Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 44
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 46
§ 45
On myös puhuttu seikkaperäisesti siitä mahdollisuudesta, että uudet tapulikaupungit keskittävät kaupankäyntinsä Lyypekkiin ja Hollantiin. Kuitenkaan tämä mahdollisuus ei todista yhtään mitään, ja on päinvastoin selvää, että kaupankäynti etenkin alkuvaiheissa tarkoittaisi kaupunkien vientitavaroiden vaihtamista Portugalista saatavaan suolaan, jota ne kaikkein eniten tarvitsevat. Sellaisilla matkoilla he1 oppisivat päivä päivältä enemmän tuntemaan ja ymmärtämään ulkomaankauppaa, ja huomaisivat, missä voivat odottaa varminta menekkiä vientitavaroilleen. Sen jälkeen kaupungit voisivat laajentaa kaupankäyntiään, ilman väitettyjä kielteisiä seurauksia ja rajoittumatta vain hansakaupunkeihin.
Edelleen on väitetty, että norrbottenilaiset romahduttaisivat hinnat Englannissa ja Hollannissa viemällä Pohjanmaalta ja Länsipohjasta ylettömästi tervaa ja lautoja. Syyksi sanotaan, että mainittujen lisäksi vain harvoissa paikoissa kulutetaan sellaisia tavaroita laivalasteittain eikä norrbottenilaisilla ole valittavana paljon muita artikkeleita.
Voisin mainita Amsterdamin ja Lontoon rinnalla heti useita Euroopan kauppakaupunkeja, jotka ottavat avosylin vastaan terva- ja lautalastit, mutta sivuutan ne tässä ja osoitan vain vastustajien omilla sanoilla heidän johtopäätöstensä virheet. He sanovat itse, että mainittujen kaupunkien lisäksi muita on vain vähän, mutta kuitenkin niitä siis on. Miten hinnat voisivat laskea, kun useat suuret kauppakaupungit kamppailevat keskenään meidän vientituotteistamme? Eivätkö kaikki muka tiedä, minne tukholmalaiset myyvät enimmän tervansa? Entä mitä mahtavat olla ne artikkelit, joita pohjalaiset eivät voi ottaa mukaan pitkien etäisyyksien takia? Onkohan kysymys raudasta,
teräksestä, messinkilangasta, lyijystä, rahaksi leimatusta tai leimaamattomasta kuparista jne. Kaikkea sellaista on saatavissa. Tätä käsittelen aivan heti ottaessani esille tärkeimmän perusteen, jolla vastustajamme haluavat torjua tapulikaupunkien perustamisen Norrbotteniin. Perusteena on se, että kaupungit olisivat vahingoksi raudan myynnille ja siten Bergslagenille. Peruste on näennäisesti pätevä, mutta yhtä perätön kuin kaikki muutkin.
Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 44
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 46
paikat: Amsterdam Bergslagen Englanti Eurooppa Hollanti Lontoo Lyypekki Länsipohja Norrbotten Pohjanmaa Portugali Tukholma
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: