Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 57
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 59
§ 58
Rajaseuduilla ei ole ollut tapulikaupunkeja eikä sisämaassa kauppaloita. Tästä huolimatta rahat ovat kulkeneet tätä tietä, ja nyt näyttää olevan myöhäistä sitoa kukkaron nyörejä, kun rahat ovat menneet.1 kolikoita Pohjanmaalta. Kyseinen valimo voi maksaa joka kolikosta viisi seteliäyriä, kun Ruotsissa kukaan ei pysty antamaan samasta kuin kolme tai korkeintaan kolme ja puoli äyriä seteleinä.
On kuitenkin eittämättä niin, että jos Pohjanmaa olisi käynyt ulkomaankauppaa ja jos siellä tuolloin olisi ymmärretty vaihtokurssia paremmin kuin mitä nyt tapahtui, siellä olisi huomattavasti enemmän täysiarvoista rahaa kuin nyt. Mutta harvat tiesivät siitä, eikä kukaan ole rohjennut puhua saati kirjoittaa asiasta, sillä on pelätty joutumista kapinoitsijan kirjoihin ja siten jouduttu jättämään kansalaiset, mitä sanonkaan, koko isänmaa surkeasti hunningolle. Jos vihdoin kasvaneesta kaupankäynnistä seuraa salakuljetusta, sen täytyy olla suurinta pääkaupungissa, missä kauppa on vilkkainta ja missä se käy myös varminten päinsä. Jos ulkomaalainen alus onnistuu pääsemään pois Tukholmasta, se ehtii muutamassa päivässä Pietariin, Gdańskiin, Lyypekkiin tai muualle tarvitsematta pelätä enää tarkastuksia. Sen sijaan meidän rajaseuduillamme matka ei käy näin nopeasti. Salakuljettajat joutuvat näet useamman kerran yöpymään muiden luona, ja nämä näkevät hänen tavaransa. Jos yksikin paljastaa hänet, hänen tilanteensa on onneton. Siksi Tukholman täytyy tältä kannalta olla paremminkin rajaseutua kuin Pohjanmaan. Lienee huomattavasti helpompaa kuljettaa laivalastillinen plootuja ja kuparikolikoita Tukholmasta ja myydä ne mainittuun tykkivalimoon, kuin nelikko
Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 57
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 59
paikat: Danzig (Gdańsk) Gdańsk (Danzig) Pietari Pohjanmaa Tukholma
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: