[1]
§ 71
Näyttää meidän seutumme osalta tarvitsevan tämäntapaista muutosta: Jos joku isäntä ottaa palvelukseensa palkollisen, joka ei ole oikeaan aikaan sanoutunut irti edellisestä palveluspaikastaan, maksakoot isäntä ja muuttava palvelija sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä kumpikin. Tämän muutoksen syynä on se, että irtisanoutuminen on tässä tapauksessa ainoa oikea sitova ja vapauttava tekijä eikä suinkaan muuttoluvan sisältävä palvelutodistus, jonka saaminen riippuu isännästä, joka on ehkä tyytymätön tai itsepäinen ja voi mielensä mukaan päättää, antaako hän tämän muuttoluvan entisen palvelijansa käsiin vai ei. Lain 6. §:n määräys ei ole tässä asiassa suinkaan riittävä, paitsi ehkä sellaisessa kaupungissa, jonka järjestyksenpitoa voisi olettaa hyvin puolueettomaksi, mutta maaseudulla isäntää ei voida pakottaa luovuttamaan todistusta ennen kuin seuraavilla käräjillä, jotka saatetaan pitää muutamia viikkoja muuttopäivän2 jälkeen tai irtisanomisaikana, jolloin edellisessä tapauksessa isäntä pitää palkollisensa palveluksessaan muuttopäivän jälkeenkin, jälkimmäisessä taas harhauttaa palvelijaa lupaamalla tälle palvelutodistuksen, mutta kieltäytyy käräjien päätyttyä luovuttamasta sitä ja pitää sen itsellään puolisen vuotta seuraaviin käräjiin saakka.
§ 8
Ei huomauttamista.
§ 9
Tätäkään ei voitane muuttaa, vaikka määrittelemättä jää, millaisten naimattomien palkollisten on laillisen suojeluksen3 saadakseen pestauduttava vuosipalvelukseen. Ainakin useimmat vanhemmat voinevat tarjota suojeluksen omille lapsilleen.
§ 10
Ei näytä tarvitsevan muutosta, kunhan §:ssä 13 noudatetaan samaa vastavuoroisuutta.[2]
[§ 11]
Ei voitane muuttaa, vaikka vuoden palkan menetys on köyhälle palkolliselle paljon suurempi sakko palveluspaikasta pois jäämisestä kuin isännälle sen maksaminen laittomasta häädöstä. § 10.
§ 12
On aivan paikallaan, mutta loppuun sopinee tämä lisäys: Ja se, joka piti tavaroita hallussaan, sen jälkeen kun oli saanut kehotuksen luovuttaa ne, maksakoon sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä yksin isännälle.
§ 13
Tässä näyttää vastaavuus §:n 10 sisällön kanssa vaativan muutaman sanan lisäystä: Palkollinen, ellei hänellä ole ollut syytä siihen, menettäköön tämän seurauksena – – – jne. Vaikka palkollinen saattaakin ilman syytä karata palveluspaikastaan ja joutuu tästä lailliseen vastuuseen, joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että hänen on epäinhimillisen kohtelun takia karattava pelastaakseen henkensä, jolloin palvelijan on myös lain perusteella saatava jollei korvausta niin ainakin jonkinlaista suojelua.
§ 14
Näyttää olevan oikein, mutta tässäkin jonkinlainen sakko saattaisi olla paikallaan, niin että tämä § lopetettaisiin – – – vahinko ja menetys, ja maksakoon sen lisäksi sakkoa 1 riikintaalerin 32 killinkiä sakkoa yksinomaan isännälle.
§ 15
Tuntuu olevan aivan paikallaan.
§ 16
Kohtuus näyttää vaativan, että samoin kuin laiskottelun ja tottelemattomuuden takia pätevästä syystä häädetyn palkollisen on maksettava 3 riikintaalerin 16 killingin sakko, näyttää tarpeelliselta velvoittaa myös isäntä maksamaan kohtuuttomasta ja kovasta kohtelusta paitsi täysi hyvitys uhrille myös sama sakko, niin että tämän pykälän lopussa pitäisi sanoa: – – – taata hänelle täysi hyvitys, ja isäntä maksakoon lisäksi sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä. Lopuksi kohtuus näyttää myös vaativan, että muilla palkollisilla olisi oltava yhtäläinen oikeus[3] todistaa palvelijan asiassa kuin isännälläkin, sillä mistä hän muuten saisi todistajia. Tämän takia pidän ehdottoman välttämättömänä, että virke: Tällaisissa tapauksissa muut – – – isännän todistajina. poistetaan ja pykälä lopetetaan sen sijaan näin: Kummassakin tapauksessa saakoot myös muut palvelijat esiintyä todistajina.
§ 17
Vaatii vain yhden lisäyksen, niin että se kuuluu: Palkollinen älköön hylkikö isännän tarjoamaa ruokaa (huom.) silloin, kun se on kelvollista, tai millään – – – jne. Muistaakseni pappissääty esitti tätä muutosta viime valtiopäivillä, se näyttää perustuvan asian luonteeseen ja olevan varsin tärkeä.
§ 18, 19 ja 20
Näistä minulla ei ole mitään huomautettavaa.
§ 21
Puolustaa myös paikkaansa. Kuitenkin, jos muuttopäivä pysyy entisellään mikkelinmessun päivänä, on myös tämä määräys kuulutettava julkisesti olavinmessun ja laurinmessun välisenä aikana.4
Suom. Heikki Eskelinen
[1]
§. 7:5
Synes å wår ort betarfwa6 någon ändring således: Tager någor husbonde Legohion i sin tienst, om det ei [i] rätter tid sin förra tienst upsagt, böte husbonden och den afflyttande tienaren 3 Rd:r 16 sk. hwardera, orsaken til denna ändring är den; at upsägelsen är allena h[är] det rätta bindande och lösande, men ingalun[d]a Orlofs sedeln,7 som dependerar af en kanske missnögd eller egensinnig husbondes godtycko, at antingen neka eller gifwa detta flyttnings medel i sin förra tienares händer. Lagens befallning §.6. gör här ingalunda til fyllest om icke i en stad där man [skul]le supponer[a]8 at en mycket owäldug police9 re[si]derade,10 me[n] p[å] landet kan den ei aftrugas11 husbonden förr än wed nästa härads ting, som kan infalla några weckor efter stemmo dagen,12 eller ock under upsägnings tiden, då husbonden i förr[a] fallet behåller tienstehionet öfwer stemmo dag i det se[d]nare smikrar13 tienaren med löfte om orlofs sedel, men e[f]ter slutat ting wägrar at aflämna den, och behåller det då innemot ett halft år til nästa ting.
§ 8.
Tål ingen anmärkning.
§ 9.
Torde ei heller kunna ändras, ehuru odeterminerat det är, hwad för ogifta hion de måste wara, som blifwa skyldige at til sitt förswar14 skaffa sig års tienst åtminstone torde de flästa föräldrar kunna förswara sina egna barn.
§ 10.
Synes ei tåla någon ändring, allenast i 13 §. brukas samma reciprocitet.15[2]
[§ 11]
Lärer ei kunna ändras, ehuru ett års lön för ett fattigt tienstehion är långt större plicht för uteblifwande än för en husbonde at ärlägga den för olagligt wräkande. § 10.
§ 12
Är aldeles riktig, men torde tåla i slutet denna tilläggning: Och then som sakerna hyste, sedan han om theras utlämnande tilsagd blifwit 3 Rd:r 16 sk. husbondens ensak.16
§ 13.
Här synes reciprociteten emot 10:de §: fordra några ords tilläggning: och Tienstehion, om det ei haft skäl dertil [ha]fwa på the[tta sä]tt = = = etc:a Ty om det händer at tienstehion utan [or]sak rymmer ifrån sin tienst, och [bör] derföre stanna under lagens näpst17 kan ock någo[n] gång hända, at det för omennisklig medfart18 nödgas rädda sitt lif med flykten, i hwilcket fall tie[na]ren ä[f]wen må i lagen o[m i]cke hafwa någon ärs[ättning] hälst19 något förswar.
§. 14.
Synes wara riktig, [m]en kunde äfwen [t]åla någon p[licht] så at denna § slöts = = = skada och försummelse, och plicht[a] dertil 1 Rd:r 32 sk. husbondens ensak.
§: 15:
Tyks wara aldeles riktig.
§. 16.
Synes billigheten20 fodra, at såsom ett för lätja och olydn[ad] med rätta wräkt tienstehion bör plichta 3 Rd:r 16 sk. syne[s] äfwen husbonde för obillig21 och hård medfart jemte full uprättelse til den lidande böra erlägga samma plich[t] så at det i slutet af denna §. borde heta: = = tillägge honom full uprättelse, och plichte husbonden thes utom 3 Rd:r 16 sk. Änteligen synes och billigheten f[or]dr[a] at de öfriga tienstehion måge wara lika berättigade at[3] witna med tienaren som sin [husb]onde, ty hwar skulle han [an]nors kunna få witn[en,] derföre anser jag oumgängeligit, denna mening: I thessa mål, måge = = = = witne bära, går ut och i det ställe borde §. slutas så här: I båda dessa fallen måge the öfriga tienstehion äfwen witne bär[a.]
§ 17
Fodrar allenast en tilläggning; så at det heter: Ei må Tienstehion rata Husbondens kost22rata Husbondens kost: ogilla eller vägra äta den mat husbonden bjuder på NB. när den förswarlig är, eller på något = = = etc:a de[n]na tilläggning ärhindrar jag mig at Prästa Stånd[et] giorde wed sidsta Riksdag, synes ock wara gr[un]dad i sakens natur och ganska angelägen.
§§. 18, 19 och 20.
Har jag ei något at anm[är]cka wid.
§. 21.
Har likaledes sin riktighet undantagande, at om legostämman23 blir efter gammalt24 wed Mickels m[ässo] dag[en], så bör ock denna förordning afkunnas emell[an] olofs mäss och Lars mässo dagarna.25
[1]
§ 726
Näyttää meidän seutumme osalta tarvitsevan tämäntapaista muutosta: Jos joku isäntä ottaa palvelukseensa palkollisen, joka ei ole oikeaan aikaan sanoutunut irti edellisestä palveluspaikastaan, maksakoot isäntä ja muuttava palvelija sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä kumpikin. Tämän muutoksen syynä on se, että irtisanoutuminen on tässä tapauksessa ainoa oikea sitova ja vapauttava tekijä eikä suinkaan muuttoluvan sisältävä palvelutodistus, jonka saaminen riippuu isännästä, joka on ehkä tyytymätön tai itsepäinen ja voi mielensä mukaan päättää, antaako hän tämän muuttoluvan entisen palvelijansa käsiin vai ei. Lain 6. §:n määräys ei ole tässä asiassa suinkaan riittävä, paitsi ehkä sellaisessa kaupungissa, jonka järjestyksenpitoa voisi olettaa hyvin puolueettomaksi, mutta maaseudulla isäntää ei voida pakottaa luovuttamaan todistusta ennen kuin seuraavilla käräjillä, jotka saatetaan pitää muutamia viikkoja muuttopäivän27 jälkeen tai irtisanomisaikana, jolloin edellisessä tapauksessa isäntä pitää palkollisensa palveluksessaan muuttopäivän jälkeenkin, jälkimmäisessä taas harhauttaa palvelijaa lupaamalla tälle palvelutodistuksen, mutta kieltäytyy käräjien päätyttyä luovuttamasta sitä ja pitää sen itsellään puolisen vuotta seuraaviin käräjiin saakka.
§ 8
Ei huomauttamista.
§ 9
Tätäkään ei voitane muuttaa, vaikka määrittelemättä jää, millaisten naimattomien palkollisten on laillisen suojeluksen28 saadakseen pestauduttava vuosipalvelukseen. Ainakin useimmat vanhemmat voinevat tarjota suojeluksen omille lapsilleen.
§ 10
Ei näytä tarvitsevan muutosta, kunhan §:ssä 13 noudatetaan samaa vastavuoroisuutta.[2]
[§ 11]
Ei voitane muuttaa, vaikka vuoden palkan menetys on köyhälle palkolliselle paljon suurempi sakko palveluspaikasta pois jäämisestä kuin isännälle sen maksaminen laittomasta häädöstä. § 10.
§ 12
On aivan paikallaan, mutta loppuun sopinee tämä lisäys: Ja se, joka piti tavaroita hallussaan, sen jälkeen kun oli saanut kehotuksen luovuttaa ne, maksakoon sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä yksin isännälle.
§ 13
Tässä näyttää vastaavuus §:n 10 sisällön kanssa vaativan muutaman sanan lisäystä: Palkollinen, ellei hänellä ole ollut syytä siihen, menettäköön tämän seurauksena – – – jne. Vaikka palkollinen saattaakin ilman syytä karata palveluspaikastaan ja joutuu tästä lailliseen vastuuseen, joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että hänen on epäinhimillisen kohtelun takia karattava pelastaakseen henkensä, jolloin palvelijan on myös lain perusteella saatava jollei korvausta niin ainakin jonkinlaista suojelua.
§ 14
Näyttää olevan oikein, mutta tässäkin jonkinlainen sakko saattaisi olla paikallaan, niin että tämä § lopetettaisiin – – – vahinko ja menetys, ja maksakoon sen lisäksi sakkoa 1 riikintaalerin 32 killinkiä sakkoa yksinomaan isännälle.
§ 15
Tuntuu olevan aivan paikallaan.
§ 16
Kohtuus näyttää vaativan, että samoin kuin laiskottelun ja tottelemattomuuden takia pätevästä syystä häädetyn palkollisen on maksettava 3 riikintaalerin 16 killingin sakko, näyttää tarpeelliselta velvoittaa myös isäntä maksamaan kohtuuttomasta ja kovasta kohtelusta paitsi täysi hyvitys uhrille myös sama sakko, niin että tämän pykälän lopussa pitäisi sanoa: – – – taata hänelle täysi hyvitys, ja isäntä maksakoon lisäksi sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä. Lopuksi kohtuus näyttää myös vaativan, että muilla palkollisilla olisi oltava yhtäläinen oikeus[3] todistaa palvelijan asiassa kuin isännälläkin, sillä mistä hän muuten saisi todistajia. Tämän takia pidän ehdottoman välttämättömänä, että virke: Tällaisissa tapauksissa muut – – – isännän todistajina. poistetaan ja pykälä lopetetaan sen sijaan näin: Kummassakin tapauksessa saakoot myös muut palvelijat esiintyä todistajina.
§ 17
Vaatii vain yhden lisäyksen, niin että se kuuluu: Palkollinen älköön hylkikö isännän tarjoamaa ruokaa (huom.) silloin, kun se on kelvollista, tai millään – – – jne. Muistaakseni pappissääty esitti tätä muutosta viime valtiopäivillä, se näyttää perustuvan asian luonteeseen ja olevan varsin tärkeä.
§ 18, 19 ja 20
Näistä minulla ei ole mitään huomautettavaa.
§ 21
Puolustaa myös paikkaansa. Kuitenkin, jos muuttopäivä pysyy entisellään mikkelinmessun päivänä, on myös tämä määräys kuulutettava julkisesti olavinmessun ja laurinmessun välisenä aikana.29
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
[1]
§. 7:30
Synes å wår ort betarfwa31 någon ändring således: Tager någor husbonde Legohion i sin tienst, om det ei [i] rätter tid sin förra tienst upsagt, böte husbonden och den afflyttande tienaren 3 Rd:r 16 sk. hwardera, orsaken til denna ändring är den; at upsägelsen är allena h[är] det rätta bindande och lösande, men ingalun[d]a Orlofs sedeln,32 som dependerar af en kanske missnögd eller egensinnig husbondes godtycko, at antingen neka eller gifwa detta flyttnings medel i sin förra tienares händer. Lagens befallning §.6. gör här ingalunda til fyllest om icke i en stad där man [skul]le supponer[a]33 at en mycket owäldug police34 re[si]derade,35 me[n] p[å] landet kan den ei aftrugas36 husbonden förr än wed nästa härads ting, som kan infalla några weckor efter stemmo dagen,37 eller ock under upsägnings tiden, då husbonden i förr[a] fallet behåller tienstehionet öfwer stemmo dag i det se[d]nare smikrar38 tienaren med löfte om orlofs sedel, men e[f]ter slutat ting wägrar at aflämna den, och behåller det då innemot ett halft år til nästa ting.
§ 8.
Tål ingen anmärkning.
§ 9.
Torde ei heller kunna ändras, ehuru odeterminerat det är, hwad för ogifta hion de måste wara, som blifwa skyldige at til sitt förswar39 skaffa sig års tienst åtminstone torde de flästa föräldrar kunna förswara sina egna barn.
§ 10.
Synes ei tåla någon ändring, allenast i 13 §. brukas samma reciprocitet.40[2]
[§ 11]
Lärer ei kunna ändras, ehuru ett års lön för ett fattigt tienstehion är långt större plicht för uteblifwande än för en husbonde at ärlägga den för olagligt wräkande. § 10.
§ 12
Är aldeles riktig, men torde tåla i slutet denna tilläggning: Och then som sakerna hyste, sedan han om theras utlämnande tilsagd blifwit 3 Rd:r 16 sk. husbondens ensak.41
§ 13.
Här synes reciprociteten emot 10:de §: fordra några ords tilläggning: och Tienstehion, om det ei haft skäl dertil [ha]fwa på the[tta sä]tt = = = etc:a Ty om det händer at tienstehion utan [or]sak rymmer ifrån sin tienst, och [bör] derföre stanna under lagens näpst42 kan ock någo[n] gång hända, at det för omennisklig medfart43 nödgas rädda sitt lif med flykten, i hwilcket fall tie[na]ren ä[f]wen må i lagen o[m i]cke hafwa någon ärs[ättning] hälst44 något förswar.
§. 14.
Synes wara riktig, [m]en kunde äfwen [t]åla någon p[licht] så at denna § slöts = = = skada och försummelse, och plicht[a] dertil 1 Rd:r 32 sk. husbondens ensak.
§: 15:
Tyks wara aldeles riktig.
§. 16.
Synes billigheten45 fodra, at såsom ett för lätja och olydn[ad] med rätta wräkt tienstehion bör plichta 3 Rd:r 16 sk. syne[s] äfwen husbonde för obillig46 och hård medfart jemte full uprättelse til den lidande böra erlägga samma plich[t] så at det i slutet af denna §. borde heta: = = tillägge honom full uprättelse, och plichte husbonden thes utom 3 Rd:r 16 sk. Änteligen synes och billigheten f[or]dr[a] at de öfriga tienstehion måge wara lika berättigade at[3] witna med tienaren som sin [husb]onde, ty hwar skulle han [an]nors kunna få witn[en,] derföre anser jag oumgängeligit, denna mening: I thessa mål, måge = = = = witne bära, går ut och i det ställe borde §. slutas så här: I båda dessa fallen måge the öfriga tienstehion äfwen witne bär[a.]
§ 17
Fodrar allenast en tilläggning; så at det heter: Ei må Tienstehion rata Husbondens kost47rata Husbondens kost: ogilla eller vägra äta den mat husbonden bjuder på NB. när den förswarlig är, eller på något = = = etc:a de[n]na tilläggning ärhindrar jag mig at Prästa Stånd[et] giorde wed sidsta Riksdag, synes ock wara gr[un]dad i sakens natur och ganska angelägen.
§§. 18, 19 och 20.
Har jag ei något at anm[är]cka wid.
§. 21.
Har likaledes sin riktighet undantagande, at om legostämman48 blir efter gammalt49 wed Mickels m[ässo] dag[en], så bör ock denna förordning afkunnas emell[an] olofs mäss och Lars mässo dagarna.50
[1]
§ 751
Näyttää meidän seutumme osalta tarvitsevan tämäntapaista muutosta: Jos joku isäntä ottaa palvelukseensa palkollisen, joka ei ole oikeaan aikaan sanoutunut irti edellisestä palveluspaikastaan, maksakoot isäntä ja muuttava palvelija sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä kumpikin. Tämän muutoksen syynä on se, että irtisanoutuminen on tässä tapauksessa ainoa oikea sitova ja vapauttava tekijä eikä suinkaan muuttoluvan sisältävä palvelutodistus, jonka saaminen riippuu isännästä, joka on ehkä tyytymätön tai itsepäinen ja voi mielensä mukaan päättää, antaako hän tämän muuttoluvan entisen palvelijansa käsiin vai ei. Lain 6. §:n määräys ei ole tässä asiassa suinkaan riittävä, paitsi ehkä sellaisessa kaupungissa, jonka järjestyksenpitoa voisi olettaa hyvin puolueettomaksi, mutta maaseudulla isäntää ei voida pakottaa luovuttamaan todistusta ennen kuin seuraavilla käräjillä, jotka saatetaan pitää muutamia viikkoja muuttopäivän52 jälkeen tai irtisanomisaikana, jolloin edellisessä tapauksessa isäntä pitää palkollisensa palveluksessaan muuttopäivän jälkeenkin, jälkimmäisessä taas harhauttaa palvelijaa lupaamalla tälle palvelutodistuksen, mutta kieltäytyy käräjien päätyttyä luovuttamasta sitä ja pitää sen itsellään puolisen vuotta seuraaviin käräjiin saakka.
§ 8
Ei huomauttamista.
§ 9
Tätäkään ei voitane muuttaa, vaikka määrittelemättä jää, millaisten naimattomien palkollisten on laillisen suojeluksen53 saadakseen pestauduttava vuosipalvelukseen. Ainakin useimmat vanhemmat voinevat tarjota suojeluksen omille lapsilleen.
§ 10
Ei näytä tarvitsevan muutosta, kunhan §:ssä 13 noudatetaan samaa vastavuoroisuutta.[2]
[§ 11]
Ei voitane muuttaa, vaikka vuoden palkan menetys on köyhälle palkolliselle paljon suurempi sakko palveluspaikasta pois jäämisestä kuin isännälle sen maksaminen laittomasta häädöstä. § 10.
§ 12
On aivan paikallaan, mutta loppuun sopinee tämä lisäys: Ja se, joka piti tavaroita hallussaan, sen jälkeen kun oli saanut kehotuksen luovuttaa ne, maksakoon sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä yksin isännälle.
§ 13
Tässä näyttää vastaavuus §:n 10 sisällön kanssa vaativan muutaman sanan lisäystä: Palkollinen, ellei hänellä ole ollut syytä siihen, menettäköön tämän seurauksena – – – jne. Vaikka palkollinen saattaakin ilman syytä karata palveluspaikastaan ja joutuu tästä lailliseen vastuuseen, joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että hänen on epäinhimillisen kohtelun takia karattava pelastaakseen henkensä, jolloin palvelijan on myös lain perusteella saatava jollei korvausta niin ainakin jonkinlaista suojelua.
§ 14
Näyttää olevan oikein, mutta tässäkin jonkinlainen sakko saattaisi olla paikallaan, niin että tämä § lopetettaisiin – – – vahinko ja menetys, ja maksakoon sen lisäksi sakkoa 1 riikintaalerin 32 killinkiä sakkoa yksinomaan isännälle.
§ 15
Tuntuu olevan aivan paikallaan.
§ 16
Kohtuus näyttää vaativan, että samoin kuin laiskottelun ja tottelemattomuuden takia pätevästä syystä häädetyn palkollisen on maksettava 3 riikintaalerin 16 killingin sakko, näyttää tarpeelliselta velvoittaa myös isäntä maksamaan kohtuuttomasta ja kovasta kohtelusta paitsi täysi hyvitys uhrille myös sama sakko, niin että tämän pykälän lopussa pitäisi sanoa: – – – taata hänelle täysi hyvitys, ja isäntä maksakoon lisäksi sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä. Lopuksi kohtuus näyttää myös vaativan, että muilla palkollisilla olisi oltava yhtäläinen oikeus[3] todistaa palvelijan asiassa kuin isännälläkin, sillä mistä hän muuten saisi todistajia. Tämän takia pidän ehdottoman välttämättömänä, että virke: Tällaisissa tapauksissa muut – – – isännän todistajina. poistetaan ja pykälä lopetetaan sen sijaan näin: Kummassakin tapauksessa saakoot myös muut palvelijat esiintyä todistajina.
§ 17
Vaatii vain yhden lisäyksen, niin että se kuuluu: Palkollinen älköön hylkikö isännän tarjoamaa ruokaa (huom.) silloin, kun se on kelvollista, tai millään – – – jne. Muistaakseni pappissääty esitti tätä muutosta viime valtiopäivillä, se näyttää perustuvan asian luonteeseen ja olevan varsin tärkeä.
§ 18, 19 ja 20
Näistä minulla ei ole mitään huomautettavaa.
§ 21
Puolustaa myös paikkaansa. Kuitenkin, jos muuttopäivä pysyy entisellään mikkelinmessun päivänä, on myös tämä määräys kuulutettava julkisesti olavinmessun ja laurinmessun välisenä aikana.54
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: