Muistio
Silloinen ylijohtaja, nykyinen maaherra af Wetterstedt1 antoi insinööri Forsénille2 12–15 vuotta sitten tehtäväksi vaaittaa Saarijärvellä sijaitsevan Pölkinjärven3 ja Perhonjoen varrella Kokkolassa sijaitsevan Möttösen tilan4 välinen harjanne sekä koko Perhonjoen alempi juoksu aina Pohjanlahteen asti. Koska Kokkolan kaupunki on kuitenkin luovuttanut mainitun vaaituksen pöytäkirjan suuresti kunnioitetulle maaherra Tandefeltille eikä sitä ole sen jälkeen voitu saada takaisin,5 tätä korkeuseroa ei voida ilmoittaa. Vaatiessaan tätä vaaitusta sekä kunnianarvoisan maaherra af Wetterstedtin lupaamaa kruunun kustannuksella tehtävää em. harjanteen katkaisevaa kaivantoa kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on ollut saada Pölkinjärveltä ja sen lähiseudulta runsaammin sahapuuta, hirsiä ja mastopuita, joita voitaisiin keväisin uittaa jokea alas. Lisäksi on myös toivottu, että Perhonjokeen saataisiin lisää vettä mainitun kanavan kautta. Kun tuntee tämän joen ja sen melkeinpä lukemattomat kosket ja tietää, että kosket ovat kuivina kesinä jokseenkin täysin kuivillaan ja että joen pinta keväisin nousee useissa paikoissa jopa kuusi kyynärää pystysuoraan mitattuna, pystyy helposti päättelemään, ettei tätä jokea voida siedettävin kustannuksin muuttaa kulkukelpoiseksi.
Tämän pitäjän läpi kulkevasta tiestä sanottakoon, että kuninkaan käskynhaltija määräsi vuonna 1787 – ellen erehdy – pitäjän rakentamaan sen Saarijärven pitäjän rajalle saakka kuuden kyynärän levyisenä, mutta työtä ei sodan takia kuitenkaan ehditty aloittaa ennen kuin 1792, eikä tie ole vielä suinkaan kulkukelpoisessa kunnossa. Kun arvioidaan tiestä saatavaa hyötyä, ei koskaan voida kiistää, että se toki merkittävällä tavalla myötävaikuttaa tavaran määrän lisääntymiseen, etenkin voin ja teuraskarjan, Viitasaaren ja Saarijärven pitäjissä. Voita ei ole saatu sieltä rannikolle ennen talvikeliä ja teuraita varsin vähän.
Perhonjoen perkaamiseksi ei ole tehty mitään, saati sitten Pölkinjärveltä vettä johtavan ja harjanteen katkaisevan kaivannon aikaansaamiseksi, vaikka maaherra af Wetterstedt on antanut siitä kaupungille joitakin lupauksia ollessaan vielä maanmittauskonttorin virassa. Perhonjoella toimivan hienoteräisen sahalaitoksen osakkaat ovat käyttäneet jonkin verran varoja ja peranneet Halsuanjärven kautta kulkevan ja Lohtajan perukoilta alkavan joenhaaran saadakseen alueelta jonkin verran sahapuuta.
Saarijärvelle suuntautuvalla pitäjäntiellä on tehty paljon töitä, ja se lienee ensi kesänä ajettavassa kunnossa.
Kokkolassa 22. elokuuta 1794.
Anders Chydenius
P.S. Pitäjän alueella tie kulkee joen eteläpuolella neljännespeninkulman päähän Ylivetelin6 kappeliseurakunnan kirkosta, ja siirtyy siellä joen pohjoispuolelle, missä se jatkuu kutakuinkin suorana noin 11 neljännespeninkulmaa, minkä jälkeen se kohtaa joen uudelleen ja seuraa sen rantaa Perhon kappeliseurakuntaan Möttösen taloille, joiden luona se siirtyy jälleen eteläpuolelle Saarijärveä kohti, ja se voidaan tämän mukaisesti merkitä kartalle.
Suom. Heikki Eskelinen
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat: Halsuanjärvi Kokkola Kyyjärvi Lohtaja Möttönen Perhonjoki Pohjanlahti Pölkinjärvi Saarijärvi Uppsala Veteli (Yliveteli) Viitasaari
Henkilöt: Forsén, Erik Magnus Kustaa III Tandefelt, Adolf Wetterstedt, Erik af
Raamatunkohdat:
Aiheet: