Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 58
Seuraava jakso:
§ 59
En ehdi tällä kertaa kirjoittaa pitempään. Tämä voi riittääkin tavoitteisiini.
Kun kuulin, kuinka tavattoman tiukasti norrbottenilaisten purjehdusvapaus kiistettiin viimeksi pidetyillä valtiopäivillä, odotin että saisin tietää perustelut. Kun sain ne sitten luettavakseni, minua kismitti, että näin tärkeä asia tuotiin yleisön silmien eteen kovin kauniilla perusteilla koristeltuna. Silloin käsitin, että velvollisuutenani synnyinseutuani ja sen asukkaita kohtaan oli yleisölle ymmärrettävällä tavalla ottaa esille ja tutkia tarkasti kaikkia ne perustelut, jotka onnistuin löytämään,1 joitakin vuosia sitten teroitti opetuslapsilleen Ranskassa.
ja julistaa kelvottomaksi ne, jotka terve järki havaitsi ristiriitaisiksi. Jätän sinun arvioitavaksesi, lukijani, miten olen tässä onnistunut. Jos vakuutut sellaisesta, mihin et aiemmin uskonut, lue vielä toiseen kertaan ja tutki, yritetäänkö tässä huijata sinua. Jos et havaitse sellaista, sitten voit olla varma, että totuus vie voiton omalla voimallaan. Jos tämä ärsyttää sinua, rauhoitu. Jos käsityksesi on toinen, perustele se. Milloin totuus on minun puolellani, olen rohkea, mutta jos se vaihtaa puolta, jään neuvottomaksi. Älä tee sivuseikoista pääasiaa, vaan käy asian ytimeen. Älä käytä arvoituksia, vaikeatajuisia sanoja äläkä salaisuuksia, sillä minä sen enempää kuin yleisökään emme ole selvännäkijöitä. Arvovalta osoittaa voimaa, mutta ei vakuuta. Ja jos luotat vain arvovaltaan, älä silloin vaivaudu kirjoittamaan, koska tiedän, että sinun mielipiteesi voittaa silloin ilman sitäkin, ja meidät pakotetaan uskomaan, että onnellinen lopputulos oikeuttaa vahingolliset toimenpiteet, kuten muuan jesuiittaJos kaipaat esityksestäni yhtä tai useampaa perustetta, liitä ne mukaan. Jos havaitset virheitä, sinun tulee uskoa, että ne johtuvat minusta, eivät käsittelemästäni asiasta tai totuudesta.
Jos näet sen pakon, joka meihin ja valtakuntaan kohdistuu, ja millainen sen perusta on, millaisia sen vaikuttimet ja vaikutukset, ja tämä huolestuttaa sinua, pyydän sydämestäni, että et silti pitäisi asiaa menetettynä. Luulet olevasi yksin, mutta on muitakin, jotka ajattelevat samalla tavalla. Jos kaikki ovat lannistuneita, kuka silloin auttaa isänmaata? Jos tarvitaan, monet uskaltavat yhä panna henkensä ja elämänsä vaaraan vapautemme puolesta monien valtaa ja yksinvaltaa vastaan. Jos sen sijaan kaikki laskevat aseensa ja huutavat tappiota, silloin meidät on helppo ottaa kiinni kuin lammaslauma. Kaikki kärsivät, kaikki huokailevat. Miksi olemme niin kykenemättömiä tekemään mitään, kun kuitenkin kaikilla on kyky – olkoon se miten vähäinen tahansa – edistää yhteistä hyväämme.
On yhä keinoja tämän sairauden parantamiseksi, mutta sinun on pohdittava, mitä ne ovat, miten niitä pitäisi käyttää ja miten niihin tarpeen tullen tartuttaisiin. Minä kavahdan vaikeita hoitoja ja ankaria leikkauksia, sillä ne vievät hengenvaaraan. Keinojen on oltava lievempiä. Jos keksit jotain, älä ole turhantarkka äläkä itsepäinen, vaan kuuntele, mitä muillakin on sanottavana ja yhdy siihen, mikä johtaa parhaaseen tulokseen.Maksaa kolme taaleria kappale.
Suom. Antero Tiusanen
Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 58
Seuraava jakso:
paikat: Norrbotten Ranska
Henkilöt: Busenbaum, Hermann
Raamatunkohdat:
Aiheet: