Edellinen jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 1
Seuraava jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 3
§ 2
Kun taas halutaan tarkastella tavallisia maassa leviäviä rokkotartuntoja, kukaan ajatteleva ja ihmiselämää vaalimaan pyrkivä sekä isänmaalleen väestönkasvua ja vaurastumista toivova henkilö ei voi kauhistumatta katsella niiden valtakunnalle ja ihmiskunnalle aiheuttamia suuria menetyksiä.
On varmaankin hankalaa selvittää, miten suuriksi nämä menetykset väistämättä kasvavat, koska toisinaan, kun rokkotartunnat ovat olleet kauan poissa, joka toinen tai joka kolmas isorokkoon sairastunut lapsi kuolee, ja toisella kertaa taudin vieraillessa usein, jolloin se ei voi kehittyä yhtä tuhoisaksi kuin muulloin, vain joka viides tai kuudes kuolee. Tässä ei tosin oteta huomioon niitä, jotka sokeutuvat, alkavat ontua tai muuten rampautuvat, mainitsemattakaan niitä, joiden ulkomuoto rumentuu, sillä niin käy useimmille.
Edellä esitetyn perusteella näyttää kuitenkin mahdolliselta arvioida, että keskimäärin ainakin joka neljäs lapsi kunkin vuoden syntyvästä ikäluokasta kuolee maassa liikkuviin isorokkotartuntoihin, niin että jos oletan Ruotsin koko valtakunnassa vuosittain syntyvän 400 000 lasta, valtakunnan vuotuinen menetys olisi 100 000 lasta. Koska kuitenkin suuri osa lapsista kuolee ensimmäisinä elinvuosina ennättämättä joutua isorokon uhreiksi, näyttää joka tapauksessa siltä, että 40 000–50 000 heistä kuolee väistämättä isorokkoon. Menetys on valtakunnalle todellakin liian suuri. Jos se kuitenkin on täysin väistämätön, menetys on kannettava, ja sitä on mahdollisuuksien mukaan lääkkeillä lievitettävä. Onneksi ihmiskunnalle ovat Aasian asukkaat kuitenkin keksineen keinon isorokon useimpien seurausten torjumiseen rokonistutuksilla, eivätkä he suinkaan ole olleet lääkäreitä taitamattomampia, ja jatkoivat tätä rokonistuttamista miespolvesta miespolveen pitkiä aikoja hyvin menestyksekkäästi säilyttääkseen tyttöjensä kauneuden1 aasialaisten[4] ruhtinaiden seraljeihin kelpaavana. Tämä taito on Konstantinopolista saapuneiden lääkäreiden välityksellä opittu jo tuntemaan Euroopassa ja levinnyt täällä kaikkiin valtakuntiin. Käsiini saamieni tietojen mukaan missään koko Euroopassa ei ole Pohjanmaan asujaimiston kokoisen pienen väestömäärän keskuudessa onnistuttu istuttamaan rokkoa yhtä moniin lapsiin kuin täällä, ja niin hyvällä menestyksellä, että sadasta lapsesta tuskin 2 tai 3 kuolee rokonistutuksessa saamaansa rokkoon.
§ 2
När man åter will betrachta de wanliga Kopporna, som genom smitta gå omkring så kan wäl ingen efter tänksam som ömmar för Mennisko lif och önskar Fädernes landets tilwäxt och förkofring annat än rysa för den stora förlust som derigenom drabbar Riket och menniskligheten.
Det blifwer wäl swårt, at utstaka huru stor denna förlust måste blifwa, emedan det stundom händer, då Kopporna länge blifwit borta, at hwar annan och hwar tredie af barnen, som ligga i Koppor dö bort, och en annan gång kan ock hända, när smittan införes ofta, och derföre ei kan blifwa så f[örgi]ftande som den annors är, at allenast hwar fe[mte] eller 6:te dör, utom dem som blifwa blinda halta och lytta, jag må ei nämna om wanskapeliga, ty det händer de flästa.
H[är]af synes man doch kunna taga såsom ett medeltal at åtminstone hwart 4:de barn, af alla som födas årligen, måste dö uti de gångbara Koppor, så at om jag supponerade, at i hela Swea Rike 400 000 barn blefwe årligen födda så wore 100 000 barn rikets årliga förlust. Men som en stor del barn för än Kopporna hinna dem utom dess dö de första åren så synes likwäl at circa 40 a 50 tusende af dem måste dö i Koppor. Sannerligen en altför stor förlust för Riket; Men är den aldeles oundwikelig så måste förlusten bäras, och hwad möjeligit wara kan med läkemedel lindras. Men til all lycka för menniskligheten hafwa Asiens inbyggare upfunnit ett medel at mota de flästa fölgderna af Koppor genom ympning, som ingalunda woro något mindre än läkare och fortplantade denna ympning man ifrån man i långliga tider, med stor framgång, at förwara sina flickors skönheter2 för Asiatiska[4] förstars Serailler,3 hwilcke[n] Konst genom Läkare från Constantinopel hunnit komma [til Euro]pas Kunskap, och här ut widgat sig Kring alla Riken, [men] efter de kunskaper jag hunnit inhämta hafwa ingenstädes i hela Europa på så liten folkmängd, som finnes i Österbotn så många barn blifwit lyckeligen ympade som här och det med den framgång at af hundrade barn neppeligen kunna räknas 2 eller 3, som werckeligen dö uti ympade Koppor.
§ 2
Kun taas halutaan tarkastella tavallisia maassa leviäviä rokkotartuntoja, kukaan ajatteleva ja ihmiselämää vaalimaan pyrkivä sekä isänmaalleen väestönkasvua ja vaurastumista toivova henkilö ei voi kauhistumatta katsella niiden valtakunnalle ja ihmiskunnalle aiheuttamia suuria menetyksiä.
On varmaankin hankalaa selvittää, miten suuriksi nämä menetykset väistämättä kasvavat, koska toisinaan, kun rokkotartunnat ovat olleet kauan poissa, joka toinen tai joka kolmas isorokkoon sairastunut lapsi kuolee, ja toisella kertaa taudin vieraillessa usein, jolloin se ei voi kehittyä yhtä tuhoisaksi kuin muulloin, vain joka viides tai kuudes kuolee. Tässä ei tosin oteta huomioon niitä, jotka sokeutuvat, alkavat ontua tai muuten rampautuvat, mainitsemattakaan niitä, joiden ulkomuoto rumentuu, sillä niin käy useimmille.
Edellä esitetyn perusteella näyttää kuitenkin mahdolliselta arvioida, että keskimäärin ainakin joka neljäs lapsi kunkin vuoden syntyvästä ikäluokasta kuolee maassa liikkuviin isorokkotartuntoihin, niin että jos oletan Ruotsin koko valtakunnassa vuosittain syntyvän 400 000 lasta, valtakunnan vuotuinen menetys olisi 100 000 lasta. Koska kuitenkin suuri osa lapsista kuolee ensimmäisinä elinvuosina ennättämättä joutua isorokon uhreiksi, näyttää joka tapauksessa siltä, että 40 000–50 000 heistä kuolee väistämättä isorokkoon. Menetys on valtakunnalle todellakin liian suuri. Jos se kuitenkin on täysin väistämätön, menetys on kannettava, ja sitä on mahdollisuuksien mukaan lääkkeillä lievitettävä. Onneksi ihmiskunnalle ovat Aasian asukkaat kuitenkin keksineen keinon isorokon useimpien seurausten torjumiseen rokonistutuksilla, eivätkä he suinkaan ole olleet lääkäreitä taitamattomampia, ja jatkoivat tätä rokonistuttamista miespolvesta miespolveen pitkiä aikoja hyvin menestyksekkäästi säilyttääkseen tyttöjensä kauneuden4 aasialaisten[4] ruhtinaiden seraljeihin kelpaavana. Tämä taito on Konstantinopolista saapuneiden lääkäreiden välityksellä opittu jo tuntemaan Euroopassa ja levinnyt täällä kaikkiin valtakuntiin. Käsiini saamieni tietojen mukaan missään koko Euroopassa ei ole Pohjanmaan asujaimiston kokoisen pienen väestömäärän keskuudessa onnistuttu istuttamaan rokkoa yhtä moniin lapsiin kuin täällä, ja niin hyvällä menestyksellä, että sadasta lapsesta tuskin 2 tai 3 kuolee rokonistutuksessa saamaansa rokkoon.
Unfortunately this content isn't available in English
§ 2
När man åter will betrachta de wanliga Kopporna, som genom smitta gå omkring så kan wäl ingen efter tänksam som ömmar för Mennisko lif och önskar Fädernes landets tilwäxt och förkofring annat än rysa för den stora förlust som derigenom drabbar Riket och menniskligheten.
Det blifwer wäl swårt, at utstaka huru stor denna förlust måste blifwa, emedan det stundom händer, då Kopporna länge blifwit borta, at hwar annan och hwar tredie af barnen, som ligga i Koppor dö bort, och en annan gång kan ock hända, när smittan införes ofta, och derföre ei kan blifwa så f[örgi]ftande som den annors är, at allenast hwar fe[mte] eller 6:te dör, utom dem som blifwa blinda halta och lytta, jag må ei nämna om wanskapeliga, ty det händer de flästa.
H[är]af synes man doch kunna taga såsom ett medeltal at åtminstone hwart 4:de barn, af alla som födas årligen, måste dö uti de gångbara Koppor, så at om jag supponerade, at i hela Swea Rike 400 000 barn blefwe årligen födda så wore 100 000 barn rikets årliga förlust. Men som en stor del barn för än Kopporna hinna dem utom dess dö de första åren så synes likwäl at circa 40 a 50 tusende af dem måste dö i Koppor. Sannerligen en altför stor förlust för Riket; Men är den aldeles oundwikelig så måste förlusten bäras, och hwad möjeligit wara kan med läkemedel lindras. Men til all lycka för menniskligheten hafwa Asiens inbyggare upfunnit ett medel at mota de flästa fölgderna af Koppor genom ympning, som ingalunda woro något mindre än läkare och fortplantade denna ympning man ifrån man i långliga tider, med stor framgång, at förwara sina flickors skönheter5 för Asiatiska[4] förstars Serailler,6 hwilcke[n] Konst genom Läkare från Constantinopel hunnit komma [til Euro]pas Kunskap, och här ut widgat sig Kring alla Riken, [men] efter de kunskaper jag hunnit inhämta hafwa ingenstädes i hela Europa på så liten folkmängd, som finnes i Österbotn så många barn blifwit lyckeligen ympade som här och det med den framgång at af hundrade barn neppeligen kunna räknas 2 eller 3, som werckeligen dö uti ympade Koppor.
§ 2
Kun taas halutaan tarkastella tavallisia maassa leviäviä rokkotartuntoja, kukaan ajatteleva ja ihmiselämää vaalimaan pyrkivä sekä isänmaalleen väestönkasvua ja vaurastumista toivova henkilö ei voi kauhistumatta katsella niiden valtakunnalle ja ihmiskunnalle aiheuttamia suuria menetyksiä.
On varmaankin hankalaa selvittää, miten suuriksi nämä menetykset väistämättä kasvavat, koska toisinaan, kun rokkotartunnat ovat olleet kauan poissa, joka toinen tai joka kolmas isorokkoon sairastunut lapsi kuolee, ja toisella kertaa taudin vieraillessa usein, jolloin se ei voi kehittyä yhtä tuhoisaksi kuin muulloin, vain joka viides tai kuudes kuolee. Tässä ei tosin oteta huomioon niitä, jotka sokeutuvat, alkavat ontua tai muuten rampautuvat, mainitsemattakaan niitä, joiden ulkomuoto rumentuu, sillä niin käy useimmille.
Edellä esitetyn perusteella näyttää kuitenkin mahdolliselta arvioida, että keskimäärin ainakin joka neljäs lapsi kunkin vuoden syntyvästä ikäluokasta kuolee maassa liikkuviin isorokkotartuntoihin, niin että jos oletan Ruotsin koko valtakunnassa vuosittain syntyvän 400 000 lasta, valtakunnan vuotuinen menetys olisi 100 000 lasta. Koska kuitenkin suuri osa lapsista kuolee ensimmäisinä elinvuosina ennättämättä joutua isorokon uhreiksi, näyttää joka tapauksessa siltä, että 40 000–50 000 heistä kuolee väistämättä isorokkoon. Menetys on valtakunnalle todellakin liian suuri. Jos se kuitenkin on täysin väistämätön, menetys on kannettava, ja sitä on mahdollisuuksien mukaan lääkkeillä lievitettävä. Onneksi ihmiskunnalle ovat Aasian asukkaat kuitenkin keksineen keinon isorokon useimpien seurausten torjumiseen rokonistutuksilla, eivätkä he suinkaan ole olleet lääkäreitä taitamattomampia, ja jatkoivat tätä rokonistuttamista miespolvesta miespolveen pitkiä aikoja hyvin menestyksekkäästi säilyttääkseen tyttöjensä kauneuden7 aasialaisten[4] ruhtinaiden seraljeihin kelpaavana. Tämä taito on Konstantinopolista saapuneiden lääkäreiden välityksellä opittu jo tuntemaan Euroopassa ja levinnyt täällä kaikkiin valtakuntiin. Käsiini saamieni tietojen mukaan missään koko Euroopassa ei ole Pohjanmaan asujaimiston kokoisen pienen väestömäärän keskuudessa onnistuttu istuttamaan rokkoa yhtä moniin lapsiin kuin täällä, ja niin hyvällä menestyksellä, että sadasta lapsesta tuskin 2 tai 3 kuolee rokonistutuksessa saamaansa rokkoon.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 1
Seuraava jakso: Ajatuksia rokonistutuksesta, § 3
paikat: Aasia Eurooppa Pohjanmaa Ruotsi
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: