Edellinen jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 3
Seuraava jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 5
§ 4
Tätä hankalaa menetelmää on sittemmin todella tuntuvasti yksinkertaistettu herra Dimsdalen kehittämän uuden rokonistutusmenetelmän ansiosta.1 Hän hylkäsi kokonaan suurisuuntaiset ennakkovalmistelut ja osoitti raikkaan ulkoilman olevan terveellisintä sekä sen, että kyetäkseen ottamaan vastaan noin vaarallisen tartunnan lapset tarvitsevat kaikki ruumiinvoimansa tämän pahan karkottamiseen. Hän uskoi ulostuslääkkeiden, mieluimmin kalomelin,2 antamisen rokonistutuksen yhteydessä riittävän sen lisäksi, mitä rokotetut sairauden aikana saattoivat tarvita. Tämän rokonistutusmenetelmän otti käyttöön myös autuaasti edesmennyt asessori Hast, eikä ainoastaan säätyläislasten, vaan myös rahvaan lasten kohdalla, minkä jälkeen rokonistutus alettiin yhä yleisemmin hyväksyä. Tällöin rokonistutuksia voitiin antaa ympäröivällä maaseudulla useiden peninkulmien etäisyyksillä pelkästään siten, että hän vain teki joitakin kiertomatkoja rokotettujen lasten luona tarkastaakseen heidän vointinsa ja auttaakseen lääkkeillä pahimpia tapauksia. Hän käytti tällöin apunaan myös välskäreitä ja pappeja[7] annettuaan heille ohjeet ja neuvot näitä käyntejä varten, ja kaikki sujui hyvin. Tästä seurasi, että Hastin ollessa rokonistutustyössä toisaalla eräät muutkin, jotka olivat nähneet rokonistutuksen helppouden ja sen hyvät tulokset, ryhtyivät hänen hyväksymisensä ja neuvonsa saatuaan istuttamaan rokkoa maalaisrahvaan sekä myös kaupunkien alemman porvariston ja työväen lapsiin. Kun oli laillisesti pätevillä todistuksilla osoitettu, että nämä lapset olivat menestyksekkäästi läpäisseet istuttamalla tartutetun rokon, herra asessori Hast peri valtionkassalta kruunun suorittamana korvauksena 12 kuparitaaleria jokaisesta. Tämä oli merkittävä palkkiosumma, lääninkonttorin tilien mukaan
vuodelta |
1770 |
4 916 |
hopeataaleria |
|
|
1771 |
3 876 |
|
|
|
1772 |
1 304 |
|
|
|
1773 |
2 712 |
|
|
|
|
|
riikintaaleria |
killinkiä |
|
1778 |
|
2 717 |
16 |
|
1779 |
|
774 |
|
|
1780 |
|
1 174 |
|
|
1782 |
|
1 537 |
16 |
|
1783 |
|
580 |
|
|
1784 |
|
94 |
|
|
1785 |
|
948 |
|
|
1786 |
leskelle |
130 |
32 |
|
|
12 808 |
7 955 |
16 |
Summa on kaikkiaan 10 090 riikintaaleria, mistä kuitenkin suurelle osalle niistä, jotka eri paikkakunnilla suorittivat rokonistutuksia hänen sijastaan, maksettiin 3–4 kuparitaaleria jokaisesta hänen puolestaan rokotetusta lapsesta, kun he lisäksi toimittivat lapsille lääkkeitä, mikä vähensi merkittävästi hänen voittoaan.
§. 4.
Denna swåra method blef sedan wärkeligen lättad, genom Herr Dimdales nya sätt at ympa Koppor,3 som aldeles afslog all widlöftig præparatio[n] förut, som wisade at fria luften war den aldra hälsosammaste, och at barnen för at kunna emottaga en så farlig smitta behöfde alla sina Krops Krafter, at kunna fördrifwa detta onda och trodde det wara nog af at wid ympningen gifwa dem några afförande medel hälst Calomel.4, utom hwad de under sielfwa siukdomen kunde betarfwa; hwilcket sätt at ympa äfwen af Sal. Assessor Hast blef antagit, ei allenast wid ympningen af Stånds personers barn utan ock med allmogens, hwarefter ymp[nin]gen började at blifwa mera antagelig. då kunde ympningar ske på landet flera Mil omkring, [al]lenast at han giorde wissa tourer5 hos Koppbarnen, at efter se huru de mådde, och at med läkemedel afhielpa några swårare händelser. Han nytjade då äfwen fältskärer, och Präster efter[7] gifna anwisningar och råd til dessa besök, och alt slog wäl in, hwaraf hände, at då han war syslosatt med ympningar på andra håll, började äfwen andra som sedt huru lätt ympningen skedt, och huru lyklig framgången dermed warit, at på Hastens tilstyrckan och råd ympa Allmogens barn på landet, äfwen det ringare Borgerskapets och Arbets folkets barn i Städerna. För hwilcka alla, sedan det blef lagligen fulltygat,6 at de lykeligen genom gådt Kopporna för medelst ympning Herr Assess. Hast upbar af Kronan 12 d:r K:mt för hwart barn ifrån Stats Cassan, som utgiorde ett betydeligit [p]ræmium, och enligit Lands Contoirets7 räkenskap[er] utgör
för år |
1770 – |
4 916 |
d:r Sölfw.m. |
|
|
1771. – |
3 876 |
|
|
|
1772 – |
1 304. |
|
|
|
1773 – |
2 712. |
R:dr. |
sk. |
|
1778 – |
– |
2 717 |
16 |
|
1779 – |
– |
774. |
– |
|
1780 – |
– |
1 174 |
– |
|
1782 – |
– |
1 537 |
16 |
|
1783 – |
– |
580 |
– |
|
1784 – |
– |
94. |
|
|
1785 – |
– |
948 |
|
|
1786 til Enke Frun – |
|
130 |
32 |
|
|
12 808 |
7 955 |
16 |
tilsammans i Riksdaler 10 090, af hwilcka likwäl til en stor del af dem som på särskilta ställen ympade Kopporna för honom erlades 3 a 4 d:r K:mt som å hans wägnar ympade för hwart barn, när de tillika bestodo medicamenter til barnen, som giorde ett betydeligit afdrag uti hans winst.
§ 4
Tätä hankalaa menetelmää on sittemmin todella tuntuvasti yksinkertaistettu herra Dimsdalen kehittämän uuden rokonistutusmenetelmän ansiosta.8 Hän hylkäsi kokonaan suurisuuntaiset ennakkovalmistelut ja osoitti raikkaan ulkoilman olevan terveellisintä sekä sen, että kyetäkseen ottamaan vastaan noin vaarallisen tartunnan lapset tarvitsevat kaikki ruumiinvoimansa tämän pahan karkottamiseen. Hän uskoi ulostuslääkkeiden, mieluimmin kalomelin,9 antamisen rokonistutuksen yhteydessä riittävän sen lisäksi, mitä rokotetut sairauden aikana saattoivat tarvita. Tämän rokonistutusmenetelmän otti käyttöön myös autuaasti edesmennyt asessori Hast, eikä ainoastaan säätyläislasten, vaan myös rahvaan lasten kohdalla, minkä jälkeen rokonistutus alettiin yhä yleisemmin hyväksyä. Tällöin rokonistutuksia voitiin antaa ympäröivällä maaseudulla useiden peninkulmien etäisyyksillä pelkästään siten, että hän vain teki joitakin kiertomatkoja rokotettujen lasten luona tarkastaakseen heidän vointinsa ja auttaakseen lääkkeillä pahimpia tapauksia. Hän käytti tällöin apunaan myös välskäreitä ja pappeja[7] annettuaan heille ohjeet ja neuvot näitä käyntejä varten, ja kaikki sujui hyvin. Tästä seurasi, että Hastin ollessa rokonistutustyössä toisaalla eräät muutkin, jotka olivat nähneet rokonistutuksen helppouden ja sen hyvät tulokset, ryhtyivät hänen hyväksymisensä ja neuvonsa saatuaan istuttamaan rokkoa maalaisrahvaan sekä myös kaupunkien alemman porvariston ja työväen lapsiin. Kun oli laillisesti pätevillä todistuksilla osoitettu, että nämä lapset olivat menestyksekkäästi läpäisseet istuttamalla tartutetun rokon, herra asessori Hast peri valtionkassalta kruunun suorittamana korvauksena 12 kuparitaaleria jokaisesta. Tämä oli merkittävä palkkiosumma, lääninkonttorin tilien mukaan
vuodelta |
1770 |
4 916 |
hopeataaleria |
|
|
1771 |
3 876 |
|
|
|
1772 |
1 304 |
|
|
|
1773 |
2 712 |
|
|
|
|
|
riikintaaleria |
killinkiä |
|
1778 |
|
2 717 |
16 |
|
1779 |
|
774 |
|
|
1780 |
|
1 174 |
|
|
1782 |
|
1 537 |
16 |
|
1783 |
|
580 |
|
|
1784 |
|
94 |
|
|
1785 |
|
948 |
|
|
1786 |
leskelle |
130 |
32 |
|
|
12 808 |
7 955 |
16 |
Summa on kaikkiaan 10 090 riikintaaleria, mistä kuitenkin suurelle osalle niistä, jotka eri paikkakunnilla suorittivat rokonistutuksia hänen sijastaan, maksettiin 3–4 kuparitaaleria jokaisesta hänen puolestaan rokotetusta lapsesta, kun he lisäksi toimittivat lapsille lääkkeitä, mikä vähensi merkittävästi hänen voittoaan.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 3
Seuraava jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 5
paikat: Eurooppa
Henkilöt: Dimsdale, Thomas Hast, Barthold Rudolf
Raamatunkohdat:
Aiheet: