sai mitä ihanimmat kukintasäät, ja tähkät ovat kutakuinkin täynnä
jyviä. Kaikki tiedot niin etelästä kuin pohjoisestakin, myös sisämaasta, kertovat rukiin kasvavan aivan mainiosti kaikkialla ja tuleentuvan aivan pian. Nälkäiset voivat jo nyt vahinkoa kärsimättä leikata viljaa ylemmiltä rinnemailta. En voi kerskua, että se tuottaa suuren sadon, vaikka toivon sitä, mutta sen voi vakuuttaa, että tänä vuonna jyvistämme tulee varmasti painavia, sillä tällainen ihana lämpö kasvattaa jyvän ohutkuorisemmaksi, kun ruis saa tuleentua tarpeellisen kosteuden vallitessa mitä täydellisimpään kypsyyteen.Ohran osalta tilanne näytti keväällä melko epätoivoiselta, mutta vastoin kaikkien odotuksia se on toipunut siinä määrin, että siitäkin odotetaan hyvää satoa, ei kuitenkaan ennen kuin kahden viikon kuluttua, mikäli tämä lämmin kausi jatkuu, tai vasta myöhemmin, jos sää muuttuu paljon viileämmäksi. Varhaisimmat kylvöt, joita on harvassa, kypsynevät samaan aikaan rukiin kanssa, mutta toisaalta kuivuus koetteli niitä ankarimmin. Siunattu olkoon Herran nimi, hänen joka elvyttää nälkiintyneen kansan runsailla lahjoillaan! Miten onnekkaita olemmekaan olleet tänä aikana, kun kukaan joukostamme ei ole tänä vuonna kuollut nälkään eikä näillä seuduilla ole liikkunut lainkaan kulkutauteja, vaikka tämän helteisen kesän aikana on nyt alkanut ilmetä joitakin ripuli- ja punatautitapauksia.
Kruunun tämän vuoden nälänhädän aikana rahvaalle antaman avun lisäksi myös kaupungit ovat osallistuneet avunantoon merkittävän runsaasti. Erityisesti Pietarsaari on onnekkaasti saanut Riiasta ajoissa tuoduksi tuhansia tynnyreitä ruista, jota käyttäen se on auttanut maata luovuttamalla tynnyrin riihikuivaa ruista kahdesta tynnyristä tervaa, jota rahvas on Viitasaarelta, Saarijärveltä, Alajärveltä ja jopa Laukaalta saakka ajanut alas rannikolle Perhon kappeliseurakunnan kautta kulkevaa uutta tietä2 pitkin, joka on tänä vuonna osoittanut suuren hyödyllisyytensä ja pelastanut monen ihmisen hengen. Heinäsato, joka oli viime vuonna tällä seudulla varsin runsas, jää tänä vuonna melkoisesti vähäisemmäksi, ei edes keskinkertaiseksi.
Anders Chydenius.
Suom. Heikki Eskelinen
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat: Alajärvi Kokkola Kuopio Kyyjärvi Laukaa Oulu Perho Pietarsaari Riika Saarijärvi Savo (Sawonmaa) Vaasa Viitasaari
Henkilöt: Celsius, Anders
Raamatunkohdat:
Aiheet: