Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 29
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 31
§ 30
Kaikki varmaankin hyväksyvät yksimielisesti sen mielipiteemme, että jonkin maan kaupankäynnin helpottaminen kasvattaa yhtä hyvin väestön kuin tavaroidenkin määrää, kun pakonalainen kauppa sitä vastoin estää molempien kasvua. Kukaan ei meidän valistuneena aikanamme voi asettaa tätä kyseenalaiseksi. Kaikkien kansakuntien kokemukset puhuvat tämän puolesta, ja meillä tarjoavat Savo ja Karjala mitä murheellisimpia esimerkkejä asiasta. Useimpien Savon ja Karjalan paikkakuntien sijainti on hyvä ja maaperä kasvaa hyvin, alueet ovat laajoja ja kalaisia järviä on runsaasti, mutta kaikesta huolimatta asutusta on aika harvassa. Väestö on hedelmällistä ja koska lapsia25 imetetään useimmilla seuduilla, syntyneiden määrä on huomattavasti suurempi kuin kuolleiden. Muuttoa on rajoitettu monin ankarin kielloin ja niiden valvonta tietää täyttä työtä sekä näiden että naapuriläänien kruununpalvelijoille. Silti asukkaita ryntää suurin joukoin alueelta valvojien käsien läpi, he jättävät synnyinseutunsa ja kerääntyvät rannikolle etsimään tilaisuutta livahtaa merelle. Sopii miettiä, että suurin osa rauhoittuu vasta päästyään johonkin ulkomaan satamaan, missä he uskovat saavansa vapauden. Kunhan vain elinkeinojen harjoittaminen on esteetöntä, he elävät mieluummin sellaisen kansan keskuudessa, jonka kieltä he tuskin lainkaan ymmärtävät, kuin omien veljiensä luona, missä kaikki on kehnoa ja kuollutta. Kaikista heidän teoistaan on luettavissa tämä sananparsi: Isänmaa ilman vapautta ja ansioita on suuri sana, jolla on vähän sisältöä.
§. 30.
Alla lära enhälligt instämma med oss deruti: At en lättad Handels-rörelse i et land ökar tillika både folk och waro-mängden, men twungen Handel hindrar bådas tilwäxt. Ingen i wåra uplysta tider kan draga detta i twifwelsmål. Alla Nationers exempel tala derom, och wi hafwa uti Safwolax och Carelen de bedröfweligaste prof härpå. Detta är et på de flästa ställen, både wälbelägit och fruktsamt land, stort i omkrets, med fiskrika Insjöar upfylt, men tillika merendels öfwer alt ganska glest bebodt. Inbyggarena äro fruktsamma, och som de på flästa ställen föda25 up sina barn wed bröstet, öfwerskrider de föddas antal ansenligen de dödas. Förbuden emot folkets utflyttningar äro rätt många och alfwarsamma, och deras efterlefnad sätter så wäl detta, som de nästgräntsande Länens Krono-betjening i full syssla, och man måste lika fullt se dess inbyggare hopetals storma ut dem emellan händerna, lämna sin fosterbygd i sin linda och skocka sig ut med Sjökanten1, at der lura på tjenligit tilfälle, at komma til Sjös. Och tänck, at en stor del intet gifwa sig förr ro, än de stadna i några Utländska hamnar, der de tro sig äga sin frihet. De bygga häldre ibland et folk, som de näppeligen förstå, der rörelsen är otwungen, än ibland egna bröder, der alt är doligt och dödt. Och man läser i alla deras gärningar Detta täncke-språk: Fädernesland utan frihet och förtjenst, är et stort ord af liten betydelse.
§ 30
Kaikki varmaankin hyväksyvät yksimielisesti sen mielipiteemme, että jonkin maan kaupankäynnin helpottaminen kasvattaa yhtä hyvin väestön kuin tavaroidenkin määrää, kun pakonalainen kauppa sitä vastoin estää molempien kasvua. Kukaan ei meidän valistuneena aikanamme voi asettaa tätä kyseenalaiseksi. Kaikkien kansakuntien kokemukset puhuvat tämän puolesta, ja meillä tarjoavat Savo ja Karjala mitä murheellisimpia esimerkkejä asiasta. Useimpien Savon ja Karjalan paikkakuntien sijainti on hyvä ja maaperä kasvaa hyvin, alueet ovat laajoja ja kalaisia järviä on runsaasti, mutta kaikesta huolimatta asutusta on aika harvassa. Väestö on hedelmällistä ja koska lapsia25 imetetään useimmilla seuduilla, syntyneiden määrä on huomattavasti suurempi kuin kuolleiden. Muuttoa on rajoitettu monin ankarin kielloin ja niiden valvonta tietää täyttä työtä sekä näiden että naapuriläänien kruununpalvelijoille. Silti asukkaita ryntää suurin joukoin alueelta valvojien käsien läpi, he jättävät synnyinseutunsa ja kerääntyvät rannikolle etsimään tilaisuutta livahtaa merelle. Sopii miettiä, että suurin osa rauhoittuu vasta päästyään johonkin ulkomaan satamaan, missä he uskovat saavansa vapauden. Kunhan vain elinkeinojen harjoittaminen on esteetöntä, he elävät mieluummin sellaisen kansan keskuudessa, jonka kieltä he tuskin lainkaan ymmärtävät, kuin omien veljiensä luona, missä kaikki on kehnoa ja kuollutta. Kaikista heidän teoistaan on luettavissa tämä sananparsi: Isänmaa ilman vapautta ja ansioita on suuri sana, jolla on vähän sisältöä.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 30.
Alla lära enhälligt instämma med oss deruti: At en lättad Handels-rörelse i et land ökar tillika både folk och waro-mängden, men twungen Handel hindrar bådas tilwäxt. Ingen i wåra uplysta tider kan draga detta i twifwelsmål. Alla Nationers exempel tala derom, och wi hafwa uti Safwolax och Carelen de bedröfweligaste prof härpå. Detta är et på de flästa ställen, både wälbelägit och fruktsamt land, stort i omkrets, med fiskrika Insjöar upfylt, men tillika merendels öfwer alt ganska glest bebodt. Inbyggarena äro fruktsamma, och som de på flästa ställen föda25 up sina barn wed bröstet, öfwerskrider de föddas antal ansenligen de dödas. Förbuden emot folkets utflyttningar äro rätt många och alfwarsamma, och deras efterlefnad sätter så wäl detta, som de nästgräntsande Länens Krono-betjening i full syssla, och man måste lika fullt se dess inbyggare hopetals storma ut dem emellan händerna, lämna sin fosterbygd i sin linda och skocka sig ut med Sjökanten2, at der lura på tjenligit tilfälle, at komma til Sjös. Och tänck, at en stor del intet gifwa sig förr ro, än de stadna i några Utländska hamnar, der de tro sig äga sin frihet. De bygga häldre ibland et folk, som de näppeligen förstå, der rörelsen är otwungen, än ibland egna bröder, der alt är doligt och dödt. Och man läser i alla deras gärningar Detta täncke-språk: Fädernesland utan frihet och förtjenst, är et stort ord af liten betydelse.
§ 30
Kaikki varmaankin hyväksyvät yksimielisesti sen mielipiteemme, että jonkin maan kaupankäynnin helpottaminen kasvattaa yhtä hyvin väestön kuin tavaroidenkin määrää, kun pakonalainen kauppa sitä vastoin estää molempien kasvua. Kukaan ei meidän valistuneena aikanamme voi asettaa tätä kyseenalaiseksi. Kaikkien kansakuntien kokemukset puhuvat tämän puolesta, ja meillä tarjoavat Savo ja Karjala mitä murheellisimpia esimerkkejä asiasta. Useimpien Savon ja Karjalan paikkakuntien sijainti on hyvä ja maaperä kasvaa hyvin, alueet ovat laajoja ja kalaisia järviä on runsaasti, mutta kaikesta huolimatta asutusta on aika harvassa. Väestö on hedelmällistä ja koska lapsia25 imetetään useimmilla seuduilla, syntyneiden määrä on huomattavasti suurempi kuin kuolleiden. Muuttoa on rajoitettu monin ankarin kielloin ja niiden valvonta tietää täyttä työtä sekä näiden että naapuriläänien kruununpalvelijoille. Silti asukkaita ryntää suurin joukoin alueelta valvojien käsien läpi, he jättävät synnyinseutunsa ja kerääntyvät rannikolle etsimään tilaisuutta livahtaa merelle. Sopii miettiä, että suurin osa rauhoittuu vasta päästyään johonkin ulkomaan satamaan, missä he uskovat saavansa vapauden. Kunhan vain elinkeinojen harjoittaminen on esteetöntä, he elävät mieluummin sellaisen kansan keskuudessa, jonka kieltä he tuskin lainkaan ymmärtävät, kuin omien veljiensä luona, missä kaikki on kehnoa ja kuollutta. Kaikista heidän teoistaan on luettavissa tämä sananparsi: Isänmaa ilman vapautta ja ansioita on suuri sana, jolla on vähän sisältöä.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Purjehdusvapaus, § 29
Seuraava jakso: Purjehdusvapaus, § 31
paikat: Karjala Savo (Sawonmaa)
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: