Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Ajatuksia luonnollisista oikeuksista

Ajatuksia luonnollisista oikeuksista, § 17

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 17

Meidän, jotka elämme valistuneemmalla aikakaudella, jolloin ihmiskunnan ääni on päässyt tunkeutumaan kuninkaiden valtaistuinten kuuluviin saakka ja saamaan sijaa suurten hallitsijoiden sydämessä, on sen sijaan vapautettava itsemme sellaisista tulevien sukupolvien antamista hyvin ansaituista moitteista, joita me voisimme antaa esi-isillemme, ja päästää tulevat sukupolvet korjaamaan Jumalan siunaamaa satoa kristillisestä ja inhimillisyyttä kunnioittavasta ajattelutavastamme.

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia koristaa julkaisunsa tunnuksella Tulevia sukupolvia varten. Se on myös toiminut tunnuksensa mukaisesti. Ruotsin miesten on myös tässä asiassa tehtävä työtä saman suuren tavoitteen hyväksi. Jotta Ruotsi ei kauas tuleviin aikoihin asti joudu työskentelemään heikkouden vallassa ja asukkaiden vähyydestä kärsien, meidän on pohdittava tehokkaita keinoja isänmaamme auttamiseksi. Kun havaitsemme heikkoutemme johtuvan työtä tekevien asukkaiden puutteesta, on täysin selvää, että meidän on pidettävä huolta ihmistaimistoista, ei ensi sijassa uusia lastenkoteja perustamalla, kun kokemus koko Euroopasta on osoittanut, että vain harvat niiden lapsista tuottavat valtiolle sellaista hyötyä kuin heistä pitäisi olla, kun suurin osa viihtyy huonosti ahtaudessa ja epäterveellisessä ilmassa, kuolee tai kasvaa paheellisiksi kansalaisiksi, eikä etenkään edistämällä siveettömyyttä, joka syöksee muutamat paheisiin, niin että he eivät juuri lisää väestönkasvua ja jättävät lapsensa huolenpitoa vaille, ja saa toiset repimään rikki avioliittonsa siteet lastensa korvaamattomaksi menetykseksi näiden kasvatuksen kannalta, vaan suosimalla työläisten kristillisiä avioliittoja. Kysymys kuuluu silloin: miten tämän on tapahduttava? Vapauden tarjoamisella, niin että esivalta palauttaa luonnon antaman vapaakirjeen työläisten käsiin, työläisille, joilta se tähän asti on palkollissäännöillä riistetty.

Järkkymättömän käsitykseni mukaan yleisön pitäisi ensin saada aivan toinen tulkinta sanasta irtolainen, siis tieto, ettei sanalla tarkoiteta keitään muita kuin terveitä ja työkykyisiä kerjäläisiä, jotka eivät viitsi tehdä työtä ansaitakseen ruokansa, mutta kaikki, jotka pitävät tunnollisesti huolta itsestään ja omaisistaan, ovatpa he torppareita, mäkitupalaisia tai talojen majoittamia itsellisiä, on nyt ja ikuisiksi ajoiksi otettava kuninkaallisen majesteetin erityiseen suojaan ja varjelukseen, niin ettei kukaan, olipa hänen asemansa mikä tahansa, voisi pakottaa heitä sotilaiksi, laivamiehiksi, salpietarinkeittäjiksi eikä vuosipalkollisiksi, elleivät he siihen vapaaehtoisesti suostu. Seuraavaksi heille olisi osoitettava, että kuninkaallinen majesteetti pitäisi renkien ja piikojen ja muiden vailla vakinaista työsuhdetta olevien työläisten avioliittoja yhtä hyödyllisinä ja valtakunnalle edullisina kuin talollistenkin ja että kuninkaallinen majesteetti niihin erityisesti kannustaakseen vapauttaa heidät 1, 2 tai 3 vuoden ajaksi kruunulle menevistä maksuista, heti kun he osoittavat henkikirjoittajan todistuksella solmineensa avioliiton ennen kummankaan osapuolen 30. ikävuoden täyttymistä. Tämän avioliittopalkkion myöntäminen voitaisiin aluksi säätää voimaan 10 vuodeksi, ei sen takia, etteivät vapautta nauttivat ihmiset ajattelisi avioliiton solmimista ilman siitä saatavia palkkioita, vaan sen takia, että saataisiin nopeammin kitketyksi juurineen vanhat ennakkoluulot, joiden mukaan vailla työsuhdetta olevien avioituminen on hulluutta. Samalla heille pitäisi antaa vakuutus, että he eivät vain saisi asianomaisella luvalla asua kaikissa kruununmetsissä ja rakentaa asumuksiaan niihin, vaan että he saisivat kuninkaallisen majesteetin armollisen suojeluksen kaikkialla, missä he vain voivat sopia yksityisten maanomistajien kanssa luvasta rakentaa itselleen torppia tai mäkitupia tai asua loisina jonkun talollisen luona, ja että lopuksi ja tärkeimpänä kohtana heillä olisi täydellinen vapaus toimeentulon hankkimiseen itselleen ja omaisilleen rajoituksitta millä tahansa oman mielensä mukaisella työllä tai käsityöammatilla, kapakanpitoa lukuun ottamatta.

Tuollaisella säädöksellä, mutta ei mitenkään muuten, voitaisiin vapaus mielestäni palauttaa työläisillemme, ja tämä on käsitykseni mukaan palvelusväkemme mitä tarpeellisimman taimiston luonnollinen peruskaava. Tässä suurella ja hyviä tekoja tekevällä kuninkaallamme olisi siunauksellinen tilaisuus elvyttää ja vireyttää uskollisista alamaisistaan niitä, jotka liian kaukana valtaistuimesta eläessään pääsevät harvoin tuntemaan sillä loistavan auringon lämpöä. Tässä on lähtökohta suureen tekoon sellaiselle Ruotsin kuninkaalle, joka ei voi olla muuta kuin suuri kaikessa. Hän istuu Ruotsin valtaistuimella aristokratian voittajana valtakunnan hallitusasioissa. Sama kuriton karjalauma yrittää kuitenkin yhä toimia raivokkaasti valtakunnan etuja vastaan sortamalla sen vähäisimpiä alamaisia. Niinpä kallisarvoisen voidellun1 hallitsijamme on vielä saatava kunnia siitä, että hän tekee voitosta täydellisen. Kun maailma on oman edun tavoittelun nuristessa pakko ihailla tuollaisia jaloa luonnetta osoittavia valloituksia ja vähäisimmätkin ilomielin siunaavat kuningas Kustaata ja vapautta, tulevat sukupolvet korjaavat iloiten satoa armollisen kuninkaamme huolehtivaisesta kylvöstä ja tuovat vuosisatojen ajan kukkia sen miehen syvästi kunnioitetulle haudalle, joka on viisautensa ja hyviin tekoihin alttiin sydämensä voimalla kyennyt estämään oman edun tavoittelun tuhoisat vaikutukset.

Pitemmälle en ole tällä kerralla voinut edetä. Säälin isänmaatani, ja sydämeni vuotaa verta sen kärsimien vaurioiden takia. Olen tyytyväinen, jos olen voinut kannustaa maanmiehiäni tutkimaan tätä aihetta, mutta onnellinen, jos olen voinut vähimmässäkään määrin antaa aineksia tilanteen korjaamiseen!

Suom. Heikki Eskelinen


  1. Voitelu oli tullut keskiajalla osaksi eurooppalaisia kruunajaisrituaaleja. Taustalla olivat Vanhan Testamentin kertomukset Israelin kuninkaiden vihkimisestä virkaansa pyhää öljyä käyttäen. Kustaa III voideltiin kruunauksen yhteydessä toukokuussa 1772.

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: