Reunahuomautuksia

[1]

§. 7:30Kungl. Maj:ts förordningsprojekt, som denna skrift kommenterar, finns i Ständernas plena och kanslier, Ridderskapet och adeln, Riksdagen 1778–1779, Kungl. Maj:ts propositioner, ståndens expeditioner och löpare, enskilda memorial, protokollsutdrag, handlingar från lag- och riddarhusutskotten, Ridderskapet och adelns expeditioner och protokollsutdrag, utskott till beredande av en ny tjänstehjonsstadga m.m., vol. R 168, opag., SRA. Se Utlåtande över tjänstehjonsstadgan 1778, s. 165–172, där projektets § 1–21 finns i noterna 6–7, 10, 13, 15–18, 21, 23, 26–27, 29–30, 32.

Synes å wår ort betarfwa31behöva någon ändring således: Tager någor husbonde Legohion i sin tienst, om det ei [i] rätter tid sin förra tienst upsagt, böte husbonden och den afflyttande tienaren 3 Rd:r 16 sk. hwardera, orsaken til denna ändring är den; at upsägelsen är allena h[är] det rätta bindande och lösande, men ingalun[d]a Orlofs sedeln,32Orlofs sedeln: intyg utfärdat av husbonde att tjänare eller tjänarinna är fri från tjänsten, innehållande vitsord om hans eller hennes förhållande i tjänsten; arbetsbetyg som dependerar af en kanske missnögd eller egensinnig husbondes godtycko, at antingen neka eller gifwa detta flyttnings medel i sin förra tienares händer. Lagens befallning §.6. gör här ingalunda til fyllest om icke i en stad där man [skul]le supponer[a]33anta at en mycket owäldug police34ordningsmyndighet eller -makt re[si]derade,35uppehöll sig me[n] p[å] landet kan den ei aftrugas36utpressas av, framtvingas av husbonden förr än wed nästa härads ting, som kan infalla några weckor efter stemmo dagen,37stemmo dagen: flyttdag för tjänstefolk eller den dag då tjänsteavtalet tar slut eller ock under upsägnings tiden, då husbonden i förr[a] fallet behåller tienstehionet öfwer stemmo dag i det se[d]nare smikrar38lurar, förleder tienaren med löfte om orlofs sedel, men e[f]ter slutat ting wägrar at aflämna den, och behåller det då innemot ett halft år til nästa ting.

§ 8.

Tål ingen anmärkning.

§ 9.

Torde ei heller kunna ändras, ehuru odeterminerat det är, hwad för ogifta hion de måste wara, som blifwa skyldige at til sitt förswar39Här är det fråga om s.k. laga försvar. Om en person inte hade fast anställning, själv var näringsidkare eller hade egna medel för sin försörjning, kunde han eller hon anhållas som lösdrivare och dömas till tvångsarbete. skaffa sig års tienst åtminstone torde de flästa föräldrar kunna förswara sina egna barn.

§ 10.

Synes ei tåla någon ändring, allenast i 13 §. brukas samma reciprocitet.40ömsesidighet, inbördes balans, d.v.s. att husböndernas och tjänstehjonens rättigheter och skyldigheter så som de formuleras i § 10 och § 13 måste vara i inbördes balans [2]

[§ 11]

Lärer ei kunna ändras, ehuru ett års lön för ett fattigt tienstehion är långt större plicht för uteblifwande än för en husbonde at ärlägga den för olagligt wräkande. § 10.

§ 12

Är aldeles riktig, men torde tåla i slutet denna tilläggning: Och then som sakerna hyste, sedan han om theras utlämnande tilsagd blifwit 3 Rd:r 16 sk. husbondens ensak.41böter som odelade tillfaller en person eller myndighet, här husbonden

§ 13.

Här synes reciprociteten emot 10:de §: fordra några ords tilläggning: och Tienstehion, om det ei haft skäl dertil [ha]fwa på the[tta sä]tt = = = etc:a Ty om det händer at tienstehion utan [or]sak rymmer ifrån sin tienst, och [bör] derföre stanna under lagens näpst42straff kan ock någo[n] gång hända, at det för omennisklig medfart43behandling nödgas rädda sitt lif med flykten, i hwilcket fall tie[na]ren ä[f]wen må i lagen o[m i]cke hafwa någon ärs[ättning] hälst44ens något förswar.

§. 14.

Synes wara riktig, [m]en kunde äfwen [t]åla någon p[licht] så at denna § slöts = = = skada och försummelse, och plicht[a] dertil 1 Rd:r 32 sk. husbondens ensak.

§: 15:

Tyks wara aldeles riktig.

§. 16.

Synes billigheten45rättvisan fodra, at såsom ett för lätja och olydn[ad] med rätta wräkt tienstehion bör plichta 3 Rd:r 16 sk. syne[s] äfwen husbonde för obillig46orättvis och hård medfart jemte full uprättelse til den lidande böra erlägga samma plich[t] så at det i slutet af denna §. borde heta: = = tillägge honom full uprättelse, och plichte husbonden thes utom 3 Rd:r 16 sk. Änteligen synes och billigheten f[or]dr[a] at de öfriga tienstehion måge wara lika berättigade at[3] witna med tienaren som sin [husb]onde, ty hwar skulle han [an]nors kunna få witn[en,] derföre anser jag oumgängeligit, denna mening: I thessa mål, måge = = = = witne bära, går ut och i det ställe borde §. slutas så här: I båda dessa fallen måge the öfriga tienstehion äfwen witne bär[a.]

§ 17

Fodrar allenast en tilläggning; så at det heter: Ei må Tienstehion rata Husbondens kost47rata Husbondens kost: ogilla eller vägra äta den mat husbonden bjuder på NB. när den förswarlig är, eller på något = = = etc:a de[n]na tilläggning ärhindrar jag mig at Prästa Stånd[et] giorde wed sidsta Riksdag, synes ock wara gr[un]dad i sakens natur och ganska angelägen.

§§. 18, 19 och 20.

Har jag ei något at anm[är]cka wid.

§. 21.

Har likaledes sin riktighet undantagande, at om legostämman48här: tid då legoavtal (rörande tjänstelega) utgick blir efter gammalt49efter gammalt: efter gammal sed wed Mickels m[ässo] dag[en], så bör ock denna förordning afkunnas emell[an] olofs mäss och Lars mässo dagarna.50Mickels m[ässo] dag[en], ... Lars mässo dagarna: Enligt förordningen 1739 kunde antingen husbonden eller tjänstehjonet säga upp tjänsteförhållandet mellan Olavsmässan och Larsmässan (29.7–10.8). Efter detta följde en period på sju veckor under vilken tjänstehjonet skulle söka upp en ny anställning och husbonden, om han så ville, ett nytt tjänstehjon. Arbetsåret tog slut vid Mickelsmässan den 29 september. Efter detta följde tjänstehjonens lediga vecka under vilken de som bytte tjänsteställe skulle söka upp sin nya husbonde.

1. Kungl. Maj:ts förordningsprojekt, som denna skrift kommenterar, finns i Ständernas plena och kanslier, Ridderskapet och adeln, Riksdagen 1778–1779, Kungl. Maj:ts propositioner, ståndens expeditioner och löpare, enskilda memorial, protokollsutdrag, handlingar från lag- och riddarhusutskotten, Ridderskapet och adelns expeditioner och protokollsutdrag, utskott till beredande av en ny tjänstehjonsstadga m.m., vol. R 168, opag., SRA. Se Utlåtande över tjänstehjonsstadgan 1778, s. 165–172, där projektets § 1–21 finns i noterna 6–7, 10, 13, 15–18, 21, 23, 26–27, 29–30, 32.
2. behöva
3. Orlofs sedeln: intyg utfärdat av husbonde att tjänare eller tjänarinna är fri från tjänsten, innehållande vitsord om hans eller hennes förhållande i tjänsten; arbetsbetyg
4. anta
5. ordningsmyndighet eller -makt
6. uppehöll sig
7. utpressas av, framtvingas av
8. stemmo dagen: flyttdag för tjänstefolk eller den dag då tjänsteavtalet tar slut
9. lurar, förleder
10. Här är det fråga om s.k. laga försvar. Om en person inte hade fast anställning, själv var näringsidkare eller hade egna medel för sin försörjning, kunde han eller hon anhållas som lösdrivare och dömas till tvångsarbete.
11. ömsesidighet, inbördes balans, d.v.s. att husböndernas och tjänstehjonens rättigheter och skyldigheter så som de formuleras i § 10 och § 13 måste vara i inbördes balans
12. böter som odelade tillfaller en person eller myndighet, här husbonden
13. straff
14. behandling
15. ens
16. rättvisan
17. orättvis
18. rata Husbondens kost: ogilla eller vägra äta den mat husbonden bjuder på
19. här: tid då legoavtal (rörande tjänstelega) utgick
20. efter gammalt: efter gammal sed
21. Mickels m[ässo] dag[en], ... Lars mässo dagarna: Enligt förordningen 1739 kunde antingen husbonden eller tjänstehjonet säga upp tjänsteförhållandet mellan Olavsmässan och Larsmässan (29.7–10.8). Efter detta följde en period på sju veckor under vilken tjänstehjonet skulle söka upp en ny anställning och husbonden, om han så ville, ett nytt tjänstehjon. Arbetsåret tog slutvid Mickelsmässan den 29 september. Efter detta följde tjänstehjonens lediga vecka undervilken de som bytte tjänsteställe skulle söka upp sin nya husbonde.

[1]

§ 751Tässä kirjoituksessa kommentoidaan hallituksen esitystä uudeksi palkollissäännöksi: Ständernas plena och kanslier, Ridderskapet och adeln, Riksdagen 1778–1779, Kungl. Maj:ts propositioner, ståndens expeditioner och löpare, enskilda memorial, protokollsutdrag, handlingar från lag- och riddarhusutskotten, Ridderskapet och adelns expeditioner och protokollsutdrag, utskott till beredande av en ny tjänstehjonsstadga m.m., vol. R 168, ei sivunum., SRA. Ks. Lausunto palkollissäännöstä 1778, s. 164–172, jossa esityksen § 1–21 ovat viitteissä 5–19.

Näyttää meidän seutumme osalta tarvitsevan tämäntapaista muutosta: Jos joku isäntä ottaa palvelukseensa palkollisen, joka ei ole oikeaan aikaan sanoutunut irti edellisestä palveluspaikastaan, maksakoot isäntä ja muuttava palvelija sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä kumpikin. Tämän muutoksen syynä on se, että irtisanoutuminen on tässä tapauksessa ainoa oikea sitova ja vapauttava tekijä eikä suinkaan muuttoluvan sisältävä palvelutodistus, jonka saaminen riippuu isännästä, joka on ehkä tyytymätön tai itsepäinen ja voi mielensä mukaan päättää, antaako hän tämän muuttoluvan entisen palvelijansa käsiin vai ei. Lain 6. §:n määräys ei ole tässä asiassa suinkaan riittävä, paitsi ehkä sellaisessa kaupungissa, jonka järjestyksenpitoa voisi olettaa hyvin puolueettomaksi, mutta maaseudulla isäntää ei voida pakottaa luovuttamaan todistusta ennen kuin seuraavilla käräjillä, jotka saatetaan pitää muutamia viikkoja muuttopäivän52Tarkoittaa palvelussuhteen päättymispäivä. Vuoden 1739 palvelussäännön mukaan talonpoika tai palkollinen saattoi irtisanoa palvelussuhteen Olavin- ja Laurinpäivän välisenä aikana (29.7.–10.8). Tämän jälkeen seurasi seitsemän viikon jakso, jona aikana palkollinen sai etsiä uutta palveluspaikkaa ja isäntä vastaavasti uutta työntekijää. Palveluskausi päättyi Mikkelinpäivänä 29.9. Tämän jälkeen seurasi palvelusväen vapaaviikko, jona aikana palveluspaikkaa vaihtavien oli hakeuduttava uuden isännän luo. jälkeen tai irtisanomisaikana, jolloin edellisessä tapauksessa isäntä pitää palkollisensa palveluksessaan muuttopäivän jälkeenkin, jälkimmäisessä taas harhauttaa palvelijaa lupaamalla tälle palvelutodistuksen, mutta kieltäytyy käräjien päätyttyä luovuttamasta sitä ja pitää sen itsellään puolisen vuotta seuraaviin käräjiin saakka.

§ 8

Ei huomauttamista.

§ 9

Tätäkään ei voitane muuttaa, vaikka määrittelemättä jää, millaisten naimattomien palkollisten on laillisen suojeluksen53laillisen suojeluksen: Mikäli henkilöllä ei ollut vakituista palveluspaikkaa, omaa elinkeinoa tai omia varoja, hänellä ei ollut laillista suojelua, jolloin hänet saatettiin pidättää irtolaisena ja määrätä pakkotyöhön. saadakseen pestauduttava vuosipalvelukseen. Ainakin useimmat vanhemmat voinevat tarjota suojeluksen omille lapsilleen.

§ 10

Ei näytä tarvitsevan muutosta, kunhan §:ssä 13 noudatetaan samaa vastavuoroisuutta.[2]

[§ 11]

Ei voitane muuttaa, vaikka vuoden palkan menetys on köyhälle palkolliselle paljon suurempi sakko palveluspaikasta pois jäämisestä kuin isännälle sen maksaminen laittomasta häädöstä. § 10.

§ 12

On aivan paikallaan, mutta loppuun sopinee tämä lisäys: Ja se, joka piti tavaroita hallussaan, sen jälkeen kun oli saanut kehotuksen luovuttaa ne, maksakoon sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä yksin isännälle.

§ 13

Tässä näyttää vastaavuus §:n 10 sisällön kanssa vaativan muutaman sanan lisäystä: Palkollinen, ellei hänellä ole ollut syytä siihen, menettäköön tämän seurauksena – – – jne. Vaikka palkollinen saattaakin ilman syytä karata palveluspaikastaan ja joutuu tästä lailliseen vastuuseen, joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että hänen on epäinhimillisen kohtelun takia karattava pelastaakseen henkensä, jolloin palvelijan on myös lain perusteella saatava jollei korvausta niin ainakin jonkinlaista suojelua.

§ 14

Näyttää olevan oikein, mutta tässäkin jonkinlainen sakko saattaisi olla paikallaan, niin että tämä § lopetettaisiin – – – vahinko ja menetys, ja maksakoon sen lisäksi sakkoa 1 riikintaalerin 32 killinkiä sakkoa yksinomaan isännälle.

§ 15

Tuntuu olevan aivan paikallaan.

§ 16

Kohtuus näyttää vaativan, että samoin kuin laiskottelun ja tottelemattomuuden takia pätevästä syystä häädetyn palkollisen on maksettava 3 riikintaalerin 16 killingin sakko, näyttää tarpeelliselta velvoittaa myös isäntä maksamaan kohtuuttomasta ja kovasta kohtelusta paitsi täysi hyvitys uhrille myös sama sakko, niin että tämän pykälän lopussa pitäisi sanoa: – – – taata hänelle täysi hyvitys, ja isäntä maksakoon lisäksi sakkoa 3 riikintaaleria 16 killinkiä. Lopuksi kohtuus näyttää myös vaativan, että muilla palkollisilla olisi oltava yhtäläinen oikeus[3] todistaa palvelijan asiassa kuin isännälläkin, sillä mistä hän muuten saisi todistajia. Tämän takia pidän ehdottoman välttämättömänä, että virke: Tällaisissa tapauksissa muut – – – isännän todistajina. poistetaan ja pykälä lopetetaan sen sijaan näin: Kummassakin tapauksessa saakoot myös muut palvelijat esiintyä todistajina.

§ 17

Vaatii vain yhden lisäyksen, niin että se kuuluu: Palkollinen älköön hylkikö isännän tarjoamaa ruokaa (huom.) silloin, kun se on kelvollista, tai millään – – – jne. Muistaakseni pappissääty esitti tätä muutosta viime valtiopäivillä, se näyttää perustuvan asian luonteeseen ja olevan varsin tärkeä.

§ 18, 19 ja 20

Näistä minulla ei ole mitään huomautettavaa.

§ 21

Puolustaa myös paikkaansa. Kuitenkin, jos muuttopäivä pysyy entisellään mikkelinmessun päivänä, on myös tämä määräys kuulutettava julkisesti olavinmessun ja laurinmessun välisenä aikana.54pysyy entisellään mikkelinmessun ... välisenä aikana: Vuoden 1739 palvelussäännön mukaan talonpoika tai palkollinen saattoi irtisanoa palvelussuhteen Olavin- ja Laurinpäivän välisenä aikana (29.7.–10.8). Tämän jälkeen seurasi seitsemän viikon jakso, jona aikana palkollinen sai etsiä uutta palveluspaikkaa ja isäntä vastaavasti uutta työntekijää. Palveluskausi päättyi Mikkelinpäivänä 29.9. Tämän jälkeen seurasi palvelusväen vapaaviikko, jona aikana palveluspaikkaa vaihtavien oli hakeuduttava uuden isännän luo.

Suom. Heikki Eskelinen

1. Tässä kirjoituksessa kommentoidaan hallituksen esitystä uudeksi palkollissäännöksi: Ständernas plena och kanslier, Ridderskapet och adeln, Riksdagen 1778–1779, Kungl. Maj:ts propositioner, ståndens expeditioner och löpare, enskilda memorial, protokollsutdrag, handlingar från lag- och riddarhusutskotten, Ridderskapet och adelns expeditioner och protokollsutdrag, utskott till beredande av en ny tjänstehjonsstadga m.m., vol. R 168, ei sivunum., SRA. Ks. Lausunto palkollissäännöstä 1778, s. 164–172, jossa esityksen § 1–21 ovat viitteissä 5–19.
2. Tarkoittaa palvelussuhteen päättymispäivä. Vuoden 1739 palvelussäännön mukaan talonpoika tai palkollinen saattoi irtisanoa palvelussuhteen Olavin- ja Laurinpäivän välisenä aikana (29.7.–10.8). Tämän jälkeen seurasi seitsemän viikon jakso, jona aikana palkollinen sai etsiä uutta palveluspaikkaa ja isäntä vastaavasti uutta työntekijää. Palveluskausi päättyi Mikkelinpäivänä 29.9. Tämän jälkeen seurasi palvelusväen vapaaviikko, jona aikana palveluspaikkaa vaihtavien oli hakeuduttava uuden isännän luo.
3. laillisen suojeluksen: Mikäli henkilöllä ei ollut vakituista palveluspaikkaa, omaa elinkeinoa tai omia varoja, hänellä ei ollut laillista suojelua, jolloin hänet saatettiin pidättää irtolaisena ja määrätä pakkotyöhön.
4. pysyy entisellään mikkelinmessun ... välisenä aikana: Vuoden 1739 palvelussäännön mukaan talonpoika tai palkollinen saattoi irtisanoa palvelussuhteen Olavin- ja Laurinpäivän välisenä aikana (29.7.–10.8). Tämän jälkeen seurasi seitsemän viikon jakso, jona aikana palkollinen sai etsiä uutta palveluspaikkaa ja isäntä vastaavasti uutta työntekijää. Palveluskausi päättyi Mikkelinpäivänä 29.9. Tämän jälkeen seurasi palvelusväen vapaaviikko, jona aikana palveluspaikkaa vaihtavien oli hakeuduttava uuden isännän luo.

Unfortunately this content isn't available in English