Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Ajatuksia luonnollisista oikeuksista

Ajatuksia luonnollisista oikeuksista, § 3

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 3

Mielestäni tätä asiaa käsiteltäessä on erityisesti vastattava kolmeen kysymykseen. 1) Onko työläiset pakotettava vuosipalvelukseen? 2) Onko heidän palveltava tietyllä, laissa määrätyllä palkalla? 3) Onko heidät jaettava isäntien kesken arpomalla tai muuta pakkoa käyttäen?

Ensimmäiseen kysymykseen vastaa koko yleinen mielipiteemme melkein yksimielisesti: On, joten tässä asiassa vastassani on moninkertainen enemmistö. Jokainen ajattelee: miten taloutta voidaan pitää yllä ja tarvittava palveluskunta saada ilman vuosipalkollisia? Ellei työläisiä velvoiteta vuosipalvelukseen, jää varmaankin enemmistö vaille työväkeä ja maatilat autioituvat, sillä päivätyöläisiä ei tarvitessaan aina saa eikä talonpitäjä pysty maksamaan työntekijöilleen päiväpalkkoja.

Toiseenkin kysymykseen useimmat vastannevat myöntävästi. Heidän mielestään esivallan on tietysti määrättävä renkien ja piikojen vuosipalkat. Muuten palkollisista tulee niin omavaltaisia, että he vaativat ja kiristävät itselleen valtavia pestirahoja ja palkkoja, jollaisiin isännillä ei ole varaa, mutta nämä joutuvat kuitenkin, kun mitkään säädökset eivät sitä estä, maksamaan heille sen verran kuin he hävyttömästi vaativat, koska heitä ilman ei voi tulla toimeen.

Kolmannen kysymyksen osalta eivät kaikki isännät eivätkä emännät varmaankaan halunne kannattaa ajatusta, että heille jaettaisiin palkollisia arvalla tai jotakin pakkokeinoa käyttäen, vaikka toiset taas kuulunevat tämän periaatteen innokkaimpiin puolustajiin. Hurskaat isännät, jotka kohtelevat väkeään lempeästi ja joita heidän palvelijansa sen takia yleensä rakastavat, haluavat paljon mieluummin katsella ympärilleen ja valita hurskasta ja ahkeraa palvelusväkeä kuin jättää asiaa sokean sattuman varaan. Toisaalta eräitä isäntiä miellyttää eniten juuri tällainen arvonta: he arvioivat saavansa sen avulla varmasti väkeä, heidän ei tarvitse tyytyä muiden valitsijoiden hylkäämiin, he eivät joudu anelemaan nöyristelevästi eivätkä kuuntelemaan palvelusväen vaatimuksia suurista pestuurahoista, palkoista tai muista vapauksista.

Olen tässä tutkielmassa aikonut kuitenkin ottaa huolellisen ja puolueettoman tarkastelun kohteeksi juuri nämä kolme kysymystä, ja sinulle, arvoisa lukija, kuuluu tuomiovalta siitä, olenko esittänyt käsityksilleni pitävät perusteet ja olenko saanut selvitetyksi totuuden vai en. Jätä tätä lukiessasi kaikki ennakkoluulot syrjään; älä ohita asioita kiireesti, vaan anna itsellesi aikaa ajatteluun. Vakuutan nimittäin, ettet Ruotsin miehenä voi pohdiskella arvokkaampaa asiaa kuin tätä, joka koskee oman sukukuntasi yleisiä oikeuksia, valtakunnan kasvua ja vaurastumista ja jokaisen alamaisen hyvinvointia tulevaisuudessa.

Näiden periaatekysymysten tutkimiseksi riittävän perusteellisesti ja asianmukaista järjestystä noudattaen ei suinkaan riitä asian tarkastelu vain yhdeltä kannalta. Ei toki! Sitä on tarkasteltava eri näkökannoilta ja sen kaikkiin puoliin on perehdyttävä. Niinpä minun on ensiksi selvitettävä, ovatko pakollinen vuosipalvelus, kiinteiksi määrätyt vuosipalkat ja palkollisten jakaminen työnantajille pakkotoimin ihmissuvun yleisten oikeuksien mukaisia. Seuraavaksi tutkin, vastaako kaikki tuo valtakunnan ja sen asukkaiden todellista etua. Tämän selvitettyäni aion lopuksi myös ehdottaa oikeita ja luonnonmukaisia keinoja riittävän työvoiman saamiseksi valtakunnalle ja sen elinkeinoelämälle.

Kas niin, tässä on tämän pienen tutkielmani pääasiallinen hahmottelu. Ohjatkoon kuitenkin ajatuksiani kristillisyys ja nuhteettomuus! Ja seuratkoon kynäni tarkoin totuuden jalanjälkiä!

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: